Olen eteläsuomalainen metsänomistaja, ostin yhdessä vaimoni kanssa metsätilan vuonna 2010. Olin haaveillut omasta metsätilasta niin pitkään kuin muistan ja jahtasin tilaa vakavammin viisi vuotta, kunnes kohtasimme etuovi.com sivustolta meille täydellisen tilan. Tilan ostamisen jälkeen olemme tehneet tilalla pääosin raivaussahan kanssa töitä ja etsineet tietoa erilaisista lähteistä.
Olen syntynyt 1970-luvun loppupuolella, en ole nähnyt edes yhden männyn kasvavan siemenestä uudistuskypsäksi puuksi. En koe tätä metsäpuolella kovinkaan suurena tappiona. Metsäpuolella on vähemmän ihmisiä ketkä ovat kasvattaneet itse edes yhden männyn taimesta päätehakkuuseen. Meillä on onneksi lähipiirissä myös tälläisiä ihmisiä. Neuvot kokeneemmilta puuntuottajilta tuntuvat korvaamattomilta silloin, kun itse pohtii mitä tehdä ongelmakuvion kanssa.
”Metsäosaamiseni” perustuu innokkaaseen lukemiseen, ihmisten kanssa keskustelemiseen ja metsätöiden tekemiseen. Minulle on luonteenomaista etsiä runsaasti tietoa minua kiinnostavista aiheista, kahlaan läpi erilaisia julkaisuja ja pyrin ymmärtämään taustalla piilevän teorian. Sivusto syntyi käytännössä sen takia, että halusin paikan mihin tallentaa näiden ”tutkimuksien” tuloksia. Kaiken teorian keskellä raivaussaha on hyvä opettaja, metsässä teoria ja käytäntö kohtaavat, luonto ei aina suostu noudattamaan teoriaa. Puuntuottaja törmää ohjeiden paljouteen, ristikkäisiin toimintatapoihin voi saada ehdottomat ohjeet. Oma oppini pohjautuu vanhan kansan sääntöön ”metsä rakastaa kirvestä” ja siihen, että euro on paras metsäneuvoja.
Kesällä 2015 metsän osuus elämästäni laajeni myös työelämään. Julkaisin 17.06.2015 ylläolevan Logbullet-pienoisajokoneen. Käy katsomassa sivuilta videoita ja muita lisätietoja koneesta.
Kirjoituksieni alla on palautelaatikko. Jos haluat kommentoida kirjoituksia, olet enemmän kuin tervetullut. Puuntuottamisessa ei ole olemassa vain yhtä totuutta, mutta jos tekstini sisältävät suoranaisia virheitä, korjaan palautteen avulla pahimpia virheitä pois.
Sivusto on kerännyt vuosien mittaan odottamaani paremmin lukijoita. Maaliskuussa 2015 sivustolla kävi 11 000 eri kävijää. Maaliskuun 2015 lukijoista 9400 tuli Google-hakujen kautta. Hakusanoista suosituin oli ”puuntuottaja”, muuten lukijat tulivat 620 erilaisen metsäaiheisen hakusanan kautta.
Sivuston suosio on kasvanut tasaisesti vuosien mittaan. Maaliskuussa 2012 lukijoita oli 693, 2013 oli 3782, 2014 oli 8568 ja vuonna 2015 lukijoita oli 11 007. Olin jo vuonna 2013 tyytyväinen lukijamäärään.
Minuun saa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteella paavo@ puuntuottaja.com (poista välilyönti osoitteesta).
Tervehdys !
Täytyy tunnustaa, etten ole koskaan törmännyt netissä näin asiallisiin ja mielenkiintoisiin sivuihin.
Olen itse samassa tilanteessa kuin Te olitte ennen tilan löytymistä 2010 nyt olen löytänyt tilan,vaan kun en osaa tai uskalla tehdä ostopäätöstä.
Itse olen perus Turkulainen,mutta muutama vuosi sitten valokuvausharrastus vei minut Kainuuseen tarkemmin Suomussalmen pohjoisosaan ja ihastuin paikkaan suunnattomasti.
Metsä on aina kiehtonut minua, jo siitäkin syystä että juureni ovat maalla ja olen itsekin asunut maaseudulla noin puolet aikuiselämästäni.
Nyt sitten tarvittais vaan se potku persuksille, mutta kun olen jo 56 vee niin vähän arveluttaa lainarahalla ostaminen.
Tila joka olis tarjolla on kokonaispinta-alaltaan 43,6 ha josta metsämaata 39,8 ha.
kokonaispuumäärä varsin pieni n.2500 m3 kolmessa palstassa.
Tilalla on myös vuosia kylmillään ollut pieni hirsitalo sekä navettalato yhdistelmä ei sähköä ja vesi hetteestä kantaen.
Eli kysymys kuuluu liikeneekö Teiltä aikaa pieneen jutusteluun ?
Terveisin
Osmo L
.
Kiitoksia kommentista. Sivusto kasvaa hitaaseen tahtiin ja on tyyliltään melko sekalainen. Minulla ei ole varsinaista käsikirjoitusta juttujen julkaisun suhteen, työstän yleensä samaan aikaan useampaa juttua erilaisista aiheista. Julkaisen niitä sivulla sitten niiden saavutettua julkaisukunnon. Tavoitteena on, että ajanmyötä täältä löytyy puuntuottajalle hyödyllistä luettavaa.
Minulla on yhtenä harrastuksena myös valokuvaus. Sivuston kuvat ovat valtaosin omasta kamerastani. Kuvat tukevat juttuja ja luontokuvaus on mukavaa puuhaa.
Suomussalmi on metsätaloudellisesti erilaista tyypiltään kuin Etelä-Suomi. Molemmissa voi tehdä kannattavaa puuntuottamista. Olet varmaan huomannut, että UPM myy Kainuusta http://www.bonvesta.fi/ -sivustolla runsaasti tiloja (02/2012).
Muokkasin viestistäsi nimen piiloon.
Ne kirjoittamasi viisaudet on monasti testattu. Käytä vain kirvestä ronskisti, metsä kiittelee kun teet tilaa jäljellä oleville puille kasvaa.
Aina on hyvä aika myydä puuta, suotta odottaa sikasykliä, joita aina kytättiin. Sikasykli on seitsemän kuukautta eli astutuksesta siihen kun sika viedään teuraaksi. Sahasyksi oli se seitsemän vuotta.eli kakkosnelosen hintahuippujen väli.
Ei siitä ole kuin kymmenkunta vuotta kun metsää lakattiin verottamasta pinta-alan mukaan, eli kun metsässä kasvoi ketunleipiä sitä verotettiin eniten, olipa siellä puita taikka ei.
Osmo T:lle kehoitan tekemään tarjouksen 2500 mottia kertaa 40 euroa ynnä 40 hehtaaria maan pohjaa (paras metsämaa kasvaa 8 mottia ha/vuosi) ynnä rakennukset joille jotakin arvoa lienee pantava, sana hirsinen kuulostaa tutkimuksen arvoiselta.
Älä kuitenkaan ota kovin vakavasti tämän lähes 80-vuotiaan savolaisukon puiheita?
Lisää noin hienoja luontokuvia!
Joukahainen
Tervehdys
Kiitos minunkin puolestani ihan loistavista sivuista. Olet suomentanut ihailtavalla tavalla metsäkielen munkkilatinan. Olen tuleva metsän perijä, mutta nyt kiinnostaa sen ostaminenkin. On vain kovin vaikeata löytää passelin hintainen ja kokoinen metsätila. Nuo julkisessa myynnissä olevat ovat kovin suuria ja kalliita. Tuntuu, että suurin osa myydään tiskin alta. Toinen vaikea juttu on tuo tarjouskauppa. Että osaa olla hankalaa arvioida minkä hintainen palsta oikeasti on. Mutta siitäkin huolimatta en luovuta. Maata kun kannattaa omistaa kun sen valmistaminen on lopetettu. Kysymys: kuinkahan kannattavaa on ostaa metsää lainarahalla ja onko siitä kokemuksia kuinka suopeita pankit ovat lainamaan metsäkauppoihin?
yst.t. Pekka
Hei ja isot kiitokset palautteesta. Tuollainen palaute motivoi jatkamaan sivujen rakentamista. Tein jutun http://www.puuntuottaja.com/metsatilan-ostaminen-vihjeita-tilan-etsimiseen-ja-arviointiin/ ajatuksella helpottaa metsätilan ostamista.
Palstan hinnan arviointi on metsätaloudellisessa mielessä suoraviivaista. Arvo on likimain maapohjan ja puuston nykyarvon summa. Tuossa metsätilanostamisjutussa käsitellään hieman metsätilan arvon määritystä. Naputtelen jossakin tulevaisuudessa vielä pidemmän jutun metsätilan arvonmäärityksestä.
Pankit ovat suopeita lainaamaan rahaa metsätilakauppoihin. Metsä on selkeä vakuus. Jos et maksa lainaa, pankki saa rahansa takaisin pakkomyymällä tilasi. Sinulla pitää olla omarahoitusosuutta varmistamaan, että pankki saa varmasti omansa takaisin, jos jätät lainat maksamatta. Kannattaa kysyä alkuun omasta pankista pankin kanta metsätilahankinnan lainottamiseen.
Osuin tälle sivulle Metsälehden keskustelupalstalla olleen vinkin perusteella.Kiitokset todellakin puuntuottajaa puhuttelevista sivuista.Ei ole ympätty mitään johdattelevaa”propakandaa”,johon olen vuosien saatossa tympääntynyt.Itsekkin olen kaikki tilani vapailta markkinoilta ostellut omilla ja pankin rahoilla 25-vuoden aikana.Parikymmentä tilaa on haaviin jäänyt,olen tyytyväinen puuntuottaja tilallinen.
Kiitoksia, piti käydä katsomassa Metsälehden palstalta missä ketjussa sivusto mainitaan (kiitoksia nimimerkille ”paskolammi” linkistä).
Nimimerkki ”Putte” oli puuttunut tapaani käyttää sanaa ”metsänomistaja” vaikka sivuston nimi on ”puuntuottaja”. Minun sanakirjassani ”puuntuottaja” on aktiivinen metsänomistaja, joka hakee metsästään taloudellista tulosta ja ainakin ymmärtää panos-/tuotossuhteen omista tekemisistään.
Sivusto on omaa ”propakandaani”. Kirjoituksissa heijastuu siviilikoulutukseni, työkokemukseni ja maailmankuvani. En ole sidoksissa metsäalan toimijoihin eikä minulla ole tarvetta miellyttää mainostajia (sivustolla ei ole ollut 02.12.2012 mennessä yhtään mainosta).
Minulle ei tarttunut tänäkään kesänä haaviin yhtään tilaa. Yhdestä tilasta innostuin, mutta olin liian hidas. Olisin päässyt katsomaan tilaa vasta muutaman päivän päästä => tila meni kaupaksi ennen kuin kerkesin katsomaan sitä. Harmitti muutaman hetken, mutta uusia tulee taas myyntiin.
Kappas! Kiitos kiitoksista :) Terveisin paskolammi.
Tervehdys!
Kiitoksia asiantuntevista kirjoituksista, on ilo lukea kun joku on paneutunut huolella asiaan. Itsekin innostuin kirjoittelemaan metsänomistajille suunnattua blogia. Aloitteleva bloggari siis olen. Pitsin oman blogin sivupalkkiin linkin sun sivuille. Sopii varmaan sinulle? Jos sopii, voisin myös pistää linkkauksia johinkin postauksiin sinun kirjoituksiin, kun aihe liippaa läheltä. Ei kannata kirjoittaa samasta asiasta moneen kertaan :)
Terveisin Jukka
Todella mukavaa luettavaa ammattitaidolla tehtyä
Yksi kommentti hyvään metsätilan hinnoittelujuttuusi. Hoitamattoman hakkuuaukon kauppa-arvon pitäisi olla miinusmerkkinen suuruusluokaltaan uudistuskulujen ja maapohjan arvon erotus (lienee jossain keskimäärin – 700 €/ha). Kaiken järjen mukaan tämän miinusmerkkisen hintatekijän pitäisi sitten kulkea koko kasvukierto läpi ja näkyä selvimmin taimikon hinnassa, joka on pienempi kuin uudistuskulu sekä päätehakkuukypsässä metsässä, jonka hintaa uudistuskulu laskee myös käytännön tilastojen valossa. Tältä osin tietoa on ainakin Metlan raportissa, jossa todetaan, ettei hakuukypsyys nosta kovinkaan paljoa metsätilan kauppahintaa laskettuna €/m3. http://www.metla.fi/metinfo/mo/rek/metsatila.htm Eli piirtämäässäsi hienossa metsän kehitystä seuraavassa arvokäyrässä pitäisi mielestäni arvokäyrän olla suunnilleen tuon 700 €/ha alempana. Vai ostaisitko sata hehtaaria nuorta taimikkoa käyräsi osoittamalla hinnalla, vain hiukan alle toteutuneiden metsätilakauppojen keskihinnan? Tai ostaisitko sata hehtaaria päätehakkuukypsää metsää ottamatta huomioon uudistuskustannuksia?
terv. Heikki
Hei. Viittaat varmaan http://www.puuntuottaja.com/metsatilan-ostaminen-vihjeita-tilan-etsimiseen-ja-arviointiin/ jutussa olevaan kuvaajaan Olisin valmis ostamaan mieluusti 100 hehtaaria hyvää maapohjaa hyvien kulkuyhteyksien varrelta maapohjan hinnalla (~400-440 euroa per hehtaari). Kuviolta olisi saanut viedä risutkin mukana. Voisin ostaa myös valmista hyvin perustettua ja hoidettua taimikkoa kuvaajan hinnalla.
Lasken mielesssäni jokaisen puukierron itsenäisenä kiertona mikä alkaa puhtaalta pohjalta. En koe metsänuudistamisvelvoitetta kustannuksena minkä edellinen puukierto maksaa (miten monet asian mieltävät).
Uudistamiskustannukset vaihtelevat monen tuhannen hybridihaavikon ja satasien pelkän äestyksen välillä. Nykyään noin tonnin hehtaarilta maksava kuusikon istuttaminen mättäisiin on suosituin menetelmä.
Kuinka suuri metsäalue olisi sopiva jos haluaa että puuntuottaminen olisi kannattavaa ?
Niin suuri, että siitä jaksaa pitää huolta. Metsässä panos ja tuotos seuraavat hehtaareita, suuremmalla panoksella (=enemmän rahaa kiinni tilaan) saa suuremman tuoton. Myös aivan pienellä tilalla voi tehdä taloudellisesti kannattavaa puuntuotantoa.
Tilan ei tarvitse olla montaa sataa hehtaaria, etelässä kymmenen hehtaarin tilalla voi jo saada aikaiseksi hieman kiertoa. 20-30 hehtaaria on antanut monelle perheelle voita leivän päälle.
Kiitos, olet linkittänyt Miisun blogin :)
Hei!
Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelut on nyt OTSO. Oman linkin sivuillemme voisi lisätä kohtaan ”metsätalouden toimijoita” listaan.
Kiitos vinkistä – kävin päivittämässä linkin mukaan listalle.
Löytyi vahingossa omista muistiinpanoistani tämä sivu.Voisin minäkin heittää omia kommenttejani aiheesta. Taustaltani olen kaupunkilainen mutta avioiduin maatalon tyttären kanssa. Ennen en juurikaan tiennyt mitään metsänhoidosta. Ensin kävin vuoden ajan metsäkoulua jossa opettajan metodi oli: en pyrikkään opettamaan teille mitään vaan yritän herättää teidän mielenkiinnon metsätalouteen.Sen jälkeen te itse etsitte opin. Minun kohdallani se ainakin päti. Tässä kohdassa voisin mainostaa kolmea kirjaa, jotka minusta jokaisen pitäisi lukea: Juurikkalan 500 mottia, Jarmo Sirolan raidasta rahaa, kävyistä käteistä sekä Martti Linnan metsänomistajan rahakirja.Kyllä siellä metsässä on muutakin myytävää kuin se tukki- ja kuitupuu. Lisäksi suosittelen kaikille metsätaitokilpailuissa käymistä. Siellä jos missä saa parhaan opin metsien oikeaan käsittelyyn.Eikä pidä pelästyä sitä sanaa kilpailu.Parempi olisi oikeesti metsäneuvonta.
Moi. Oletko lukenut Kärkkäisen ”metsieni kirjaa”? Itse pidin kirjasta erityisen paljon, huomaa Kärkkäisen puhuneen samat asiat niin monesti, että tekstistä on tullut äärimmäisen sujuvaa. Luin kanssa Juurikkalan 500 mottia. Olin itse kirjaan hieman pettynyt, olisin toivonut kirjan olevan yksityiskohtaisempi. Juurikkala antoi hyvää ajateltavaa (varsinkin maaperän ravinteista), kirjaan olisi ollut kiva saada vielä enemmän teoriaa tarinoiden ympärille.
Minullakin on tavoitteena suunnata vielä metsätaitokilpailuihin. Kokisin niiden olevan hyvä tapa oppia lisää metsäpuolen asioita.
Moi. Millainen käsitys sinulle on jäänyt lehtipuiden taimien sietokyvystä glyfosaatille? Keväällä kun silmut eivät ole auenneet, niin uskaltaa vähän ruiskuttaa? Muuten lienee kohtalokasta.
Moi. Meillä jäivät kohtuullisen hyvin henkiin vaikka olivat loppukesästä täydessä lehdessä. Ruiskuttaminen pitää tehdä illalla tyyneen aikaan ja ruiskuttaa aina rungosta pois. Emme ole muuten tehneet metsässsä glyfotusta kuin torjuessa naapurista karannutta jättipalsamia (paukkukukka).
Hei!
Todella asialliset sivut sinulla. Näin uutena metsänomistajana olen saanut jo paljon hyviä vinkkejä. Sivuille päädyin kun etsin tietoa verotusasioista ja iltahan siinä vierähti lueskellessa juttuja.
Kuvat ja videot iso plus.
Sivusi rohkaisevat hienosti uutta metsänomistajaa tutustumaan paremmin omaan metsään heti alussa (esim. puukauppa ja harvennus hankintana).
Jään mielenkiinnolla odottamaan uusia juttujasi.
T. Juha
Iso kiitos, kiva lukea onnistuneeni sivujen kanssa. Lähdin kirjoittamaan sivuja ”itselleni” – eli aloittelevalle puuntuottajalle. Vuosien mittaan olen ehtinyt kirjoittamaan juttuja vinon pinon, yleensä itse ensiksi tehden ja sen jälkeen kokemusta rikkaampana muille tietoa jakaen. Nimimerkillä, virheistä oppii.
Minulla on tavoitteena lisätä vielä videoiden määrä, tykkään harrastaa asioita ja videot ovat nyt minusta kiinnostavia.
Metsälehden nettisivuilla olevan metsäkiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan Etelä-Suomessa maksetaan tilojen puustosta keskimäärin 40 euroa, Keski-Suomessa 30 euroa ja Pohjois-Suomessa 20 euroa motilta. Suomussalmen tapauksessa, kun puumäärä ei ole kovin suuri, sovelias hinta riippuisi tukki/kuitu suhteesta, mutta isot puumäärät tasoittuvat em. arvoihin.
Kiitoksia mahtavista sivuista. Juuri metsäpalstan ostaneena ihan ahmin tietoa täältä. Paljon ajateltavaa tulee ja ihan toimintaohjeitakin. Heti pitäis päästä katsomaan oman palstan latvojen kuntoa, ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi …Kiitoksia!
Kiitoksia kommentista. Sivujen ideana on auttaa juurikin muita aloittelevia puuntuottajia metsäoppimismatkalla. Omien tekemisien ja virheiden kautta on helppo kirjoittaa muille miten hommat kannattaa tehdä.
Sähköpostiosoite ei ilmeisesti toimi..?
Moi – kirjoittelin pitkän kommentin puunmyyntisivuston osaan – en tiedä tuliko se julki -tarviiko siis olla tuo spostiosoite vai jääkö se sinulle ensin tarkistukseen jonnekin ja vasta sitten tulee julki..
erittäin asialliset jutut tällä sivustolla – kiitos siitä!
Moi. Sivulla on pakko olla ennakkotarkastus, muuten kommenttikenttä olisi täynnä erilaisien mainosrobottien työntämää kampetta. Minulla on roskapostiin avainsanasuodatus, mutta senkin jälkeen 95% kommenteista on vieraskielistä roskapostia.
Tämä taitaa olla sitä uudenlaista yhteisöllisyyttä kun tietoa jaetaa tuntemattomille. Jotkut ovat väittäneet sen kadonnen. Liekö se vain muuttanut muotoaan, mene ja tiedä. Hienoa nähdä asiallista keskustelua. Syvä kumarrus ja kiitos.
Pääkaupunkiseutulaisina katselimme sopivaa metsätilusta useamman vuoden ja viimein tuli kaupat tehtyä. Sijainti todella lähellä kesämökkiä ja sopivan kokoinen. Tyytyväisiä metsäläisiä olemme nyt. Kun tekee enemmän tuota päätä vaivaavaa työtä, fyysinen rasitus tekee gutaa. Malttamattoman odotan sitä hetkeä, että pääsen metsääni hoitamaan.
Hain tietoa rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi ja tänne päädyin. On tuo viranomaisten tekemän rekisteröinnin ohjeet tehty vaikeaksi, eikä ainakaan ne veroihmiset, jotka vastasivat minulle, ymmärtäneet asiasta mitään vaan virheellisiä neuvoja tuli. Linkkiä sinne ja linkkejä tänne eikä hakusanatoiminnotkaa erityisen kehittyneet. Tai sitten olen vaan kärsimätön. Vielä pieni selvittely niin isken oman alvitarinani tänne.
Tarvetyökaluja pitäisi alkaa ostamaan kun saa tuon rekisteröinnin tehtyä.
Hyvää syyskesää kaikille