Aihearkisto: Metsänhoito

Metsätien rakentaminen

Julkaistu , kirjoittanut
24

Meillä on taukotuvastamme metsätilamme toiseen päätyyn matkaa kilometrin verran. Helpottaaksemme matkan kulkemista, päätimme rakentaa tilamme keskelle oman metsätien. Metsäautotien rakentaminen eteni jälkikäteen ajateltuna helposti ajatuksesta toteutukseen eikä rakentamiskustannuskaan ollut kohtuuton.

Emme laskeneet metsätien rakentamiselle taloudellista kannattavuutta. Joidenkin investointien järkevyyttä kannattaa laskea etukäteen. Toiset investoinnit voi järkeillä kannattaviksi ilman taskulaskinta ja siirtyä suoraan toteutukseen. Miellän metsäteiden olevan metsätilan perusrakennetta, metsätilan jokaiselle kuviolle pitää olla kohtuullinen kulkureitti. Ihminen on luonteeltaan laiska, vain helposti saavutettavat kuviot tulevat hoidettua kunnolla ja hankalammat kuviot jäävät heikommalle hoidolle.UusiMetsatie Lue loppuun →

Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Julkaistu , kirjoittanut
10

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatolovi Lue loppuun →

Tehojätkä keventää taimikonhoitoa (ja lompakkoa)

Julkaistu , kirjoittanut
6

TehojätkäMännyntaimikossaTehojätkä on pääasiassa taimikoiden hoitoon tarkoitettu vajaan parin tuhannen kilon painoinen pienoismetsäkone. Valmistajan tavoitteena on ollut, että Tehojätkällä voisi hoitaa taimikoita ympärivuotisesti kevyesti kopissa istuen. Tehojätkällä voi taimikonhoidon lisäksi korjata energiapuuta kiinnittämällä siihen energiapuukouran.

Lue loppuun →

Suometsä kasvuun tuhkalannoituksella

Julkaistu , kirjoittanut
8

Metsät tarvitsevat kasvaakseen riittävästi lämpöä, auringon valoa, ravinteita ja sopivasti vettä. Jos jotakin edellä mainituista kasvun raaka-aineista ei ole saatavilla tarpeeksi, hidastuu metsän kasvu puuttuvan tekijän sallimalle rajalle.

Kasvun rajoittuessa ravinnepuutoksen takia, voidaan metsän ravinnetilannetta korjata metsälannoituksella. Metsiä lannoitetaan sekä tuhkapohjaisilla että kemiallisilla lannoitteilla. Tyypillisimmillään tuhkalannoitusta käytetään runsastyppisillä turvepohjaisilla mailla (=suometsä) ja kemiallisia lannoitteita kangasmetsissä. Puhdas puutuhka ei paranna puuston kasvua kangasmetsissä, koska puutuhkassa ei ole typpeä. HelikopteriLannoitusastiaVinossa Lue loppuun →

Raivaussahan terän teroittaminen

Julkaistu , kirjoittanut
14

Raivaussahatyöskentelyn mukavuus on suoraan verrannollinen terän terävyyteen. Terävällä terällä puut kaatuvat yhdellä pyyhkäisyllä ilman sen suurempaa sahaamista. Helpot kaadot keventävät työn fyysistä kuormitusta ja hehtaarit valmistuvat paljon nopeammin kuin tylsällä terällä nyhrätessä.

Terät tylsyvät käytössä. Teroitamme raivaussahojen terät parin kolmen tankillisen välein tai heti kiveen sahaamisen jälkeen. Raivausahan terät maksavat vuonna 2013 arvonlisäverollisena kahdenkymmenen euron luokkaa. Meillä on tapana teroittaa vain työkäytössä tylsyneet ja kevyesti kiveen ajetut terät. Rankasti kiveen ajettujen terien kohdalla säästämme viilakättä ja heitämme terät suoraan metallin kierrätykseen.RaivaussahanTeräprofiili Lue loppuun →

Pintakasvillisuuden torjuntaa taimikossa

Julkaistu , kirjoittanut
5

Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.KoivuHorsmienKeskellä

Lue loppuun →

Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa

Julkaistu , kirjoittanut
3

Jääkauden jälkeen kehittynyt metsän luonnollinen kierto alkaa, kun alueella kasvava puusto tuhoutuu lähes täydellisesti. Ennen ihmisen vaikutusta metsä tuhoutui metsäpalossa, kun maahan iskevät salamat sytyttivät kesähelteellä kuivuneen metsän tuleen.Metsän täydellistä tuhoutumista seuraavat vaiheet riippuvat maapohjan viljavuudesta sekä kasvupaikan kosteudesta. Metsän luonnollista kiertoa kutsutaan myös nimellä metsäsukkessio. Puuntuottaminen perustuu pitkälti metsän luonnollisen kierron seuraamiseen ja vaiheiden nopeuttamiseen. Ilman ihmisen nopeuttavaa vaikutusta metsien kiertoaika olisi pidempi, mutta muuten kierto olisi sama.

Lue loppuun →

Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Puut eivät aina kasva oppikirjamaisesti ongelmitta. Taimivaiheessa puille voi tulla kasvuhäiriöinä monilatvaisuutta sekä poikaoksia. Monilatvaisuudessa puu kasvattaa useampia tasavertaisia latvoja. Poikaoksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi oksa lähtee kasvamaan huomattavasti muita oksia vahvemmin.

Kumpaankin kasvuhäiriöön toimii yksinkertaisena ensiapuna ylimääräisen haaran leikkaaminen pois. Ylimääräisen latvan leikkaaminen on taloudellisesti kannattavaa työtä. Suhteellisen pienellä vaivalla vältetään kaksihaaraisten puiden syntyminen. Haaroittuneesta puusta ei muodostu laadukasta tyvitukkia eikä edes kunnollista kuitupuuta ensiharvennusvaiheessa.Kaksilatvainen_kuusi Lue loppuun →

Fixteri ei korjaa metsänomistajan taloutta

Julkaistu , kirjoittanut
2

Huomasin Metsälehti makasiinista ilmoituksen risutukkipaalaimia valmistavan Fixterin mainoskiertueesta. Fixteri kiersi syksyllä 2012 yli kymmenellä paikkakunnalla esittelemässä menetelmäänsä.  En ollut nähnyt Fixteriä koskaan tekemässä risutukkeja, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja lähteä tutustumaan menetelmään tarkemmin.

Lue loppuun →

Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin

Julkaistu , kirjoittanut
15

Metsä voidaan uudistaa käyttämällä edellistä puusukupolvea luontaiseen uudistamiseen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla paakkutaimia maahan. Viime vuosina kuusen istutus paakkutaimista on ollut ylivoimaisesti suosituin uudistusmenetelmä. Kuusen istutus kattoi vuoden 2011 metsänuudistamisesta 60 prosenttia. Mäntyä kylvettiin siemenestä tai istutettiin reilulle 35 prosenttille metsänuudistamisalasta. Koivun uudistaminen kattoi vain alle neljä prosenttia uudistusaloista.

Metsänomistajan kannattaa istuttaa paakkutaimet omatoimisesti maahan. Ammattitasoiset istutusvälineet ovat kohtuuhintaisia ja tekemällä työn itse voi varmistaa hyvän istutuslaadun. Metsänuudistamisen voi myös ulkoistaa esimerkiksi puut ostaneelle metsäyhtiöille, mutta silloinkin kannattaa itse päättää mitä maanmuokkausta alueelle tehdään ja minkälaisia taimia uudistusalueelle istutetaan. Lue loppuun →