Kevään 2016 Logbullet sai lisää hevosia keulalle

Julkaisin juhannuksena 2015 Logbullet-pienoisajokoneen. Ajelin koneella ja totesin, että kone ei ole vielä teknisesti riittävän hyvä asiakkaille myytäväksi.

Sain edelliselläkin versiollakin tuotua puita metsästä, koneen kokonaisidea tuntui toimivalta. Palasin syksyllä takaisin piirustuspöydän ääreen ja suunnittelin koneesta päivitysversion. Halusin koneeseen suuremman moottorin ja kestävämmän etutelin kiinnityksen.

Sain uuden version julkaistua Logbulletin facebook-sivuilla maaliskuussa 2016 ja pääsin testaamaan konetta metsään. Logbulletin kevään 2016 versio toimi mielestäni riittävän hyvin myytäväksi asiakkaille. Yllä olevan videon katsomalla saa hieman kuvaa koneen toiminnasta.Logbullet_Keulateksti

Edellisen version palautteesta suuri osuus koski koneen keulan muotoilua. Keulaa pidettiin rujona ja sitä se myös oli. Tein tällä kertaa keulan valmiiksi ennen esittelyä. Uudessa keulassa on viistettä ja jopa pyöreää muotoa yläreunassa.Logbullet_Maasto_Lastattuna

Huomasin ajaessani edellistä versiota, että 20 hevosta ei riitä kunnolla nosturin käyttämiseen saati sitten maastossa kulkemiseen. Hevosia piti saada lisää pellin alle. Uudessa Logbulletissa on Kubotan 35 hevosvoiman diesel-moottori entisen 20 hevosvoiman moottorin sijasta. Moottori jaksaa kuljettaa Logbullettia hyvin, tällä kertaa moottorin teho ei tunnu loppuvan kesken. Logbullet_TakaantaAlta

Logbulletissa on maavaraa 40cm riittävän laajalla alueella koneen alla. Maavara auttaa pienten kivien ja kantojen ylityksissä. Maavarasta huolimatta Logbullet ei kilpaile varsinaisien ajokoneiden kanssa. Logbullet painaa reilut 1300kg, suurimmat varsinaiset ajokoneet painavat 18 kertaa enemmän.

Painoeron huomaa koneen kevyempänä rakenteena ja takavaunun kallisteluna lastatessa tyhjää vaunua. Tukijalatkaan eivät jaksa pitää takavaunua pystyssä otettaessa täysiä lasteja tyhjään vaunuun sivulta.

Logbullet_Sivulta_Maastossa

Koneen kevyemmän rakenteen takia konetta ei voi käyttää rautakankena, kone hajoaa varmasti liian kovassa käsittelyssä. Kone kestää kyllä hyvin normaalia metsätalouteen kuuluvaa käsittelyä.

Koneen keveys on ollut valinta. Saisin pienellä kustannuksella koneeseen 1000kg massaa lisää. Painon nousemisen jälkeen konetta ei voisi enää vetää normaalilla perheautolla autotrailerin kyydissä. Lisäksi koneen metsässä kevyesti kuljettama hyötykuorma pienenisi ajovoiman mennessä rungon kuljettamiseen.

Halutessa suurempaa konetta, pitäisi Logbulletista tehdä kaikin puolin suurempi. Suurempaa konetta kaipaaville on olemassa vaihtoehtona esimerkiksi toisen kotimaisen valmistajan Finnbull -tuotemerkillä oleva ajokone. Minulla ei ole Finnbullista lehtijuttuja ja verkkosivuja suurempaa kokemusta.Logbullet_Maastossa

Logbulleteille oli aitoa kysyntää. Sain jo ennen vappua myytyä ensimmäiset Logbulletit asiakkaille. Tuntui hyvälle myydä ensimmäiset koneet. Olin käyttänyt kaksi vuotta ja neljä kuukautta + ison summan rahaa koneen kehittämiseen tietämättä onko koneelle oikeasti kysyntää.

Seuraavaksi keskityn Logbulletin jatkuvaan parantamiseen asiakaspalautteen avulla sekä koneiden toimittamiseen asiakkaille. Koneen voi nähdä kesällä 2016 ainakin Okra-maatalousmessuilla heinäkuun alussa Turun lähellä ja Finmetko-metsäkonemessuilla Jämsässä syyskuun alussa.

Logbulletin taivalta on helppo seurata facebookissa tykkäämälllä Logbulletin Facebook sivusta. Sivu on julkinen, myös facebookkiin rekisteröitymättömät pääsevät lukemaan uutisia.

Metsän uudistaminen ilman taimien istuttamista

Metsän voi uudistaa istuttamalla taimia, kylvämällä siemeniä muokattuun maahan tai antamalla luonnon hoitaa uudistamisen alueelle jääneiden puiden levittäessä siemenet uudistusalalle.

Uudistusmenetelmistä istuttaminen on suosituinta. Metsätilastollinen vuosikirjan mukaan vuonna 2013 istuttamista käytettiin 64 prosentilla uudistushehtaareista. Kylvön ja luontaisen uudistamisen osuudet olivat 18 prosenttia metsänuudistamisesta. Istuttamisen korkeaa osuutta selittää kuusen ja koivun lähes säännönmukainen istuttaminen. MannynTaimiKaksiKesaa Lue loppuun

Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaanLaskelmassa korkein nettonykyarvo saatiin 1400 taimen istutuksella. Korkein kannattavuus perustuu alhaisimpiin perustamiskustannuksiin (vähiten taimia), parempaan tukkiosuuteen hakkuilla sekä korkeimpaan keskirunkotilavuuteen korjuussa. Uutta metsälakia markkinoitiin metsänomistajan vapauden lisääntymisellä. Aivan täydellistä vapautta metsänomistajille ei kuitenkaan haluttu antaa. Vuoden 2013 metsälaki asettaa edelleen metsänuudistamiselle rajoja. Etelässä havupuilla uudistettaessa pitää istuttaa vähintään 1500 taimea ja pohjoisessa 1200 taimea. Lehtipuilla riittää 1100 taimea per hehtaari. En voi nykyisenkään metsälain aikaan perustaa laskelman taloudellisesti kannattavinta metsää.

Yleistä tiheyttä harvempia metsiä perustettaessa tulee metsälain rinnalla haasteeksi löytää kaivinkonekuski, joka osaa tehdä tasaisin välein 1500 hyvää istutuspaikkaa hehtaarille. Vuosikaudet 1800 istutuspaikkaa tehneen kuskin on hankala muuttaa tottumusta ja tehdä tarpeeksi tasaisella välillä olevia istutuspaikkoja totuttua pienempää määrää. Yleensä istutuspaikkoja tulee liian paljon. Liian tiheä mätäsmäärä vaikeuttaa istutusta istuttajan keskittyessä istutuksen sijaan sopivien mättäiden etsimiseen.

Toivon Risutecin kehittämän alati-järjestelmän leviävän metsäpuolella. Järjestelmässä kaivinkoneen mätästyspäähän liitetään gps-anturi ja kuski merkitsee jokaisen paikan nappulaa painamalla kartalle. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan monta istutuspaikkaa uudistusalalle oikeasti tulee ja istutuspaikkojen välinen etäisyyskin saadaan selville. Järjestelmän avulla metsään ei tarvitse kantaa yhtään ylimääräistä taimea, istutus ei jää taimien puuttumisen takia kesken eikä ylimääräisiä taimia tarvitse palautella.  Toivottavasti järjestelmä on kaivinkoneurakoitsijoille juuri niin halpa kuin sen voi olettaa olevan. 23_vuotta_ja_400_halkaisijaKuuset tykkäävät kasvaa kovaa vauhtia saadessaan kasvutekijät kuntoon. Yllä olevassa kuvassa on alle 25 vuotias kuusi. Kuusi oli lyhyen elämänsä aikana kerännyt pellon laidassa olevalla ojanpenkalla kasvaessaan halkaisijaksi 400 millimetriä. Kuvan kuusi ei ollut yksittäistapaus, kuusen lähellä kasvoi muita yhtä nopeasti kasvaneita kuusia. Aivan noin kova kasvutahti ei ole tavoiteltava, kovalla kasvutahdilla oksista tulee jatkojalostukseen liian paksut. Uskon kuusen laadun pysyvän kohtuullisena myös alle nykyisen 1800 istutetun taimen tiheyksissä.

Uskomus perustuu toisten puuntuottajien toiminnan seuraamiseen. Osa metsäalan toimijoista istuttaa nykyään 1800 taimea hehtaarille ja kaataa heikosti kehittyneet taimet taimikonhoitovaiheessa maahan. Kuuset eivät ennen taimikonhoitoa ole saaneet kilpailusta oksien kasvua rajoittavaa tekijää. Taimikonhoidon jälkeen jätetyillä kuusilla on yhtä paljon tilaa kasvaa kuin harvemmin istutettuna. Rankan taimikonhoidon jälkeen valtapuut saavat mahdollisuuden järeytyä ennen ensiharvennusta. Tulemme raivaamaan omilla maillamme kasvussa jälkeen jääneet istutustaimet jo taimikonhoitovaiheessa.

Kuusikoita on perinteisesti kaadettu talvisin maannousemasienen itiöiden poistuttua ilmasta sekä maan jäädyttyä kantavaksi juuristovaurioiden välttämiseksi. Kuusikoiden lisääntyneen istutusmäärän takia kaikkia ensiharvennuksia ei pystytä tulevaisuudessa tekemään parhaimpaan talviaikaan. Talviharvennuksien myymisestä pystykaupalla tulee entistäkin vaikeampaa.

Nykyään suosituimmassa puustonkierrossa kuusikot harvennettaan kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran ensiharvennuksella 25-40 vuoden jälkeen istutuksesta ja seuraavan kerran 10-20 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta varsinaisessa harvennuksessa. Osa puuntuottajista harventaa metsän vielä kertaalleen väljennyshakkuulla ennen uudistamista.

Kuusikon voi kasvattaa myös tekemällä vain yhden harvennuksen kiertoaikana. Ainoassa harvennuksessa jätetään vain 700 parasta runkoa lihomaan uudistushakkuulle asti. Yhden harvennuksen taktiikka toimiii hyvin kohteilla, joiden käsitteleminen on hankalaa. Kannattaa pohtia tekeekö vain yhden harvennuksen jyrkissä rinteissä, soiden takana tai muuten hankalasti saavutettavissa kohteissa. Pitkillä metsäajomatkoilla korjuukustannukset voivat nousta korkeammaksi kuin mitä puusta saa myydessä tienlaidassa.KorjuunRunkotilavuusIstutusmaaraPuuta metsästä korjatessa poistettavan puiden runkotilavuus on riippuvainen istutustiheydestä sekä edellisistä hoitotoimenpiteistä. Mitä väljemmässä puut ovat saaneet kasvaa ennen hakkuita, sitä suurempia puita korjataan hakkuilla. Mitä suurempia puita korjataan hakkuilla, sitä edullisempaa puuston korjaaminen on. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan korjuun keskikustannukset vuonna 2013 olivat ensiharvennuksella 17,87 euroa, toisella harvennuksella 14,89 ja uudistushakkuulla 8,52 euroa per kuutio. Keskikustannus ei kerro täyttä totuutta kustannuksen riippuessa kääntäen verrannollisena korjuun keskitilavuudesta.

Muodostin laskelmaani korjuukustannustaulukon, jonka arvion litran tarkkuudella. Sain taulukon avulla otettua puuston korjuukustannukseen mukaan myös keskitilavuuden vaikutuksen. Nykyisessä pystykauppatavassa korjuunkustannus on piiloutunut puusta maksettavan hinnan sisälle.

Uskon tulevaisuudessa hankintakauppojen lisääntyvän, esimerkiksi Stora-Enso on jo ottanut Kainuussa kokeiluun uuden puukauppamenetelmän, jossa metsänomistaja maksaa puun korjuukustannukset harvennuksilla. Puukaupassa sovitaan puun hinta tienlaidassa korjuukustannusriskin ollessa metsänomistajan harteilla. En näe mitä iloa metsänomistaja saa uudessa kauppatavassa hankintakauppaan nähden. Stora Enson edun kyllä ymmärrän. Jos kauppatavat eivät ole tuttuja, kannattaa käydä lukaisemassa juttu tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa.TukkiprosenttiIstutustiheysHarvempi kasvatus nostaa kasvaneen runkotilavuuden mukana myös metsiköstä saatavaa tukkiosuutta. Ero on merkittävä varsinkin toisella harvennuksella puiden ollessa lähes tukkikokoisia. Pieni latvaläpimitan muutos joko nostaa puun tukiksi tai pudottaa sen kuiduksi. Logbullet_Lastaa_TakaviistoPuuntuottaja maksaa aina korjuun riippumatta kauppatavasta. Jutun laskelmissa puusto korjataan suurilla metsäkoneilla avaamalla ajourat. Järeämmästä ensiharvennettavasta puustosta saadaan hyötyä myös ensiharvennettaessa metsiä moottorisahalla ja korjatessa puut metsästä pois ilman ajouria pienmetsäkoneilla. Moottorisahalla syntyy reilusti enemmän puuta pinoon tunnissa kaadettaessa reiluja runkoja kuin keppejä karsittaessa.

Nykyiset mättäisiin istutetut pottitaimet ovat kasvultaan tasalaatuisempia ja kasvultaan parempia kuin perinteiset avojuuritaimet. Taimimateriaalin parannuttua kannattaa muuttaa myös metsänkasvatusmenetelmiä. Metsää kannattaa kasvattaa nopeasti.

Tutustuminen metsäalan viranomaisiin, liittoihin, yhdistyksiin ja säätiöihin

Metsäala on pullollaan viranomaisia, liittoja, yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannattaa lukea juttu läpi, voit löytää uusia kaipaamisia toimijoita tai ainakin ymmärrät paremmin mediassa käytävien keskustelujen taustoja.

Valtion hallussa olevat toimijat

Valtio on upottanut tassunsa syvälle metsään. Valtio toimii metsissä sekä lakia säätävänä toimijana, lakia toimeenpanevana viranomaisena sekä valtion omistamani yrityksinä. Ja kerää verokarhuna merkittävät verotulot puunmyyjiltä ja metsäteollisuudelta.

  • Metsäkeskus. Lain Suomen metsäkeskuksesta mukaan ”Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen”. Metsäkeskukseen tehdään hakkuuilmoitukset sekä Kemera-hakemukset. Vanhempi kansa puhuu Metsäkeskuksesta edelleen entisellä nimellä Metsälautakunta. Pahamaineinen Metsälautakunta saattoi laittaa metsänomistajan metsät lukkoon, jos metsiä ei hoitanut oikein.
  • MMM – Maa- ja metsätalousministeriö. Valmistelee metsätalouden lait ja asetukset. Ei ole suoraan tekemisissä kansalaisien kanssa.
  • Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskus (ELY-keskus). Valtio muokkasi virastorakennetta vuoden 2010 alussa yhdistäen virastoja yhteen. ELY-keskuksissa tehdään metsäpuolella esimerkiksi päätökset liito-oravahakkuista sekä metsäojituksista.

Rauduskoivu_Taimisuoja Lue loppuun

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot

Yksityisesti omistetut metsätilat vaihtavat omistajaa viimeistään omistajan kuoltua. Metsätilan siirtyessä seuraavalle omistajalle joudutaan omaisuuden siirrosta maksamaan perintö-, lahja- ja/tai varainsiirtoveroja. Maksetut verot vaihtelevat omaisuuden kokonaisarvon ja omaisuuden siirtotavan mukaan.

Suomessa tehdään vuonna 2015 uusia suunnitelmia metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ajatellen. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on edistää sukupolvenvaihdoksia ja  nopeuttaa perikuntien elinkaarta. Marraskuun 2015 lopulla aikatauluksi on asetettu saada uusi sukupolvenvaihdoskannustejärjestelmä metsätiloille voimaan 01.01.2017 alkaen. Valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei kannata odottaa merkittäviä lisäetuja. sukupolvenvaihdos Lue loppuun

Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun

Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020]

Valtio tukee metsänomistajia kestävän metsätalouden rahoituslain (=Kemera-laki) avulla. Kemera-lain ”tarkoituksena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä. Tukien tarkoituksena on lisätä metsien kasvua, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta sekä edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.” Edellä oleva teksti oli suoraan lakitekstistä lainattua.

Valtio kannustaa metsänomistajia pienen rahan avulla hoitamaan metsiä siten, että niistä saadaan paljon edullista raaka-ainetta teollisuudelle. Valtio saa Kemera-rahat korkoineen takaisin puuntuottajien maksaessa lisääntyneestä puunmyynnistä veroja, metsäteollisuuden maksaessa suurentuneista voitoista yritysveroja ja metsäyhtiöiden kotimaisten omistajien maksaessa osinkoveroja. Kemera-lain suhteen metsäteollisuuden, puuntuottajien ja valtion etu on yhtenäinen.koivupökkelö Lue loppuun

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun

Logbullet pienajokone kulkee metsässä ja mukana

Muokkaus 27.04.2016: Julkaisin keväällä 2016 koneesta uuden version. Käy lukemassa uudestakin koneesta juttu

Julkaisin kesäkuussa 2015 Logbullet-nimisen pienajokoneen. Logbullet on aktiivisille metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille suunniteltu pieni ajokone. Logbullet vie metsään taimet, tarvikkeet ja lannoitteet ja tuo metsästä tienlaitaan puutavaraa, kuten tuulenkaadot sekä ensi- ja energiaharvennuksilta kertyvän puutavaran.logbullet_lastaus Lue loppuun