Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatoloviEnsiharvennuksessa poistetaan kuvion puista hieman alle puolet. Harventaminen ei lisää kuvion kokonaispuustotilavuuden kasvamista. Harvennuksella keskitetään metsämaan kasvupotentiaali parhaimpiin puihin antamaan tulevaisuudessa parempia hakkuutuloja. Parhailla puilla tarkoitetaan viereisiä puita nopeammin kasvaneita suorarunkoisia yksilöitä. KuustenKasvutAntamalla kuuselle reilusti kasvutilaa tai rajoittamalla tilaa voidaan kuusen kasvuun vaikuttaa voimakkaasti. Yllä olevassa kuvassa on kolmesta kuusesta pätkä

  • Alimmaisena 26-vuotias ja 40cm paksu kuusi. Kuusi oli kasvanut nopeasti kuvion reunalla. Jos kuusella on liian hyvät kasvuoltavat, kuusi kehittää itselleen myös liian paksut oksat, jolloin kuusi ei kelpaa tukiksi. Kuusia ei kannata kasvattaa liian harvassa.
  • Mittanauhan alapuolella 36-vuotias ja 5cm paksu kuusi. Kuusi oli kasvanut aliskasvoskuusena uudistuskypsässä metsässä. Vaikka kuusi näytti ulkoisesti taimelta, se oli liian vanha uuden sukupolven puuksi. Kaadoimme kuusen pois ennen uudistushakkuuta.
  • Mittanauhan yläpuolella 25-vuotias ja 20cm paksu kuusi. Kuusi kasvoi kuvion keskellä ja on juuri sitä mitä puuntuottaja tavoittelee. Kaadetun kuusen lähellä kasvoi toisia yhtä hyviä yksilöitä, joita jätettiin ensiharvennuksessa hehtaarille lihomaan reilut tuhat kappaletta.

Kuusikon istutuksen ja taimikonhoidon tavoitteena on saada aikaiseksi kuvassa näkyviä 20cm kuusia ainakin 1000 kappaletta tasaisesti jakautuneena hehtaarille. Kaikkien taimikonhoidossa jätettävien puiden ei tarvitse olla täydellisiä, ensiharvennuksella on tärkeintä jäävä puusto. Tyypillisimmillään ensiharvennuksen puut haketetaan joko sellutehtaalla tai lämpölaitoksella ennen käyttöä, jolloin poistetun puuston laadulla on matala laatuvaatimus.

Kuusikon ensiharvennuksen ajoitus

Puuston ensiharvennustarvetta voi määrittää relaskoopin ja harvennusmallien avulla (naputtelin harvennusmalleihin liittyvän jutun otsikolla puustontilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla) tai tarkkailemalla puuston elävän latvuksen suhdetta puun pituudesta. Elävällä latvuksella tarkoitetaan puun sitä osaa, jossa kasvaa vielä vihreitä neulasia. Tyypillisimmillään ensiharvennuksen tarve tulee etelässä noin 30 vuoden kuluttua istutuksesta. KuusenElävälatvusPuun elävän latvuksen tarkkailu on helppo indikaattori harvennustarpeelle. Kuusella tulee olla elävää latvusta puun pituudesta vähintään puolet. Kannattaa poistua välillä tutuilta poluilta ja mennä kuusikon sisälle kävelemään ja tarkkailemaan metsän keskellä kasvavien kuusien latvoja. Kuvion reunalla kasvavat puut saavat epätyypillisen paljon valoa ja ravinteita käyttöönsä, jolloin raunapuiden kunto ei kerro koko kuvion tilannetta.

Kuusen elävän latvuksen osuuden supistuessa reilusti puoleen, puun kasvu hidastuu. Harvennuksen myöhästyttyä kasvun elpyminen vie harvennuksen jälkeen vielä vuosia ennen kuin kasvu on oikeaan aikaan harvennettujen puiden tasolla.

MT_OMT_Koivikon_HarvennusmalliKuva: Rauduskoivujen (ei kuusien) harvennusmalli Etelä-Suomeen. Harvennusmallit ovat tekijänoikeudella suojattuja, joten käytän samaa esimerkkiä kuin aikaisemmin. Älä käytä tätä harvennusmallia kuusikon harventamiseen.

Vaikka latvuksien tarkkailu on toimiva tapa määrittää ensiharvennuksen tarvetta, yleisemmin tarve määritellään harvennusmallien avulla. Suomessa on määriteltynä kasvupaikoittain ja maantieteellisin alueiden mukaan harvennusmallit tärkeimmille puulajeille. Harvennusmallissa on määritelty pituuden mukaan puuston pohjapinta-ala, jonka jälkeen harvennusta suositellaan ja mihin pohjapinta-alaan metsä tulee harventaa. Mallin seuraaminen on suoraviivaista ja sopii paremmin tietokonepohjaiseen metsänhoitoon kuin latvuksien tarkkaileminen.KuusenKasvuhidastumaPuiden kasvu hiipuu alle parhaimman kasvun niiden elintilan kaventuessa liikaa. Kasvun kehityksen voi nähdä helposti kaadetusta puusta katsomalla vuosirenkaiden paksuutta. Kuvan kuusi kuusella kasvutila oli tullut täyteen neljä vuotta sitten ja luston kasvu oli alkanut hidastumaan puoleen aikaisemmasta kasvusta.

Kasvun kannalta kuvan puun ensiharvennus olisi kannattanut tehdä neljä vuotta sitten. Kasvu olisi jatkunut hyvällä tasolla kohti tukkimetsävaihetta. Aikaistetusta hakkuusta olisi hyvän kasvutahdin vastapainona kertynyt vähemmän puustoa. Nyt suoritetusta ensiharvennuksesta kertyi myyntikelpoista puuta 50 kuutiota hehtaarilta, neljä vuotta sitten myyntikelpoista puuta olisi tullut ehkä vain puolet. Hakkuun tulot olisivat jääneet mataliksi.

MottiKuusikkoPuustonkasvun kannalta optimaalinen harvennusajankohta ei välttämättä tarjoa puuntuottajalle taloudellisesti parasta tulosta. Mallinsin Metlan ilmaiseksi jakamalla motti-ohjelmalla kolme erilaista kuusikonkasvatusta. Perustin kaikissa kasvatuksissa Etelä-Suomeen kuusikon ja vaihtelin ensiharvennuksen ajoitusta 29 / 34 / 39 vuoden välillä. Ensiharvennuksen jälkeen suoritin mallinnuksessa harvennukset ja uudistushakkuun kymmenen vuoden välein. Mallinnetun metsän kaltaiseen kuusikkoon tulisi metsänhoitosuosituksien mukaan ensiharvennus suorittaa 34 vuoden päästä istutuksesta.

Motin teoreettisen kasvatuksen mukaan ensiharvennusta kannattaisi viivyttää viidellä vuodella metsänhoitosuositusten mukaisesta harvennusajankohdasta saavuttaakseen korkeimman nettonykyarvon kuviolle. Viivyttämisen kannattavuus perustuu harvennuksen huomattavasti suurempaan puukertymään.

Vaikka mallinnusohjelman teoreettisen kasvatuksen mukaan ensiharvennusta kannattaisi viivyttää, me tulemme hakkaamaan omat ensiharvennukset ennemmin hieman etupellossa kuin myöhässä. Erot kannattavuudessa ovat erittäin pieniä, mutta riski puiden kasvun taantumisesta kasvaa ensiharvennusta myöhästyttäessä.

Kuusikon ensiharvennuksessa jätetään 1000  parasta kuusta kasvamaan

Kuusikon ensiharvennuksessa jätetään reilut tuhat kuusta kasvamaan. Alla olevassa kuvaparissa on ennen ja jälkeen kuvat moottorisahalla harvennetusta metsiköstä. Ensiharvennuksessa tavoiteltiin 1000 jäävästä puusta johdettua keskimääräistä 3.5 metrin puuväliä. Puuväliä voi arvioida kolmen metrin kuitupöllin avulla, pölli pitäisi pystyä kantamaan ensiharvennuksen jälkeen sivuttain jokaisesta puuvälistä. KuusikonEnsiharvennus_ennen

KuusikonEnsiharvennus_jälkeenKuviolla kasvoi muutamia kuusien lisäksi myös muutamia rauduskoivuja. Osa koivuista jätettiin ensiharvennuksessa kaatamatta, koska ne tuottavat maahan lehtikariketta. Lehtikarike vähentää maapohjan happamoitumista, jolloin kuusikko saa maapohjan ravinteet paremmin käyttöönsä. Lisäksi koivut päästävät talvella maapohjaan lunta eristämään maata pakkaselta ja keväällä aurinkoa maapohjaan sulattamaan maapohjaa roudasta. Molemmat ilmiöt parantavat kuusikon kasvua.

Nykyisten suositusten mukaan kuusikoissa tulisi olla seassa lehtipuuta 10-20 prosenttia puustonlukumäärästä. Kannattaa ohjeistaa hakkuunsuorittajalle, että jättää kuviolla myös joitakin koivuja kasvamaan eikä hakkaa kuviota puhtaaksi kuusikoksi.

Kuusikot ensiharvennetaan yleensä alaharvennuksena. Alaharvennuksella tarkoitetaan harvennnusta, jossa kuviolta poistetaan pienimmät ja huonolaatuiset puut ja jätetään suuremmat puut kasvamaan. Muut tavat harventaa olisivat laatuharvennus, jossa painotettaisiin enemmän kasvatettavan puuston laatua ja yläharvennus, jossa poistetaan kuviolta suurimmat puut. Yleisesti kannattaa ohjeistaa hakkuun toteuttajalle, että tekee alaharvennuksen, mutta poistaa kuviolta myös selkeästi muita suuremmat puut.

Kuusikon ensiharvennukset eivät ole metsäyhtiöiden toivelistan kärjessä

Helpoin tapa toteuttaa ensiharvennus on myydä puut pystykaupalla metsä- tai korjuuyhtiölle. Yhtiö kertoo sinulle kiinteän kuutiohinnan mitä se maksaa sinulle korjatusta puusta. Toinen vaihtoehto on myydä puut hankintakaupalla, jolloin sinä järjestät puiden korjaamisen ja kuljettamisen tienlaitaan. Naputtelin elokuussa 2012 tukki- ja hankintakaupoista pidemmän jutun otsikolla tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa.

Muutaman hehtaarin kuusikon ensiharvennuksen myyminen pystykaupalla ei ole hyvässäkään markkinatilanteessa helppoa ja ainakaan hyvään hintaan. Kun tukille on kysyntää, metsäyhtiöt haluvat pitää korjuukaluston uudistushakkuilla. Silloin, kun tukille taas ei ole ole kysyntää, metsäyhtiöt työllistävät korjuuketjuja mieluusti ensiharvennuksilla. Metsäyhtiöiden näkökulmasta talvella suoritettavat kuusikoiden ensiharvennukset eivät ole haluttavuuslistan kärkessä. KoivuriukujaKuusikossaPerinteinen tapa myydä kuusikoiden ensiharvennukset on myydä ne yhdessä uudistushakkuukuvioiden kanssa. Paketissa on silloin jotakin mitä ostajat haluavat ja ensiharvennuksen saa myytyä siinä sivussa. Joillakin alueilla toimii myös yrittäjiä, jotka ostavat ensiharvennuksia. Silloin saattaa olla kannattavaa myydä ensiharvennus erikseen ja sitten uudistushakkuut itsenäisinä. Puhtaita uudistushakkuita myydessä myös paikalliset sahat kiinnostuvat leimikostasi.

Kuusikoiden ensiharvennukset saa myytyä kohtuullisen hyvin, jos saat kerättyä tilaltasi tarpeeksi suuret alueet kerralla käsiteltäviksi. Aivan jokaisella kuviolla ei kannata tähdätä optimaalisimpaan harvennusajankohtaan, saadakseen kaupat kannattaa myydä samalla muutaman vuoden etukäteen tulevat harvennukset ja jopa myöhästyttää joitakin kuvioita muutamalla vuodella. Silloin pieneltäkin tilalta voi tulla tarpeeksi suuri kokonaisleimikko.

Minua tökkii yleisesti viljelty ajatus, että ”ensiharvennukselta ei saa rahaa, mutta metsä tulee sentään kuntoon”. Ensiharvennuksen kuuluu tuottaa puuntuottajalla positiivista kassavirtaa. Nyrkkisääntönä kuusikon ensiharvennukselta on saanut vuoden 2013 tienoilla noin 500 euroa per hehtaari verotettavaa tuloa. En tiedä miten varakkaita muut metsänomistajat ovat, mutta ainakin meidän tilillä 500 euroa lämmittää verojenkin jälkeen. LahojaKuusia Kuusikon koneellinen ensiharvennus kannattaa toteuttaa talvella maan ollessa jäätyneenä. Jäätynyt maa ja lumi suojaavat puiden juuria ja kuusentyvilaho ei pääse leviämään katkenneiden juurien ja kantojen kautta terveisiin puihin. Kuusentyvilaho (eli kansanomaisesti maannousema) on juurikääpä, joka levittyään puuhun lahottaa puuta juuresta lähtien. Lahonnut kuusi ei kelpaa sahatavaksi, jolloin puuntuottajalle tulee merkittävää taloudellista tappiota tukkien siirtyessä energiapuupinoon.

Maannouseman leviää ilmassa itiöiden kautta laskeutumalla tuoreen kannon tai muun vaurioituneen kohdan päälle. Maannouseman itiöitä on kesäaikaan kaikkialla ilmassa niin paljon, että kesällä kaadetut kuuset ovat riskissä saada tartunnan ilman kunnollista kantokäsittelyä. Kansanviisauden mukaan kuusikoihin ei pidä mennä kenkiä suuremmalla menetelmällä äitienpäivän ja isänpäivän välisenä aikana.

Metsäyhtiöt ja korjuuyrittäjät ovat viime vuosina kokeilleet kannustaa metsänomistajia myymään kuusikoiden ensiharvennuksia myös kesähakkuisiin. Kesäharvennuksella olisi tarviharvennukseen verrattuna etuja, esimerkiksi kesäaikaan kuskit työskentelevät valoisaan aikaan ja koneyrittäjät saisivat kaivattuja kesätyömaita. Maannouseman saa pidettyä kannoilta kurissa täydellisellä kantokäsittelyllä, mutta muiden vaurioiden suhteen maannousemalla on vapaat tiet edetä. Emme ole itse lämmenneet kuusikoiden kesäharvennuksille, metsän altistaminen lahottajille vain muutaman euroa paremman kuutiohinnan takia ei tunnu kokonaistaloudelliselta toiminnalta.PonsseScorpionNykyaikana ensiharvennukset suoritetaan valtaosin koneellisesti samoilla harvestereilla kuin uudistushakkuutkin. Harvestereita valmistetaan myös enemmän ensiharvennuksille suunniteltuna, mutta ne eivät ole yleistyneet Suomessa. Korjuu-urakoitsijalle on helpompi käyttää samaa isoa konetta jokaisella kohteella, metsänomistajalle sopivan kokoisen koneen käyttäminen olisi parempi vaihtoehto.MoottorisahaKarsintaEnsiharvennus sopii myös puuntuottajan omatoimisesti suorittamaksi. Metsänsä ulkopuolella työssäkäyvälle puuntuottajalle omatoimisen hakkuun suurimmaksi esteeksi voi muodostua vapaa-ajan loppuminen kesken. Ensiharvennus syö reilusti aikaa,  käytännössä moottorisahalla hehtaarin ensiharvennus kestää ammattilaiselta viikon ja perusteet osaavalta amatööriltä pari viikkoa. Tein yhden kuusen kaatamisesta youtube-videon, käy katsomassa. Koneella saa hehtaarin korjattua pitkän päivän aikana.

Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2011 ensiharvennuksen korjuukustannus (kaato + kuljetus) oli reilut 17 euroa. Summa on puunhintatilastosta katsottuna likimain sama kuin pysty- ja hankintakaupan hintaero. Kaatamisen ja karsinnan lisäksi puut pitää vielä ajaa tienlaitaan. Ulkoistettuna ajaminen maksaa riippuen ajomatkasta seitsemän euron luokkaa. Käytännössä puuntuottaja saa kuutiolta 10 euroa ”palkkaa”, hehtaarilta kertyy kahden viikon työstä tulee 500 euroa. Ensiharvennuksella ei pääse kovinkaan hyvälle tuntipalkalle, mutta oma kunto ja metsä tulevat parempaan kuntoon.

Suosittelen lämpimästä joskus harventamaan pari hehtaaria, ensiharvennus kehittää metsänhoidollista silmää. Opit katsomaan taimikonhoidon jälkeistä metsää uudella silmällä ja arvioimaan paremmin ulkopuolisen toimijan tekemää ensiharvennusta.EnsiharvennettuMetsä

Tärkeimmät suureet harvennuksen laadussa ovat korjuussa vaurioituneiden puiden osuus, ajouraväli sekä ajourien painauma. Ensiharvennuksen laadussa on ollut viime vuosina Metsäkeskuksen seurannan mukaan runsaasti haasteita. Puunkorjuun laatu on heikentynyt viime vuosina, vaikka metsäkoneiden ohjattavuus on ainakin teoriassa parantunut tekniikan kehityksen myötä.

Kannattaa käydä tarkistamassa omista metsistä harvennuksen laatua jo työn ollessa vielä kesken. Ennen kuin menet tarkastamaan ensiharvennuksen laatua, kannattaa käydä lukemassa Metsätehon hyvä opas korjuun suunnittelusta ja toteutuksesta.

Jos ajourat ovat järjestään syntyneet liian lähelle toisiaan ja kuviolta on korjattuna lihavimmat puut, kannattaa antaa palautetta heti ennen suurempien vahinkojen syntymistä.

Kuusikot kannattaa ennakkoraivata paria vuotta ennen ensiharvennusta

Metsänomistajan kannattaa ennakkoraivata (tai raivauttaa metsurilla) kuusikot muutama vuosi ennen ensiharvennusta. Ennakkoraivauksessa kuviolta poistetaan kaikki puusto, jonka paksuus rinnankorkeudelta on pienempi kuin miehen ranne (eli noin kuusi senttimetriä). Ohuemmasta puustosta ei synny myyntikelpoista puutavaraa, mutta puusto vaikeuttaa ensiharvennuksen tekemistä. Ohuempia puita ei kannata jättää metsään edes ”täydentämään” kuviota.

Ennakkoraivaus kannattaa tehdä jo paria vuotta ennen ensiharvennusta. Kun ennakkoraivaus suoritetaan pari vuotta etukäteen, pysyy vielä sulkeutuneessa kuusikossa kantovesoittuminen aisoissa. Jos ennakkoraivaus tehdään juuri ennen ensiharvennusta, saavat myös kantovesat lisää valoa ja kasvavat ylös ennen seuraavaa harvennusta.

Tekemällä ennakkoraivaus oikeaan aikaan säästätään vaivaa tulevaisuudessa. Ajoissa tehdyn ennakkoraivauksen jälkeen kuusikko voi käyttää hyväkseen ennakkoraivauksessa syntyneen kasvutilan ennen ensiharvennusta ja puuntuottajan ensiharvennustili lihoaa hieman.

Puut pitää kuljettaa metsästä tienlaitaan

Puut pitää saada kaatamisen jälkeen myös pois metsästä. Nykyään valtamenetelmänä puut ajetaan metsästä pois puun maastokuljetukseen erikoistuneilla kuormatraktoreilla. Maaseudulla on myös runsaasti maataloustraktoreiden perään kiinnitettäviä metsäkärryjä, joilla puut saadaan ajettua pois metsästä.Ponsse_WisentKorjuun suurimmat mitattavat vauriot syntyvät puiden kuljettamisessa. Harvesteri kulkee aina rikkomatonta maanpintaa pitkin, jolloin se ei uppoa maaperään. Ajokone tulee aina jo kertaalleen rikottua maata pitkin ja kantaa mukanaan mahdollisimman suurta kuormaa. Ajokonekuski joutuu myös poimimaan puut jätettävien puiden välistä, jolloin ajokoneen nosturi saattaa osua puihin rikkoen niiden kuoren.

Korjuukoneiden vaurioita maanpinnassa voidaan välttää suorittamalla puiden ajaminen maan ollessa jäätyneenä sekä karsimalla puiden oksat ja latvukset ajouralle. Ajouralle karsiminen on normaalia toimintaa eikä sitä tarvitse pyytää erikseen koneellisessa puunkorjuussa, moottorisahalla itse puita kaataessa kannattaa kaataa puut ajouralle, jolloin saat aikaiseksi vastaavan havumaton kuin koneellisessa korjuussa.

Heti ensiharvennuksen jälkeen ajourat saattavat näyttää leveiltä ja puuston kasvupinta-alaa tuhlaavilta. Ne syövät todellisuudessa puuston kasvusta vähemmän kuin niiden syömä pinta-ala on, koska puut osaavat käyttää oksillaan hyväksi ajourien yläpuolelle jäävän tyhjän tilan. Ajourat näkyvät metsässä selkeästi vain ensiharvennuksen jälkeen, toisen harvennuksen jälkeen puuväli on kasvanut jo viiteen metriin jolloin ajourien ei pitäisi enää erottua yhtä selkeästi.

Nykyään käytettävät neljän metrin ajourat eivät ole liian leveät. Kappaleen alussa olevassa kuvassa olevan Ponsse Wisentin leveys on melkein 2.9 metriä. Tavoitteen mukaiselle neljän metrin levyisellä uralla puustoon jää 55 senttimetrin väli molemmille puolille kuormatraktoria suoralla alustalla. Vinolla alustalla kuormatraktori syö vielä leveämmän alueen, jolloin tavoitetta kapeammilla ajourilla syntyy käytännössä pakosti puustovaurioita.

Ensiharvennusta seuraavat vaiheet

Ensiharvennuksen jälkeen kuusikon hoitaminen on pääasiassa metsän kasvun ihailemista ja seuraavien hakkuiden odottamista. Odottaminen ei ole kiireisen ihmisen puuhaa, seuraava harvennushakkuu on kasvupaikasta ja sijainnista riippuen 10-20 vuoden päästä ja uudistushakkuu taas 10-20 vuoden päästä.TalousmetsäKuusikkoaOdottelun ohella metsää voi käydä lannoittamassa. Jos kuusikossa on ollut kasvuhäiriöitä, kannattaa kerätä ensiharvennuksella kaadettujen puiden latvoista neulasnäytteitä ja toteuttaa terveysmetsälannoitus. Kirjoitin aikaisemmin jutun neulasanalyysin toteuttamisesta ja kuusikon terveysmetsälannoituksesta. Varsinainen kasvatuslannoitus tehdään tyypillisesti toisen (eli varsinaisen) harvennuksen jälkeen kiihdyttämään puuston kasvua ennen uudistushakkuuta.

10 vastausta artikkeliin ”Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

  1. Oli mukava lueskella tämä. Olit yhistelly muiden tietoja ja siihen laittanut mukavasti omiakin kokemuksia. Tämä ensiharvennuksessa istutettujen puiden poistaminen tuntuu minusta aika älyttömältä. Mitä sen tavan muuttamiseksi voisi oikeesti tehdä. Eikö toimi 1000 runkoa /ha istutus ja reikäperkaus tai ihan mitä vaan , mikä olisi metsätaloudellisesti järkevää ja muuten perusteltua.

    • Kiitoksia palautteesta.

      Istuttamalla 1800 kuusta kuviolle saadaan ensiharvennuksessa tuloja noin 500 euroa hehtaarilta, kuuset saavat sopivasti kilpailua ja ensiharvenuksessa voi oikeasti valita 1000 parasta runkoa huonompien puiden seasta. Istuttamalla vain 1000 runkoa menetetään nämä edut.

      Me ostamme ensikesän istutuksiin kuusen taimia 20 sentin kappalehintaan, 800 ylimääräistä taimea maksavat 160 euroa. Kun kaadamme ne 30 vuoden päästä 500 nykyeuron arvoisella summalla, saamme vähän vajaat neljä prosenttia yli inflaation korkoa sijoitukselle. Ei sijoituksena kummoinen, mielestäni kannattava muiden etujen kanssa.

      Tuota tuhannen kuusen taktiikkaa kannattaa kokeilla pienillä kuvioilla ”takametsissä” joiden ensiharvennuksen toteuttaminen ei ole tuottoisaa puuhaa. Silloin pääsee pienemmällä vaivalla kakkosharvennukseen.

  2. Päivitysilmoitus: Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  3. Päivitysilmoitus: Energiapuun myynti voi antaa metsänomistajalle lisätuloja | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  4. Hei! Haluan oikaista yhden jopa merkittävän virhetiedon. Tuhannella jäävällä rungolla puiden keskimääräinen etäisyys toisistaan ei ole 3,5 m. vaan 3,16 m. mitattuna rungon keskeltä rungon keskelle.

    Yleensä lasketaan ajouran alle jäävän tuottamattoman maan osuudeksi jopa 20 %, mutta onhan meidän huomioitava, että neljän metrin urasta hyvällä suunnittelulla saadaan täysin hyödynnettyä kolme metriä ja ”hukkaan” jää vain metri, jonka kasvuvoima hyvin toteuteun korjuun jälkeen näkyy seuraavassa harvennuksessa uranlaitapuiden paremmassa järeytymisessä.

  5. Metsuriope tekee laskelmassaan ajatusvirheen. Tuhannen puun metsikkö ei ole hilamainen ”puuverkko”, jolloin pienimmäksi etäisyydeksi tulisi 3,16 m, vaan oikein on ajatella puiden jakautuvan hehtaarille tasaisemmin, jolloin etäisyys on 3,57 m. En ole metsäalan ammattilainen, mutta osaan laskea.

    Kiitos puuntuottajalle loistavasta blogista – kuulun faneihin!

  6. Sijoittamalla puut toisiaan sivuavien samankokoisten ympyröiden keskipisteisiin, saadaan 1000 taimelle kunkin ympyrän pinta-alaksi 10 m2 . Laskemalla ympyrän pinta-ala kaavalla pii r^2 saadaan säteeksi 1,784 m ja silloin puiden välimatka on 2r eli noin 3,57 m. Näin puut sijaitsevat tasavälein.

  7. Tarkkaan ottaen laskelmassa pitäisi huomioida myös se, että ympyröiden lomaan jää tyhjää tilaa. Toisiaan sivuavien ympyröiden viemä pinta-ala on siksi vain noin 90,7 % koko alan pinta-alasta (ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Circle_packing). Siten 1000 taimen tapauksessa kukin ympyrä vie tilaa noin 9 m^2 per taimi, ja vastaavasti tasavälein sijaitsevien puiden etäisyys olisi tällöin noin 3,4 metriä.

    Myönnettäköön, että tämä on jo hyvin teoreettista tarkastelua, käytännön työskentelyn kannalta 3,5 metriä on kyllä aivan riittävä tarkkuus. :)

    Kiitos mielenkiintoisesta blogista!

    • Kiitos. Olet oikeassa laskelman kanssa. Riittävänä tarkkuutena työhön toimii myös se, että saa 3 metrin kuidun kannettua sivuttain puuvälistä. Silloin on saavutettu kuusikossa riittävä ensiharvennus.

  8. Päivitysilmoitus: Ajourien vaikutus ensiharvennuksen taloudelliseen kannattavuuteen | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.