Käytännön kokemus koivikon perustamisesta istuttamalla

Rehevälle maalle kannattaa yleensä istuttaa kuusikko. Kuusikon saa helpolla kasvamaan, kuuset kestävät laiminlyöntejä sekä sorkkaeläimiä huomattavasti koivuja ja mäntyjä paremmin. Kuusikon kasvattaminen on helppoa ja kuusesta saa hakkuilla hyvin rahaa. Pitkäkuituisena kuusi ei kilpaile eucalyptyksen kanssa, jolloin sademetsien puut eivät kilpaile sen kanssa kuten ne kilpailevat koivun kanssa.

Koivun suurimpana etuna kuuseen verrattuna on koivun tunteettomuus kuusia lahottavaa maannousemasientä kohtaan, nopeampi kasvu sekä minun mielestäni kauniimpi olomuoto kesäisin. Maannousema on se yleinen syy miksi koivikoita perustetaan. Kun ei voi istuttaa kuusta, niin laitetaan rauduskoivua tilalle.

Kuusikon eduista huolimatta me olemme istuttaneet useamman hehtaarin koivikoita maisemallisista, metsän luonnollisen kierron, vanhoilla kuvioilla olleen maannousemasienen sekä monimuotoisuuden takia.

Olemme perustaneet pottitaimia istuttamalla kaksi koivikkoa. Ensimmäinen kohde oli ylläolevassa kuvassa näkyvään satavuotiaaseen eläimien laitumena käytettyyn kuusivoittoiseen sekämetsään tehty uudistusala. Laiduntamisen ja iän seurauksena kuusikossa tyvet pullistelivat siihen malliin, että pystyimme arvaamaan maannouseman vaivaavan kuviota. Metsä kaipasi katkaisuhoitoa sekä uutta puulajia. Uudistimme kuvion vuonna 2012.

Istutimme heti seuraavana kesänä vuonna 2013 kuvion vieressä olleelle laiduntamiseen käytetylle niitylle / pellolle rauduskoivut. Etelä-savossa olevat pienet kiviset pellot tarjoavat parhaan tuoton metsänkasvatuksessa.

Maanmuokkaus ja taimien ostaminen

Ostimme uudistusalalle taimet sekä maanmuokkauksen uudistushakkuut suorittaneelta puunostajalta. Puut hakattiin kevättalvella 2012 ja pääsimme istuttamaan muokattuun maahan jo toukokuussa.

Uudistettaessa nopeus on valttia. Heti hakkuiden jälkeen istutetut taimet saavat reilun etumatkan kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Osa metsäyhtiöistä haluaisi pitää hakkuutähteitä ensimmäisen kesän uudistusalalla. Ei kannata suostua ehdotukseen, vuoden viivästys maksaa metsänomistajalle paljon rahaa ja vaivaa.

Olimme aloittaneet metsänuudistamisen edellisenä vuotena ennakkoraivaamalla uudistettavat kuviot. Jos ennakkoraivaus ei ole menetelmänä tuttu, käy katsomassa tekemäni video ennakkoraivauksesta Youtubesta.

Hakkuun jälkeen hoidimme taimille kasvuolosuhteet kuntoon kunnostamalla alueen ojat sekä mätästämällä puille mukavat kasvupaikat.

Uudistimme kuvion siemenviljelykseltä tulleilla koivuilla. Koivujen siemenet tulivat Metlan (Luke) Haapastensyrjän kasvinjalostusasemalta ja taimet oli kasvatettu Suonenjoen tutkimustaimitarhalla. Taimimateriaalin pitäisi olla parasta mitä Suomesta on saatavilla.

Meillä on myös luontaisesti uudistettuja koivikkoja, jotka ovat syntyneet siemenpuista äestysvakoihin. Luontaisessa uudistuksessa ei saada kasvinjalostuksessa syntyvää kasvu- ja laatuhyötyä. Meidän supertaimien pitäisi kasvaa reilusti paremmin kuin maatiaisserkkujensa. Siemenkustannus taimikonperustamisessa katoaa jakojäännöksiin, kannattaa käyttää hyviä siemeniä.

Koivuntaimien istuttaminen

Koivunpaakkutaimia voi istuttaa joko suurimmalla pottiputkella tai sitten kourukuokalla. Vuonna 2013 pellolle istuttaessa pystyin käyttämään pottiputkea, istutus eteni mukavan nopeasti ja saimme taimikon aikaiseksi pienellä vaivalla.

Vuoden 2012 uudistushakkuulla istutus ei mennyt yhtä kevyesti. Muistan koivujen istutuspäivän olleen epätodellinen. Saan istutettua kuusen pottitaimia 100 kappaletta 21 minuutin aikana, koivun paakkutaimien kanssa sain samassa ajassa enintään 20 taimea maahan. Taimisäkit eivät tuntuneet hupenavan lainkaan vaikka tein töitä hiki hatussa.

Syynä hitauteen olivat huonot mättäät. Huonot mättäät johtuivat puunkorjuuyhtiön uudistusalalle jättämistä risuista. 100 vuotiaasta kuusivoittoisesta sekametsästä korjattiin 400 kuutiota puuta per hehtaari, jolloin alueelle syntyi reilu risumatto. Olimme myyneet risut puunkorjuuyhtiölle, mutta jostakin syystä yhtiö jätti risut keräämättä koivikon uudistukseen menneeltä alueelta. Samaan aikaan myymältämme toiselta kauempana tiestä olevalta uudistusalalta risut nuoltiin pois. Risujen jättäminen kuviolle ei pohjautunut järkeen. Kaivinkonekuskilla oli ongelmia mättäiden teossa, jouduin korjaamaan kourukuokalla mättäitä kuntoon ja tekemään kourukuokalla uusia istutuspaikkoja kantojen viereen. Seuraavalla kerralla varmistan, että risut ajetaan tasaisesti pois kuvioiden kaikista kulmista. Oppia ikä kaikki.

Uudistusalalle vuonna 2010 istutettujen koivujen paakut olivat sen verran reiluja, että käytin istuttamiseen kourukuokkaa. Kourukuokalla istuttaminen oli hyvän mättään kohdalla kohtuullisen joutuisaa. Kourukuokka tulee painaa maahan painamalla vartalolla. Älä kuoki maata vaan paina kuokka kohdilleen heiluttamalla kuokkaa. Painamisen jälkeen kourukuokka vedetään sivulle ja syntyneeseen aukkoon tiputetaan taimi. Taimi tiivistetään kuoppaan ja annetaan kasvaa seuraavat vuodet rauhassa.

Niitylle istutin taimia parempiin mättäisiin suurimmalla pottiputkella. Homma meni huomattavasti joutuisammin kuin huonoihin mättäisiin kourukuokalla. Myyräsuojien ja suurempien taimien takia koivujen istuttaminen on aina hitaampaa kuin pienillä paakuilla olevien lyhyiden kuusien istuttaminen. Pieniä kuusia saa mukaan taimivakkaan monta kertaa enemmän kerralla kuin suurempia koivuja.

Taimien suojaaminen tuholaisilta ja kilpailevalta kasvillisuudelta

Koivutaimet ovat metsäneläimien herkkua. Myyrät tykkäävät mutustella taimien runkoja ja hirvet latvoja. Myyrät eivät ole yleensä yhtä pahoja haastajia kuin hirvet. Hirvet voivat syödä kuvion niin tarkasti vuosien varrella, että jäljelle ei jää kasvatettavaa metsää.

Me pelasimme varman päälle ja laitoimme taimille kaveriksi myyräsuojat. Myyräsuojat ovat muovisia kartioita joiden ideana on tehdä runkojen syönnistä lumen alla vaikeampaa.

Myyräsuojat ovat arvokkaita ostaa. Vuonna 2019 myyräsuojat maksavat arvonlisäverottomana 0.54€ per kappale. Hehtaarille tulevan 1600 taimen suojaaminen maksaisi listahinnalla 864 euroa + arvonlisäveron. En enää käyttäisi nykyään myyräsuojia uudistusalalle taimia istuttaessa kustannuksien ja vaivan takia. Uudistusalalla on myyrillä muutakin syötävää kuin koivut.

Pellolle koivuja istuttaessa käyttäisin edelleen myyräsuojia. Myyräsuojan suurin etu pellolle uudistettaessa on taimen löytyminen tulevina vuosina pintakasvillisuuden seasta.

Sulkeutuneeseen metsään uudistettu koivutaimikko sai kasvaa ensimmäiset vuodet täysin rauhassa. Vaikean istuttamisen jälkeen taimikosta tuli vaivaton kasvattaa. Niitylle helposti perustettu taimikko kaipasi senkin edestä apuamme. Peltokasvillisuus meinasi tappaa koivuntaimemme. Koivuilla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä 1.5 metrisessä horsmikossa hengissä. Koivut olivat kuolemaisillaan horsmien sekaan ensimmäisenä kesänä ennenkuin tajusimme tilanteen vakavuuden.

Jos olisimme olleet fiksuja, olisimme käsitelleet niityn kasvinsuojeaineilla ennen koivujen istutusta. En ole kauhean innokas kasvinsuojeluaineiden käyttäjä, joten teimme kasvinsuojelun raivaussahan siimapäällä. Kaadoimme horsmat maahan, hennot koivuntaimet eivät olisi erottuneet horsmista ilman myyräsuojia. Myyräsuojat maksoivat itsensä takaisin säästyneessä ajassa taimia etsittäessä.

Meidän tarvitsi kaataa vain parina ensimmäisenä kesänä ennen juhannusta horsmat maahan. Parin kasvukauden jälkeen koivut saavuttivat horsmien pituuden ja pystyivät kilpailemaan horsmien kanssa.

Kokeilimme niityllä koivujen kavereiksi pienellä alalla myös taimitassuja. Taimitassut ovat noin 30cmx30cm kierrätyskuidusta valmistettuja lätkiä. Taimitassujen idena on antaa taimella suojaa kilpailevalta kasvillisuudelta sekä myyriltä.

Taimitassujen koko ei riittänyt peltokasvien kanssa, taimet tuntuivat olevan yhtä pahasti heinien seassa kuin ilman taimitassuja. Taimitassujen haittapuolena myyrät tykkäsivät tehdä pesiään taimitassujen alle. Taimitassulliset koivuntaimet saivat tutansa myyrien hampaista. Meidän tapauksessa taimitassut eivät toimineet aivan huipusti. Tuli kokeiltua.

Niitylle istuttamamme koivikko meinasi ensiksi jäädä horsmien ja muiden peltokasvien alle ja sen jälkeen hirvet kävivät mutustamassa koivujamme. Syksyisellä kävelyllä huomasimme latvoja kadonneen parempiin suihin.

Hirviä vastaan toimii hyvin Trico-niminen hirvikarkoite. Trico on kovaan hintaan myytävää lampaanrasvaa. 10 litran kannu Tricoa maksaa 152 euroa arvonlisäveron kanssa. Tricoa pitäisi saada ostettua MHY:n tai Riistanhoitoyhdistyksien kautta 50€ + arvonlisävero hintaan, meidän tapauksessa hintatuetun tuotteen ostaminen ei jostakin syystä onnistunut. Maailma ei ole reilu.

Tricoa ei kannata levittää kuvan ja kaikkien ohjeiden mukaisesti ruiskulla. Ruiskulla 80% tuotteesta menee kohteesta ohitse. Tajusin nopeasti taloudellisesti ja ajallisesti tehokkaimmaksi levittämistavaksi maalipensselin. Trico tuli mukavasti kuviolla mukana viiden litran kanisterista modifioidussa astiassa. Pensselin avulla latvat saa maalattua Tricolla valkoisiksi. Ruiskulla hehtaarille menee 10 litraa, maalipensselillä parilla litralla tekee hehtaarin.

Trico tarttuu kuivaan puuhun (ja myös vaatteisin) kuin tauti ja pysyy puussa kiinni koko talven. Kannattaa käydä suojaamassa taimet mielummin liian aikaisin kuin myöhään.

Taimikon ensimmäiset vuodet vakiintumisen jälkeen

Koivut ovat metsien luonnollisessa kierrossa pioneeripuita. Koivut lähtevät nopeasti kasvuun avoimella paikalla. Ihmettä rauduskoivutkaan eivät kykene tekemään, vuonna 2016 neljäntenä kesänä uudistusalalle perustettu rauduskoivikko ei näyttänyt vielä kauhean lupaavalta. Neljässä vuodessa suurin muutos oli aluskasvillisuuden räjähtäminen koko kuvion alueella.

Päästyään kasvuvauhtiin ja saatuaan jatkuvasti riittävästi tilaa rauduskoivut pystyvät kasvamaan metrin vuodessa. Olen nähnyt 25-vuotiaan 25-metrisin koivikon, koivikkoa oli harvennettu ajoissa ja pidetty muutenkin kasvuvauhdissa.

Kesällä 2019 vuonna 2012 uudistusalalle istutettu koivikko oli jo kasvanut kohtuullisen tukkoon, jolloin hyökkäsimme taimikon kimppuun raivaussahat ojossa. Kaadoimme kuviolta pois ylimääräiset sekä vikaantuneet puut pois. Kaadoimme myös kaikki kuusentaimet pois varastoimasta maannousemaa. Maannousema elää juuristossa, jolloin maapohjan puhdistaminen vaatii kaikkien kuusien poistamista alueelta.

Uudistusalalle olleet koivut tuntuivat lähtevän heikommin kasvuun kuin niitylle / pellolle istuttamamme koivut. Ylläolevassa kuvassa on pellolle istuttamamme koivut vuoden 2017 keväällä neljän kasvukauden jälkeen.

Syksyllä 2019 saimme positiivisen yllätyksen peltokoivikolla. Pellolle vuonna 2013 istuttamamme koivikko oli ottanut parina viime kesänä kauhean kasvuharppauksen. Ylläolevassa kuvassa minulla on Logbullet-pipo neljän metrin ongenvavan päässä. Koivut olivat kasvaneet seitsemän kasvukauden aikana yli seitsemän metrin mittaan.

Kahden edellisen kuvan välissä on vain kolme kasvukautta, koivut ovat samat molemmissa kuvissa. Kuvat on otettu eri suuntiin kohti samaa kohtaa. Kasvu on ollut aivan järkyttävää kolmen viimeisimmän vuoden aikana. Koivuilla tuntuu menevän pari vuotta kasvun hakemiseen ja sen jälkeen ne lähtävät kasvamaan metrin per vuosi.

Koivikoidemme tulevaisuus – pari harvennusta ja maahan 2050-luvulla

Taimikkomme ovat nyt vuonna 2019 ensimmäisessä helpossa kasvuvaiheessa. Taimikoiden ainoana tehtävänä on nyt kerryttää pituutta ja paksuutta. Sitä ne ovatkin tehneet jo mukavasti, vuonna 2013 pellolle istutetut taimet ovat venyneet jo seitsemän metrin mittaan. Pituutta on tullut tavoitteen mukainen metri per vuosi.

Seuraava vaihe koivikoissamme on muutaman vuoden sisällä huonojen runkojen poistaminen ja sitten ensiharvennus. Huonolaatuiset puut ovat yleensä joko hirven vioittamia mutkaisia puita tai sitten monihaaraisia yksilöitä. Huonolaatuisesta puusta ei tule tulevaisuuden tukkia.

Meidän kannattaa kaataa kaikki huonot puut maahan ja ohjata kaikki kuviolla oleva kasvu hyvälaatuisiin puihin. Jokainen huono runko hidastaa hyvien runkojen kasvua. Saamme koivikkomme kasvamaan nopeammin ensimmäistä kertaa rahaa tuovaan vaiheeseen eli ensiharvennukselle.

Jalostettujen taimien käyttö yhdistettynä voimakkaaseen metsänhoitoon antaa keskimääräistä paremman tuloksen. Rauduskoivikot voivat kypsyä etelän rehevillä kasvupaikoilla ensiharvennusvaiheeseen jo 15 vuoden iässä.

Koivut rakastavat kasvutilaa ja ovat kuusia armottomampia rankaisijoita myöhästyneistä harvennuksista. Rauduskoivun elävän latvuksen tulee olla jatkuvasti vähintään 50% eli puolet puun pituudesta. Kerran riukuuntunut koivikko tarvitsee monta vuotta palautuakseen takaisin oikeaan kasvukulmaan. Koivikoita tulee hoitaa jatkuvasti harvana, jotta niiden kasvu pysyy kovana.

Rauduskoivujen harvennusmallit alkavat jo 12 metrin pituudesta. Meillä kasvaa 1600 taimea hehtaarilla. Kun taimien rinnanläpimitta on 12cm (säde 0.06m) on hehtaarilla puuston pohjapinta-ala 1600×0.055mx3.14=18m2. Rauduskoivun ollessa 14 metriä pitkiä ja 12cm paksuja tulee rauduskoivikkoon mennä jo ensimmäisen kerran harventamaan. Metrin vuosikasvulla harvennus tulee mainitussa viidessätoista vuodessa.

Ensiharvennukselta tulee jo ensimmäiset myyntitulot kattamaan uudistuksesta ja hirvikarkoitteista syntyneitä kuluja. Ensiharvennukselta pitäisi kertyä tienlaidassa olevaan pinoon 60 kuutiota kuitupuuta per hehtaari. Ensiharvennus tulee koivikossa 10 vuotta aikaisemmin kuin kuusikossa. Kuusikoissa päästään ensiharventamaan parhaillaan 25 vuoden kohdilla.

Koivut ovat mukavia ensiharvennettavia myös omatoimiselle metsurille. Työt voi tehdä kesällä mukavassa lämmössä valoisaan aikaan. Koivuissa on vähemmän karsittavia oksia kuin kuusissa, jolloin moottorisahaajan kuutiotuotos per päivä on reilusti suurempi kuin kuusien kanssa.

Toisella harvennuksella 10 vuoden päästä ensimmäisestä harvennuksesta pitäisi tulla jo pari tukkiakin tuotoksen ollessa edelleen kuitupuu voittoista. Koivutukin laatuvaatimukset ovat havutukkeja vaikeammat täyttää.

Lopulta koivikkomme tulee turpoamaan uudistuskypsäksi. Toivottavasti koivikoomme on eksynyt uudistushakkuuseen mennessä muutama laadukas tyvi. Muuten koivikkomme taloudellinen tuotos tulee jäämään kohtuullisen matalaksi. Koivikot kasvavat nopeasti uudistuskypsäksi. Haasteena on vähäisempi tukkikertymä sekä puun havupuita matalampi kantohinta.

Olemme upottaneet koivikoihimme aikaa ja rahaa. Niitylle perustettuihin koivikoihin saimme aikanamme jo poistunutta Kemera-tukea pellonmetsitykseen. Tuki kattoi maanmuokkausta, taimimateriaalia sekä myyräsuojia.

Metsätilamme tulevat omistajat voivat istuttaa sitten kaiken mennessä hyvin 50-luvulla taas kuusikon puhtaalle maalle. Sen ”aina siinä olleen” koivikon tilalle. Kaiken mennessä hyvin minun pitäisi olla sitten vielä mukana istutustalkoissa.

Koivikon voi perustaa monella tapaa

Istuttaminen ei ole ainoa tapa saada aikaan koivikoita. Meillä on tilalla istutettuja koivikoita, siemenpuilla äyestettyyn maahan syntyneitä koivikoita sekä kokeilimme uudistamisesta siemenillä mättääseen.

Istuttaminen on ollut ylivoimaisesti helpoin ja nopein tapa saada koivikoita aikaiseksi. Siemenpohjaisilla menetelmillä menee pari vuotta ennen kuin kuviolle syntyy istutettujen taimien tasoinen taimikko.

Taimikon syntymisen jälkeen kuviolla tulee käydä monta kertaa raivaussahan kanssa rakentamassa kuviosta kasvatusmetsää. Taimikkovaiheen jälkeen siemenpohjaisesti perustettujen koivikoiden kasvattaminen on samanlaista kuin istutetujen koivikoiden kasvatus.

Ajourien vaikutus ensiharvennuksen taloudelliseen kannattavuuteen

Huomautus: Valmistan Logbullet-tuotemerkillä pientä ajokonetta. Logbulletin etuna on mahdollisuus ajourattomaan ensiharventamiseen. Ominaisuus ei ole Logbulletin ainutlaatuinen ominaisuus. Muillakin pienillä ajokoneilla onnistuu vastaava ajouraton ensiharvennus.

Koneellisessa puunkorjussa tarvitaan maastoon vähintään harvesterin ja ajokoneen levyinen ajoura. Koneiden tarvitsema ajoura on ensiharvennuksella leveämpi kuin ihanteellinen puuväli. Ajouran avaamisesta syntyy aina kasvutappiota. Ajourien seurauksena toisella harvennuksella syntyy heikompi taloudellinen tulos kuin ajourattoman ensiharvennuksen jälkeen syntyisi.Moottorisahalla puita kaadettaessa ja sen jälkeen pienellä koneella puita ajaessa ei tarvita metsään erillistä ajouraa. Olen kirjoittanut blogijuttuja ensiharventamisesta moottorisahalla. Käy lukemassa jutut ensiharventamisen teoriasta, käytännön ensiharventamisesta moottorisahalla ja katsomassa videoita puuntuottajan youtube-kanavalta.

Ajourien vaikutuksen tutkiminen hiipui 1990-luvulle tullessa

Ajourien vaikutuksesta metsänkasvatukseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen tehtiin 1980-luvulla tieteellisiä tutkimuksia. Nykyiselle vuosituhannelle tullessa koneellisesta ensiharvennuksesta tuli valtavirtaa eikä ajourien vaikutuksesta puuntuotannon kannattavuuteen ole tehty päivitettyjä tutkimuksia.Vanhoista tutkimuksista saa edelleen parasta perustietoa ajourien vaikutuksesta puustonkasvuun. Vanhojen tutkimuksien haasteena tulosten siirrossa nykyaikaan on ajouravälitavoitteen vähentyminen 30 metrin matkasta nykyisien motojen nosturien mukaiseen 20 metriin. Ajourien tihentyminen lisää niiden puustonkasvuhaittaa. Aiheesta tutkimuksia:

Tutkimuksissa on tutkittu ajourien vaikutusta puuston kasvuun, varsinkin ajourien vaikutusta uran reunassa kasvavien puiden kasvuun. Tutkimuksissa ei ole tehty pahemmin vertailututkimusta ajourattomuuteen.

Metsäkeskus mittaa vuosittain ajourien leveyttä ja väliä

Metsäkeskus mittaa viranomaistyönä vuosittain hakkuiden onnistumista. Korjuujäljen laatumittauksien tulokset löytyvät metsäkeskuksen sivuilta.

Metsäkeskuksen maastotarkastusohjeen mukaan ajouraleveys on ajouraa reunustavien lähimpien puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys uran keskelle. Yksittäisen uramittauksen lähtöpisteenä on koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevan ajouran raiteiden keskikohta. Rajatulta 10 metrin jaksolta mitataan uran oikealta ja vasemmalta puolelta lähimmän puun kyljen kohtisuora etäisyys uran raiteiden keskelle ja nämä kaksi etäisyyttä lasketaan yhteen.Ylläolevassa kuvassa ajouran leveydeksi määriteltäisiin Metsäkeskuksen mittauksessa punaisella merkittyjen puiden mukaan neljä metriä. Todellisuudessa ajourien takia menetetään huomattavasti reilummin kasvutilaa.

Mittausohje antaa todellisuutta paremman kuvan ajourien leveydestä. Kunhan muutama puu on jäänyt lähelle uran keskikohtaa tulee ajourasta mittauksissa kapea. Metsäkeskuksen tarkastuksissa ajourien leveys oli vuonna 2016 keskimäärin 4.5 metriä. Varsinaissa tieteellisissä tutkimuksissa ajourat olivat aina vähintään viisi metriä leveitä.

Ajouraväli on ollut keskimäärin reilut 21 metriä. Mittaustulos antaa turhan hyvän kuvan todellisuudesta. Maastotarkastusohjeen mukaisesti ”leimikon muodosta johtuvia ajouraverkoston kapeikkokohtia ei oteta huomioon ajouraväliä
määritettäessä”. Todellisuudessa keskimääräinen ajouraväli on lyhempi leimikoiden muodosta johtuen.Kuvalähde: Kansalaisen karttapaikka. Kuvion leveyden mittaus kansalaisen karttapaikan työkalulla. Ajourien valvistaminen punaisella värillä sekä kuvan rajaaminen puuntuottaja.

Ylläolevassa kuvassa on mittoja toteutuneesta koneellisesta hakkuusta. Kuviolla hakattiin energiapuuta koivikosta. Mitattava ajouraväli on tavoitteen mukainen 20 metriä. Tehollinen ajourien keskiväli on 17.7 metriä, 70 metriä leveällä kohdalla on neljä ajouraa (70m / 4 =17.5m). Kuvion kapeammassa kohdassa ajourien väli on vielä tiheämpi.

Teoreettinen 20 metrin ajouraväli toteutuu tehollisena vain tasaleveillä kuvioilla, joiden leveys on 20 metrillä jaollinen. Varsinkin vaihtelevan leveillä kuvioilla menee runsaasti kasvutilaa hukkaan ajourien yhdistyessä ja erkautuessa.

Metsäkeskuksen mittaukset antavat systemaattisesti liian hyvän kuvan ajourien vaikutuksesta puuston kasvatukseen.

Puuston tulisi olla tihemmässä ajouran reunoissa kuin urien keskellä

Koneellisessa ensiharvennuksessa tulisi jättää ajouran laidoille tiheämmin puita kuin ajourien välissä olevalle alueelle. Reunassa kasvavilla puilla on paremmin kasvutilaa sekä ravinteita ajouralle kertyneistä hakkuutähteistä. Ajourien reunapuut saavat ajourasta kasvuruiskeen, jolloin ne jaksavat kasvaa hyvin tiheämpään jätettynäkin.

Käytännössä tilanne menee toisinpäin kuin mitä metsänomistajan etuna olisi. Motokuskille on helpompi poimia puita ajouran laidalta kun keskeltä. Kuutiotavoitteiden kanssa painivan motokuskin kannattaa harventaa ajourien reuna-alueet voimakkaamin kuin keskellä sijaitsevat pidempää nosturimatkaa vaativat alueet.

Kannattaa käydä tarkastamassa kuvioiden hakkuun tasaisuus. Epätasaiselle hakkuulle ei voi tehdä jälkikäteen mitään. Puusto on se mikä metsään on jätetty eikä enää muuksi muutu. Valittaminen on vaikeaa eikä korvauksia saa helpolla. Metsänomistaja voi vain pitää huolen, että sama tekijä ei pääse metsään uudestaan.

Puut saavat ajouran takia vähemmän kasvutilla

5.1 metrin ajourasta puolet menee ensiharvennuksen jälkeen reunapuiden kasvuun ja toinen puoli jää puuta tuottamattomaksi aukoksi. Yleisesti, kuten Motti-ohjelmassa, käytetty 18% pinta-alamenetys tulee historiallisesti 30 metrin välein olevista 5.1 metrin ajourista.

Kumpikaan laskennassa käytetty luku ei ole sidoksissa nykyiseen todellisuuteen. Nykyään ajouraväli on 20 metriä ja puusto menettää kasvupinta-alaa vain 2.6 metriä ajouran keskeltä. Perinteisen 18% sijasta tulisi käyttää 13% lukua kuvaamaan ajouran takia menetettyä kasvupinta-alaa.

Samaan pohjapinta-alaan jätetyt puut kasvavat hitaammin ajourien kanssa olevilla ensiharvennuskohteilla kuin ajourattomilla kohteilla. Ajourallisilla kohteilla yksittäisillä puilla on käytössä vähemmän tehollista kasvutilaa. Avattaessa 5.1 metrin ajourat 21 metrin välein jää per puu tehollista kasvutilaa 7.5 neliötä. Jos taas ajouria ei avata, jää jokaiselle puulle 8.5 neliötä kasvutilaa. 13% lisäys ravinteissa ja valonmäärässä vaikuttaa puuston kasvuun merkittävästi.

Kasvuero ei ole suoraan reilua 13 prosenttia mikä olisi johdettavissa yksittäisten puiden käytössä olevasta maa-alasta. Koko ajoura ei ole poissa puustonkasvusta. Ajouran reunoilla olevat puiden oksat käyttävät osan ajourasta sekä uran antama aukko kiihdyttää puuston kasvua. Ajouran reunoilla olevien puiden kasvu kiihtyy eteläsuomalaisessa kuusikossa keskimäärin 20 prosenttia voimakkaammin kuin urasta kauempana olevien puiden. Kiihtyminen tapahtuu kolmen metrin etäisyydellä ajouran reunasta.

Ajourattomassa kasvatuksessa keskimääräinen puuväli on 3.3 metriä, kun taas ajourallisessa kasvatuksessa puiden väli on 3.1 metriä. Puilla on vähemmän tilaa kasvaa ajourien keskellä. Ajouravälin tihentyminen tai ajourien leventyminen vähentää yksittäisten puiden kasvutilaa.

Ajourista tuleva tappio on vähintään 295 euroa per hehtaari

Muodostin Luken Motti-ohjelmalla puustonkasvatuslaskelman. Laskelman lähtöarvona on tuore kangas Mikkelissä, 1800 kappaletta kuusia istutettuna kääntömätästettyyn maahan ja kasvatus metsänhoitosuosituksien mukaan.

Poimin Motti-ohjelman mallinnuksesta puustoarvoja ensiharvennuksen ja varsinaisen harvennuksen ympäriltä. Syötin arvot itse tekemääni excel-laskelmaan . Voit ladata laskelman omalle koneelle ja muutella harmaisiin ruutuihin lähtöarvoja. Mikkeliläisessä tuoreen kankaan kuusikossa tulisi jättää puuston pohjapinta-alaksi 15 neliötä per hehtaari (luku tulee harvennusmalleista). Silloin kuviolle jää 1170 kappaletta puita. Pohjapinta-alasta ja puiden määrästä johdettuna puiden keskipaksuus on 12.8 senttimetriä.

Laskin ajourien nettonykyarvon sekä 21 metrin välein oleville 5.1 metrin ajourille sekä todellisuutta paremmin kuvaaville keskimäärin 17 metrin välein oleville ajourille. Ajourien aukeaksi jäävä osuus ensiharvennuksen jälkeen on 5.1 metrin ajouralla 2.6 metriä. Yhteensä hehtaarilta jää aukeaksi puuta tuottamattomaksi alueeksi 0.12 hehtaaria.

Mikkelissä oleva tuore kangas tuottaa keskimäärin ensiharvennuksen jälkeen 11 kuutiota vuodessa puuta. Varsinaisella harvennuksella tulee tukkia keskimäärin 32 prosentin osuudella myytävästä puusta.

Käytettäessä 3 prosentin tuottovaatimusta ajouriin syntyvistä aukoista syntyy vähintää 295 euron nettonykyarvon edestä kasvumenetystä.

Hankintahakkaaja tienaa nettona 1000 euroa per hehtaari ajourattomalla ensiharvennuksella

Viikolla 45/2017 maksettiin Kymi-Savon alueella kuusikuidusta ensiharvennuksella 11.36 euroa per kuutio ja hankintakaupassa 30.17 euroa. Suoraan laskettuna omatoiminen metsänomistaja saa 18.81 euroa hankintalisäksi kutsuttua hintaeroa. Puutavaraa kertyessä 48 kuutiota hehtaarilta syntyy hankintalisää 902,88 euroa per hehtaari.Ajouratonta harvennusta tekevä hankintahakkaaja saa myös taloudellista hyötyä ajourattomuuden tuomasta lisäkasvusta metsässä. Taloudellinen hyöty tuloutuu reilun 10 vuoden päästä varsinaisessa harvennuksessa, mutta syntyy hakkuuhetkellä. Laskennallisesti tämän lisäkasvun taloudellinen hyöty on vähintään 295 euroa per hehtaari.

Hankintatyön etu on vielä suoraa laskelmaa suurempi verrattuna kokonaan verotettavaan pystykauppatuloon. Hankintatyön osuudesta on vuosittain 125 kuutiota verovapaata . Vuonna 2016 verottajan määrittelemät hankintatyönarvot olivat kuusikuidulla 13.23 euroa kaadonosalta ja 2.36 euroa lähikuljetuksen osalta. Kokonaisuudessa hehtaarilta syntyy verovähennystä 48 x (13.23 + 2.36) = 748.32 euroa. Lompakkoon tulee 30% pääomaverokannalla vielä 224.50 euroa hehtaarilta verobonusta.

Nettona hyötyä tulee (hankintalisä + ajourattomuuden nettonykyarvo) x pääomaverotettu tulo + verovähennys. Luvuilla laskettuna (902,88€ + 295€) x 0.7 + 224.5€ = 1063€ . Moottorisahan bensoihin, ketjuihin ja kulumiseen menee bruttona vajaa sata euroa per hehtaari. Kulujen jälkeen nettona tulee ajourattomalla manuaalihakkuulla tuhannen euron edestä taloudellista hyötyä per hehtaari.

Ajourattomasta harvennuksesta voisi maksaa urakoitsijalle 6 euroa enemmän

Hankintahakkuun sijasta metsikön voi hankintahakata myös käyttämällä urakoitsijaa, jolla on menetelmät tehdä hakkuu ajourattomasti. Esimerkiksi Logbear / Finbull / Jarcrac valmistavat pienikokoisia harvesteita, joiden avulla pääsee lähes ajourattomaan harvennusjälkeen. Lisäksi Suomessa on metsäpalveluyrittäjiä, jotka voivat tehdä ensiharvennuksen moottorisahalla.

Teettämällä ensiharvennuksen hankintana käyttämällä urakoitsijaa metsänomistaja saa saman 18.81 euron hankintalisän puukaupassa kuin kaataessaan puut itse. Lisäksi tehdessä ajourattomana harvennuksen saa metsänomistaja reilun 6 euron per kuutio edestä nettonykyarvoetua. Kokonaisuudessa hankintatyö voi maksaa ajourattomana 25 euroa per kuutio.

Vastuuvapautus: Kuten aina. En ole vastuussa laskelmien antamasta taloudellisesta tuloksesta. Teen laskelmat avoimilla luvuilla ja pyrin perustelemaan käyttämäni luvut. Tilanteet vaihtelevat puumarkkinoiden ja tilan sijainnin mukaan

Omien metsävaratietojen siirtäminen verkkoon

Suomessa on muodostettu valtion varoilla sähköinen metsävaratietopankki Metsään.fi-sivustolle. Metsäkeskuksen ylläpitämällä Metsään.fi-sivustolla pystyy katsomaan tilansa metsävaratietoja sekä asioimaan sähköisesti Metsäkeskuksen kanssa. Tyypillinen sähköinen asiointi on Kemera-hakemuksien täyttäminen.

Metsään.fi-palvelun ongelmana on tietojen omatoimisen muokkausmahdollisuuden puuttuminen sekä metsävaratietojen omistusoikeus. Metsänomistaja ei pysty muokkaamaan pelvelussa olevia tietoja itsenäisesti eikä edes omista tietojaan. Metsään.fi-palvelussa olevia metsävaratietoa ollaan muuttamassa avoimesti saataville ellei jokainen metsänomistaja kiellä tietojen luovuttamista. Vuoden 2018 aikana kuka vain voi mennä katsomaan muiden Metsään.fi-tietoja.

Hyvä palvelu vesitettiin muokkausten jäykkyydellä ja muokattujen metsävaratietojen vapaalla luovuttamisella kaikkien saataville. Onneksi  Metsään.fi-palvelusta löytyvälle metsävaratiedolle on jo kehitetty monta toimivampaa verkkopalvelu. Sähköisiä palveluita metsävaratietojen katseluun ja/tai muokkaamiseen:

Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksien sovelluksien käyttäminen vaatii yhdistyksen jäsenyyttä tai laajaa palvelusopimusta toimijan kanssa. Metsäyhtiöiden motivaationa palveluiden luomiseen on ollut asiakassuhteiden vahvistaminen sekä metsävaratiedon saaminen myös yhtiön omaan käyttöön.

Haluaisin muokata ja omistaa itse omat metsävaratietoni. Latasin metsävaratietomme Wuudis-sovellukseen. Wuudis-sovellutuksen etuna kilpaileviin sovellutuksiin on tietojen täydellinen hallitseminen ja helppo omatoiminen muokkaus. Jos Wuudikseen kyllästyy, Wuudiksesta saa vaikka ladattua omat metsävaratiedot standardimuodossa ulos ja ladattua tiedot johonkin kilpailevaan järjestelmään.

Peruspalveluiden lisäksi puukauppapaikka Kuutio käyttää metsävaratietoa. Kuution pystyy syksyllä 2017 yhdistämään Metsään.fi-palvelun kanssa, mutta sinne ei vielä pysty lataamaan standardimuotoista metsävaratietoa. Meillä olisi Metsään.fi-tietoa huomattavasti käyttökelpoisempaa puunmyyntiaineistoa Wuudiksessa, mutta emme pysty käyttämään metsävaratietoamme Kuutiossa. Metsään.fi-tietojen pohjalta puukaupasta ei tulisi kovinkaan tarkkaa puuhaa.

Wuudiksen käytönaloitus on helppoa

Wuudis on tehnyt selkeät videoohjeet miten ohjelman käyttämisen saa aloitettua. Sinun pitää:

  1. Rekisteröityä Wuudikseen. Rekisteröityminen tapahtuu syöttämällä sivulle nimen ja sähköpostiosoitteen
  2. Ladata Metsään.fi-palvelusta kuviotiedot omalle tietokoneelle
  3. Ladata metsävaratiedot Wuudikseen

Latauksen jälkeen pääset tutkimaan tilasi metsävaratietoja. Tulet olettavasti oppimaan tutkittuasi Metsään.fi-palvelusta saatuja metsävaratietoja Wuudiksessa miten heikkolaatuista metsävaratietoa Metsään.fi-palvelu sisältää. Metsään.fi-tiedot antavat kohtuullisen pohjan tietojen päivittämiseen kuntoon. Metsään.fi-tietoja ei alkujaankaan ollut tarkoitettu metsäsuunnitelmaksi.

Meidän Metsään.fi-tiedoissa kuviorakenne on outo, kuviot tekivät omituista mutkittelua ja muutenkin tiedot olivat enemmän tai vähemmän pielessä. Ensimmäiset hetket Wuudiksen kanssa menivät kuviorakenteen kuntoon laittamisessa.Wuudiksen käytönaloitus onnistuu minuuteissa. Jos et halua aluksi ladata omia metsävaratietoja ohjelmaan, ohjelmaa voi testata myös pelkällä rekisteröitymisellä. Lataa testi testimetsävaratiedot  ”kokeile testimetsätilaa” nappulan avulla. Tiedot latautuvat suoraan painikkeella ohjelmaan ja pääset testaamaan ohjelman toiminnallisuutta.

Wuudiksen ohjelman peruskäyttäminen

Wuudis pohjautuu metsäkuvioihin kuten kaikki muutkin metsävaraohjelmat. Metsätila jaetaan yhtenäisiin käsittelykuvioihin joiden yksityiskohtaiset tiedot kerrotaan ohjelmalle. Metsävaraohjelmat antavat vain niin hyviä tuloksia kuin mitä niihin ladatut tiedot ovat.

Jos et päivitä järjestelmään tulevia metsänhoitotöitä ja kuittaa metsänhoitotöitä tehdyiksi, ei ohjelma pysty ehdottamaan sinulle oikeita tehtäviä. Jos et kerro ohjelmalle kuvio / puulajikohtaisesti puustotietoja, ei ohjelma pysty kertomaan sinulle miten paljon metsätilallasi kasvaa puuta. Ohjelmat eivät tee taikoja, ne vain listaavat ja laskevat antamiasi tietoja. Ohjelman tarvitsemat tiedot:

Kuvioiden perustiedot:

Perustiedoissa kerrotaan kuvion maapohjasta perustiedot, pääpuulaji ja kehitysluokka. Ohjelma käyttää tätä tietoa esimerkiksi, kun se tekee erilaisia teemakarttoja. Jos teemakartassa tiedot ovat väärin, käy korjaamassa tiedot kuvion perustietoihin.

Tilan puustomäärä lasketaan kuviokohtaisesta tarkasta puustotiedosta. Puustotiedon päivittäminen on työläin vaihe metsävaratiedon päivittämisessä. Jos haluat tietää tarkasti miten paljon sinulla on puuta metsätilallasi, sinun tulee mitata puulajeittain kuviokohtainen puustomäärä. Hommaan ei ole oikopolkuja.

Olen tehnyt muutaman jutun puuston mittaamisesta:

Puustotiedot voi mitata myös Trestiman maksullisella  kännykkäsovellutuksella. Syksyllä Trestiman käyttö maksaa 1.22€ per kuva, hehtaarille tarvitaan ainakin kolme kuvaa.

Wuudiksen etuna on tietojen helppo päivittäminen myös matkapuhelimella. Voit kävellä metsässä ja päivitellä tietoja suoraan ohjelman tietokantaan. Hommat tulevat tehtyä suoraan eikä tarvitse säilytellä ylimääräisiä muistiinpanoja. Koko metsätilaa ei ole pakko tehdä kerralla kuntoon.

Meidän suurin motiivimme ottaa Wuudis käyttöön ei ollut tarkan puustomäärän seuraaminen vaan metsässä tehtyjen toimenpideiden kirjaaminen ylös. Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen jälkeen on mukava kirjata ylös milloin työ on tehty. Toimenpiteen voi muokata järjestelmään vaikka heti metsässä kännykän avulla.

Wuudikseen saa myös liitettyä kuviokohtaisesti valokuvia muistuttamaan miltä kuvio näytti ennen ja jälkeen hoitotoimenpidettä. Valokuvaaminen onnistuu parhaiten kännykän avulla kävellessä metsätilaa ympäri ja ottaessa kuvioista kännykällä valokuvia. Valokuviin tulee mukaan gps-sijainti, jolloin voit löytää myöhemminkin missä kohti valokuva on otettu.

Metsä muuttuu yllättävän nopeasti, mutta kuitenkin niin hitaasti että viiden vuoden päästä ei oikein muistakaan miltä metsä näytti ennen taimikonhoitoa.

Metsävaratietojen listaaminen ja visualisointi

Sen jälkeen kun metsätilasi perustiedot ovat kunnossa, voit alkaa nauttimaan sähköisen järjestelmän eduista

Metsätilan tehdyt ja tulevat metsänhoitotoimenpiteet löytyvät listattuna ”toimenpiteet”-välilehdeltä. Listalta voi käydä katsomassa mitä töitä seuraavalle vuodelle onkaan suunniteltu. Jos listaus tuntuu olevan pielessä, käy korjaamassa tiedot kuviokohtaisesti.

Sähköiset järjestelmät ovat hyviä tiedon visualisoimiseen. Esimerkiksi metsätilan kehitysluokat ja tulevat hakkuut on helppo hahmottaa erilaisilta teemakartoilta.

Wuudiksen hyvänä ominaisuutena on myös pisteiden, viivojen ja alueiden luominen kartan päälle. Olin itse kaivannut ominaisuutta tehdessämme uutta metsätietä ja kun kunnostimme ojia. Ohjelmaan voi piirtää linjat ja ohjelma kertoo miten pitkistä reiteistä on kyse.

Wuudiksen hinnoittelua uudistettiin syksyllä 2017. Aiemmin ohjelmalla oli ilmainen turhan typistetty peruskäyttö ja lisämaksullinen täysien ominaisuuksien käyttö. Uudistuksessa ohjelmaan saa 200 hehtaarin metsäpinta-alaan asti ladattua ja käytettyä ilmaiseksi täysiä ominaisuuksia.

Tein tämän jutun uudistuksen jälkeen. Mielestäni ohjelma ei ollut ennen uudistusta ilmaisenakaan hintansa arvoinen. Käyttäjän tulee kuitenkin investoida paljon aikaa tietojen päivitykseen.

Ilmaisia lounaista ei ole olemassa. Saatuaan tarpeeksi suuren käyttäjäkunnan Wuudis voi alkaa tienaamaan metsätöiden välityksellä, suurien metsätilojen maksuilla ja mainostuloilla. Toivottavasti ohjelma kerää tarpeeksi suosiota.

En saanut tämän jutun kirjoittamiseen Wuudikselta rahaa tai muita etuja. Ilmaiseen ohjelmaan ei saa edes käyttöaikaa.

 

Metsätaimien taimitarhatuotanto

Pääsimme Elmia2017-messumatkalla messujen ulkopuolisena lisämatkaohjelmana tutustumaan Svenska Skogsplantorin taimitarhalle metsäpuiden taimituotantoon. Minulla oli jo aiempaa kokemusta metsäpuiden tuottamisesta, olin kokeillut kasvattaa testimielessä keräämistäni männyn siemenistä taimia.

Kokeeni ei ollut kovinkaan mahtipontininen ja tuloksellinen. Taimituotantokokeestani löytyy kuvia ja tekstiä puuntuottajan facebook-sivulla. Käy katsomassa kuvat ja tykkäämässä sivusta jos olet rekisteröitynyt facebookkiin. Pelkkä kuvien katsominen ei vaadi rekisteröitymistä. Lue loppuun

Messuraportti: Wood Elmia 2017

Kävin kesäkuussa 2017 Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämällä retkellä Elmia Wood -metsämessuilla Jönköpingissä Ruotsissa. Elmia on metsämessuksi suuri tapahtuma, messuilla kävi vuonna 2017 yhteensä 41 800 eri vierasta. Vuorovuosina Elmian kanssa järjestettävillä Suomen suurimmilla metsäkonemessuilla Finmetkossa kävi vuonna 2016 kolmen päivän aikana yhteensä 35 600 ihmistä. Kävijämäärät ovat vielä kohtuullisia, esimerkiksi vuoden 2017 Farmarissa Seinäjoellä kävi 94 000 ihmistä.

Messut järjestetään ”Elmia Wood” nimellä joka neljäs vuosi. Ruotsalaisten ei kuitenkaan tarvitse odotella seuraavia omia metsämessuja neljää vuotta, välivuosina metsämessuja järjestetään Ruotsissa toisella nimellä. Ruotsin seuraavat suuret metsämessut ovat samalla paikalla järjestettävät ”SkogsElmia” -metsämessut.

Lue loppuun

Kevään 2016 Logbullet sai lisää hevosia keulalle

Julkaisin juhannuksena 2015 Logbullet-pienoisajokoneen. Ajelin koneella ja totesin, että kone ei ole vielä teknisesti riittävän hyvä asiakkaille myytäväksi.

Sain edelliselläkin versiollakin tuotua puita metsästä, koneen kokonaisidea tuntui toimivalta. Palasin syksyllä takaisin piirustuspöydän ääreen ja suunnittelin koneesta päivitysversion. Halusin koneeseen suuremman moottorin ja kestävämmän etutelin kiinnityksen.

Lue loppuun

Metsän uudistaminen ilman taimien istuttamista

Metsän voi uudistaa istuttamalla taimia, kylvämällä siemeniä muokattuun maahan tai antamalla luonnon hoitaa uudistamisen alueelle jääneiden puiden levittäessä siemenet uudistusalalle.

Uudistusmenetelmistä istuttaminen on suosituinta. Metsätilastollinen vuosikirjan mukaan vuonna 2013 istuttamista käytettiin 64 prosentilla uudistushehtaareista. Kylvön ja luontaisen uudistamisen osuudet olivat 18 prosenttia metsänuudistamisesta. Istuttamisen korkeaa osuutta selittää kuusen ja koivun lähes säännönmukainen istuttaminen. MannynTaimiKaksiKesaa Lue loppuun

Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaan Lue loppuun

Tutustuminen metsäalan viranomaisiin, liittoihin, yhdistyksiin ja säätiöihin

Metsäala on pullollaan viranomaisia, liittoja, yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannattaa lukea juttu läpi, voit löytää uusia kaipaamisia toimijoita tai ainakin ymmärrät paremmin mediassa käytävien keskustelujen taustoja.

Valtion hallussa olevat toimijat

Valtio on upottanut tassunsa syvälle metsään. Valtio toimii metsissä sekä lakia säätävänä toimijana, lakia toimeenpanevana viranomaisena sekä valtion omistamani yrityksinä. Ja kerää verokarhuna merkittävät verotulot puunmyyjiltä ja metsäteollisuudelta.

  • Metsäkeskus. Lain Suomen metsäkeskuksesta mukaan ”Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen”. Metsäkeskukseen tehdään hakkuuilmoitukset sekä Kemera-hakemukset. Vanhempi kansa puhuu Metsäkeskuksesta edelleen entisellä nimellä Metsälautakunta. Pahamaineinen Metsälautakunta saattoi laittaa metsänomistajan metsät lukkoon, jos metsiä ei hoitanut oikein.
  • MMM – Maa- ja metsätalousministeriö. Valmistelee metsätalouden lait ja asetukset. Ei ole suoraan tekemisissä kansalaisien kanssa.
  • Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskus (ELY-keskus). Valtio muokkasi virastorakennetta vuoden 2010 alussa yhdistäen virastoja yhteen. ELY-keskuksissa tehdään metsäpuolella esimerkiksi päätökset liito-oravahakkuista sekä metsäojituksista.

Rauduskoivu_Taimisuoja Lue loppuun

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot

Yksityisesti omistetut metsätilat vaihtavat omistajaa viimeistään omistajan kuoltua. Metsätilan siirtyessä seuraavalle omistajalle joudutaan omaisuuden siirrosta maksamaan perintö-, lahja- ja/tai varainsiirtoveroja. Maksetut verot vaihtelevat omaisuuden kokonaisarvon ja omaisuuden siirtotavan mukaan.

Suomessa tehdään vuonna 2015 uusia suunnitelmia metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ajatellen. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on edistää sukupolvenvaihdoksia ja  nopeuttaa perikuntien elinkaarta. Marraskuun 2015 lopulla aikatauluksi on asetettu saada uusi sukupolvenvaihdoskannustejärjestelmä metsätiloille voimaan 01.01.2017 alkaen. Valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei kannata odottaa merkittäviä lisäetuja. sukupolvenvaihdos Lue loppuun