Omien metsävaratietojen siirtäminen verkkoon

Suomessa on muodostettu valtion varoilla sähköinen metsävaratietopankki Metsään.fi-sivustolle. Metsäkeskuksen ylläpitämällä Metsään.fi-sivustolla pystyy katsomaan tilansa metsävaratietoja sekä asioimaan sähköisesti Metsäkeskuksen kanssa. Tyypillinen sähköinen asiointi on Kemera-hakemuksien täyttäminen.

Metsään.fi-palvelun ongelmana on tietojen omatoimisen muokkausmahdollisuuden puuttuminen sekä metsävaratietojen omistusoikeus. Metsänomistaja ei pysty muokkaamaan pelvelussa olevia tietoja itsenäisesti eikä edes omista tietojaan. Metsään.fi-palvelussa olevia metsävaratietoa ollaan muuttamassa avoimesti saataville ellei jokainen metsänomistaja kiellä tietojen luovuttamista. Vuoden 2018 aikana kuka vain voi mennä katsomaan muiden Metsään.fi-tietoja.

Hyvä palvelu vesitettiin muokkausten jäykkyydellä ja muokattujen metsävaratietojen vapaalla luovuttamisella kaikkien saataville. Onneksi  Metsään.fi-palvelusta löytyvälle metsävaratiedolle on jo kehitetty monta toimivampaa verkkopalvelu. Sähköisiä palveluita metsävaratietojen katseluun ja/tai muokkaamiseen:

Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksien sovelluksien käyttäminen vaatii yhdistyksen jäsenyyttä tai laajaa palvelusopimusta toimijan kanssa. Metsäyhtiöiden motivaationa palveluiden luomiseen on ollut asiakassuhteiden vahvistaminen sekä metsävaratiedon saaminen myös yhtiön omaan käyttöön.

Haluaisin muokata ja omistaa itse omat metsävaratietoni. Latasin metsävaratietomme Wuudis-sovellukseen. Wuudis-sovellutuksen etuna kilpaileviin sovellutuksiin on tietojen täydellinen hallitseminen ja helppo omatoiminen muokkaus. Jos Wuudikseen kyllästyy, Wuudiksesta saa vaikka ladattua omat metsävaratiedot standardimuodossa ulos ja ladattua tiedot johonkin kilpailevaan järjestelmään.

Peruspalveluiden lisäksi puukauppapaikka Kuutio käyttää metsävaratietoa. Kuution pystyy syksyllä 2017 yhdistämään Metsään.fi-palvelun kanssa, mutta sinne ei vielä pysty lataamaan standardimuotoista metsävaratietoa. Meillä olisi Metsään.fi-tietoa huomattavasti käyttökelpoisempaa puunmyyntiaineistoa Wuudiksessa, mutta emme pysty käyttämään metsävaratietoamme Kuutiossa. Metsään.fi-tietojen pohjalta puukaupasta ei tulisi kovinkaan tarkkaa puuhaa.

Wuudiksen käytönaloitus on helppoa

Wuudis on tehnyt selkeät videoohjeet miten ohjelman käyttämisen saa aloitettua. Sinun pitää:

  1. Rekisteröityä Wuudikseen. Rekisteröityminen tapahtuu syöttämällä sivulle nimen ja sähköpostiosoitteen
  2. Ladata Metsään.fi-palvelusta kuviotiedot omalle tietokoneelle
  3. Ladata metsävaratiedot Wuudikseen

Latauksen jälkeen pääset tutkimaan tilasi metsävaratietoja. Tulet olettavasti oppimaan tutkittuasi Metsään.fi-palvelusta saatuja metsävaratietoja Wuudiksessa miten heikkolaatuista metsävaratietoa Metsään.fi-palvelu sisältää. Metsään.fi-tiedot antavat kohtuullisen pohjan tietojen päivittämiseen kuntoon. Metsään.fi-tietoja ei alkujaankaan ollut tarkoitettu metsäsuunnitelmaksi.

Meidän Metsään.fi-tiedoissa kuviorakenne on outo, kuviot tekivät omituista mutkittelua ja muutenkin tiedot olivat enemmän tai vähemmän pielessä. Ensimmäiset hetket Wuudiksen kanssa menivät kuviorakenteen kuntoon laittamisessa.Wuudiksen käytönaloitus onnistuu minuuteissa. Jos et halua aluksi ladata omia metsävaratietoja ohjelmaan, ohjelmaa voi testata myös pelkällä rekisteröitymisellä. Lataa testi testimetsävaratiedot  ”kokeile testimetsätilaa” nappulan avulla. Tiedot latautuvat suoraan painikkeella ohjelmaan ja pääset testaamaan ohjelman toiminnallisuutta.

Wuudiksen ohjelman peruskäyttäminen

Wuudis pohjautuu metsäkuvioihin kuten kaikki muutkin metsävaraohjelmat. Metsätila jaetaan yhtenäisiin käsittelykuvioihin joiden yksityiskohtaiset tiedot kerrotaan ohjelmalle. Metsävaraohjelmat antavat vain niin hyviä tuloksia kuin mitä niihin ladatut tiedot ovat.

Jos et päivitä järjestelmään tulevia metsänhoitotöitä ja kuittaa metsänhoitotöitä tehdyiksi, ei ohjelma pysty ehdottamaan sinulle oikeita tehtäviä. Jos et kerro ohjelmalle kuvio / puulajikohtaisesti puustotietoja, ei ohjelma pysty kertomaan sinulle miten paljon metsätilallasi kasvaa puuta. Ohjelmat eivät tee taikoja, ne vain listaavat ja laskevat antamiasi tietoja. Ohjelman tarvitsemat tiedot:

Kuvioiden perustiedot:

Perustiedoissa kerrotaan kuvion maapohjasta perustiedot, pääpuulaji ja kehitysluokka. Ohjelma käyttää tätä tietoa esimerkiksi, kun se tekee erilaisia teemakarttoja. Jos teemakartassa tiedot ovat väärin, käy korjaamassa tiedot kuvion perustietoihin.

Tilan puustomäärä lasketaan kuviokohtaisesta tarkasta puustotiedosta. Puustotiedon päivittäminen on työläin vaihe metsävaratiedon päivittämisessä. Jos haluat tietää tarkasti miten paljon sinulla on puuta metsätilallasi, sinun tulee mitata puulajeittain kuviokohtainen puustomäärä. Hommaan ei ole oikopolkuja.

Olen tehnyt muutaman jutun puuston mittaamisesta:

Puustotiedot voi mitata myös Trestiman maksullisella  kännykkäsovellutuksella. Syksyllä Trestiman käyttö maksaa 1.22€ per kuva, hehtaarille tarvitaan ainakin kolme kuvaa.

Wuudiksen etuna on tietojen helppo päivittäminen myös matkapuhelimella. Voit kävellä metsässä ja päivitellä tietoja suoraan ohjelman tietokantaan. Hommat tulevat tehtyä suoraan eikä tarvitse säilytellä ylimääräisiä muistiinpanoja. Koko metsätilaa ei ole pakko tehdä kerralla kuntoon.

Meidän suurin motiivimme ottaa Wuudis käyttöön ei ollut tarkan puustomäärän seuraaminen vaan metsässä tehtyjen toimenpideiden kirjaaminen ylös. Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen jälkeen on mukava kirjata ylös milloin työ on tehty. Toimenpiteen voi muokata järjestelmään vaikka heti metsässä kännykän avulla.

Wuudikseen saa myös liitettyä kuviokohtaisesti valokuvia muistuttamaan miltä kuvio näytti ennen ja jälkeen hoitotoimenpidettä. Valokuvaaminen onnistuu parhaiten kännykän avulla kävellessä metsätilaa ympäri ja ottaessa kuvioista kännykällä valokuvia. Valokuviin tulee mukaan gps-sijainti, jolloin voit löytää myöhemminkin missä kohti valokuva on otettu.

Metsä muuttuu yllättävän nopeasti, mutta kuitenkin niin hitaasti että viiden vuoden päästä ei oikein muistakaan miltä metsä näytti ennen taimikonhoitoa.

Metsävaratietojen listaaminen ja visualisointi

Sen jälkeen kun metsätilasi perustiedot ovat kunnossa, voit alkaa nauttimaan sähköisen järjestelmän eduista

Metsätilan tehdyt ja tulevat metsänhoitotoimenpiteet löytyvät listattuna ”toimenpiteet”-välilehdeltä. Listalta voi käydä katsomassa mitä töitä seuraavalle vuodelle onkaan suunniteltu. Jos listaus tuntuu olevan pielessä, käy korjaamassa tiedot kuviokohtaisesti.

Sähköiset järjestelmät ovat hyviä tiedon visualisoimiseen. Esimerkiksi metsätilan kehitysluokat ja tulevat hakkuut on helppo hahmottaa erilaisilta teemakartoilta.

Wuudiksen hyvänä ominaisuutena on myös pisteiden, viivojen ja alueiden luominen kartan päälle. Olin itse kaivannut ominaisuutta tehdessämme uutta metsätietä ja kun kunnostimme ojia. Ohjelmaan voi piirtää linjat ja ohjelma kertoo miten pitkistä reiteistä on kyse.

Wuudiksen hinnoittelua uudistettiin syksyllä 2017. Aiemmin ohjelmalla oli ilmainen turhan typistetty peruskäyttö ja lisämaksullinen täysien ominaisuuksien käyttö. Uudistuksessa ohjelmaan saa 200 hehtaarin metsäpinta-alaan asti ladattua ja käytettyä ilmaiseksi täysiä ominaisuuksia.

Tein tämän jutun uudistuksen jälkeen. Mielestäni ohjelma ei ollut ennen uudistusta ilmaisenakaan hintansa arvoinen. Käyttäjän tulee kuitenkin investoida paljon aikaa tietojen päivitykseen.

Ilmaisia lounaista ei ole olemassa. Saatuaan tarpeeksi suuren käyttäjäkunnan Wuudis voi alkaa tienaamaan metsätöiden välityksellä, suurien metsätilojen maksuilla ja mainostuloilla. Toivottavasti ohjelma kerää tarpeeksi suosiota.

En saanut tämän jutun kirjoittamiseen Wuudikselta rahaa tai muita etuja. Ilmaiseen ohjelmaan ei saa edes käyttöaikaa.

 

Metsätaimien taimitarhatuotanto

Pääsimme Elmia2017-messumatkalla messujen ulkopuolisena lisämatkaohjelmana tutustumaan Svenska Skogsplantorin taimitarhalle metsäpuiden taimituotantoon. Minulla oli jo aiempaa kokemusta metsäpuiden tuottamisesta, olin kokeillut kasvattaa testimielessä keräämistäni männyn siemenistä taimia.

Kokeeni ei ollut kovinkaan mahtipontininen ja tuloksellinen. Taimituotantokokeestani löytyy kuvia ja tekstiä puuntuottajan facebook-sivulla. Käy katsomassa kuvat ja tykkäämässä sivusta jos olet rekisteröitynyt facebookkiin. Pelkkä kuvien katsominen ei vaadi rekisteröitymistä. Lue loppuun

Messuraportti: Wood Elmia 2017

Kävin kesäkuussa 2017 Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämällä retkellä Elmia Wood -metsämessuilla Jönköpingissä Ruotsissa. Elmia on metsämessuksi suuri tapahtuma, messuilla kävi vuonna 2017 yhteensä 41 800 eri vierasta. Vuorovuosina Elmian kanssa järjestettävillä Suomen suurimmilla metsäkonemessuilla Finmetkossa kävi vuonna 2016 kolmen päivän aikana yhteensä 35 600 ihmistä. Kävijämäärät ovat vielä kohtuullisia, esimerkiksi vuoden 2017 Farmarissa Seinäjoellä kävi 94 000 ihmistä.

Messut järjestetään ”Elmia Wood” nimellä joka neljäs vuosi. Ruotsalaisten ei kuitenkaan tarvitse odotella seuraavia omia metsämessuja neljää vuotta, välivuosina metsämessuja järjestetään Ruotsissa toisella nimellä. Ruotsin seuraavat suuret metsämessut ovat samalla paikalla järjestettävät ”SkogsElmia” -metsämessut.

Lue loppuun

Kevään 2016 Logbullet sai lisää hevosia keulalle

Julkaisin juhannuksena 2015 Logbullet-pienoisajokoneen. Ajelin koneella ja totesin, että kone ei ole vielä teknisesti riittävän hyvä asiakkaille myytäväksi.

Sain edelliselläkin versiollakin tuotua puita metsästä, koneen kokonaisidea tuntui toimivalta. Palasin syksyllä takaisin piirustuspöydän ääreen ja suunnittelin koneesta päivitysversion. Halusin koneeseen suuremman moottorin ja kestävämmän etutelin kiinnityksen.

Lue loppuun

Metsän uudistaminen ilman taimien istuttamista

Metsän voi uudistaa istuttamalla taimia, kylvämällä siemeniä muokattuun maahan tai antamalla luonnon hoitaa uudistamisen alueelle jääneiden puiden levittäessä siemenet uudistusalalle.

Uudistusmenetelmistä istuttaminen on suosituinta. Metsätilastollinen vuosikirjan mukaan vuonna 2013 istuttamista käytettiin 64 prosentilla uudistushehtaareista. Kylvön ja luontaisen uudistamisen osuudet olivat 18 prosenttia metsänuudistamisesta. Istuttamisen korkeaa osuutta selittää kuusen ja koivun lähes säännönmukainen istuttaminen. MannynTaimiKaksiKesaa Lue loppuun

Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaan Lue loppuun

Tutustuminen metsäalan viranomaisiin, liittoihin, yhdistyksiin ja säätiöihin

Metsäala on pullollaan viranomaisia, liittoja, yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannattaa lukea juttu läpi, voit löytää uusia kaipaamisia toimijoita tai ainakin ymmärrät paremmin mediassa käytävien keskustelujen taustoja.

Valtion hallussa olevat toimijat

Valtio on upottanut tassunsa syvälle metsään. Valtio toimii metsissä sekä lakia säätävänä toimijana, lakia toimeenpanevana viranomaisena sekä valtion omistamani yrityksinä. Ja kerää verokarhuna merkittävät verotulot puunmyyjiltä ja metsäteollisuudelta.

  • Metsäkeskus. Lain Suomen metsäkeskuksesta mukaan ”Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen”. Metsäkeskukseen tehdään hakkuuilmoitukset sekä Kemera-hakemukset. Vanhempi kansa puhuu Metsäkeskuksesta edelleen entisellä nimellä Metsälautakunta. Pahamaineinen Metsälautakunta saattoi laittaa metsänomistajan metsät lukkoon, jos metsiä ei hoitanut oikein.
  • MMM – Maa- ja metsätalousministeriö. Valmistelee metsätalouden lait ja asetukset. Ei ole suoraan tekemisissä kansalaisien kanssa.
  • Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskus (ELY-keskus). Valtio muokkasi virastorakennetta vuoden 2010 alussa yhdistäen virastoja yhteen. ELY-keskuksissa tehdään metsäpuolella esimerkiksi päätökset liito-oravahakkuista sekä metsäojituksista.

Rauduskoivu_Taimisuoja Lue loppuun

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot

Yksityisesti omistetut metsätilat vaihtavat omistajaa viimeistään omistajan kuoltua. Metsätilan siirtyessä seuraavalle omistajalle joudutaan omaisuuden siirrosta maksamaan perintö-, lahja- ja/tai varainsiirtoveroja. Maksetut verot vaihtelevat omaisuuden kokonaisarvon ja omaisuuden siirtotavan mukaan.

Suomessa tehdään vuonna 2015 uusia suunnitelmia metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ajatellen. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on edistää sukupolvenvaihdoksia ja  nopeuttaa perikuntien elinkaarta. Marraskuun 2015 lopulla aikatauluksi on asetettu saada uusi sukupolvenvaihdoskannustejärjestelmä metsätiloille voimaan 01.01.2017 alkaen. Valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei kannata odottaa merkittäviä lisäetuja. sukupolvenvaihdos Lue loppuun

Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun