Neulasanalyysillä kuusen ravinnetilamääritystä

Puut tarvitsevat kasvaakseen auringon ja veden lisäksi myös erilaisia ravinteita. Luonnontilaisessa metsässä ravinteet kiertävät lähes suljetussa kierrossa. Lahoavat puut vapauttavat niihin sitoutuneet ravinteet takaisin seuraavan puusukupolven käytettäväksi. Puiden korjaaminen sekä maapohjan käyttäminen maatalouteen voivat kuluttaa metsäpohjan ravinteita enemmän kuin uusia ravinteita tulee kiertoon ja ravinteet saattavat loppua maapohjasta kesken. Ravinnepuutokset näkyvät puissa taantuneena kasvuna, erilaisina kasvuhäiriöinä sekä metsätuhojen lisääntymisenä, kun heikentyneet puut eivät pysty puolustautumaan tuholaisia ja tauteja vastaan.

Metsän ravinnetilannetta voi arvioida tarkkailemalla metsää. Kun puilla on tarpeeksi ravinteita käytössä, puut kasvavat hyvin paksuutta ja puiden latvat ovat symmetrisen teräviä. Huomasimme, että meidän ensiharvennettavissa kuusikoissa alkoi esiintyä monilavaisuutta. Arvelimme metsässä olevan boorin puutosta, mutta emme tienneet onko puutetta pelkästään boorista. Metsän ravinnetilanteen voi mitata neulasanalyysillä ja sen jälkeen varmistaa lannoittamalla, että puilla on kaikkia tarvittavia ravinteita käytössä.

Tämän kirjoituksen pääideana ei ole esitellä metsän erilaisia ravinteita. Jos haluat lukea lisää ravinteista, kirjallisuudessa ja internetissä on joitakin kirjoituksia metsäravinteista. Metlan tutkimusraportissa ”Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset” luvussa kolme ”Energiapuun korjuu ja metsän ravinnetase” käsitellään aihetta mielestäni hyvin. Kirjana kiinnostavaa luettavaa olisi ”Reinikainen, 1998. Puiden ravinnepuutokset – Metsänkasvattajan ravinneopas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 688” -kirjanen. Metlan sivujen mukaan kirjasen painos on loppunut eikä sitä ole julkaistu pdf-muodossa, joten en ole päässyt lukemaan teosta.

Ravinnetilan korjaaminen lannoittamalla umpimähkään tietämättä mistä ravinteista on puutetta, saattaa johtaa huonompaan lopputulokseen kuin lannoittamatta jättäminen. Jos puulla on puutetta jostakin ravinteesta, muiden ravinteiden lisääminen voi johtaa vakavampaan lopputilanteeseen kuin alkuperäinen tilanne. Päätimme selvittää onko kuusikossa oikeasti ravinnepuutosta ja mistä ravinteista puutosta on teettämällä neulastutkimuksen.

Neulasnäytteen kerääminen

Metsän ravinnetilamäärityksen voi tehdä joko maaperäanalyysillä tai neulasanalyysillä. Neulasanalyysissä mitataan edellisen vuoden kasvaimista ravinteiden määrä ja määritetään kasvaimien sisältämän ravinnemäärän perusteella onko maaperässä tarpeeksi ravinteita.

Katselimme Viljavuuspalvelun sivuilta ohjeita miten neulasnäyte pitäisi kerätä. Ohjeen mukaan metsästä pitää kerätä talvella edellisen kesän vuosikasvaimia puoli litraa. Neulasien pitäisi olla ylimmistä etelänpuoleisista oksankiehkuroista (eli ylimmistä poikittaisista oksista). Viljavuuspalvelun toisen ohjeen mukaan neulasia pitäisi olla 200 grammaa, joka olisi huomattavan suuri annos vuosikasvaimia. Paljon enemmän kuin kahdeksan puun etelänpuoleisista oksankiehkuroista saisi aikaan.

Emme keränneet neulasia latvakorkeudelta, koska minun pituudella ja Fiskarsin leikkurilla jatkovarren kanssa kurottamalla pääsi vain kuuden metrin korkeuteen. Yhden ohjeen mukaan neulasia voisi kerätä ylemmiltä oksilta ampumalla oksia alas. Rehellisesti ottaen, ampumalla saa enemmän tuhoa puulle aikaiseksi kuin lannoitus hyödyttää.

Paras aika näytteen keräämiseen olisi esimerkiksi ensiharvennuksessa suoritetun puiden kaatamisen jälkeen. Maassa olevista latvoista on helpointa kerätä näytteitä eikä näytteen kerääminen enää vaurioittaisi puuta.

Päätimme teettää neulasanalyysin neljältä kuviolta ja keräsimme jokaiselta alueelta nipun kuusen oksia. Otimme näytteen valtapuiden etelänpuoleisista eläväisistä oksista. Kannattaa katsoa ennen oksan katkaisua, että siihen on tullut edellisenä kesänä varmasti vuosikasvaimia. Kuolevaan oksaan ei ole tullut enää edellisenä kesänä vuosikasvaimia, jolloin siitä otettu näyte ei kuvaisi enää maaperän nykyravinnetilaa.

Neulasnäytteen toimittaminen

Viljavuuspalveluun toimitetaan puolen litran paperipussillinen edellisen kesän vuosikasvaimia. Toimme kuusen oksat pihalle nippuina ja erottelimme vuosikasvaimet oksista pusseihin. Vuosikasvaimet katkeavat jäänyneenä helposti myös käsin.

Käytimme näytepusseina Candyking-karkkipusseja. Kävimme ostamassa paikallisesta S-marketista eväitä ja ostimme samalla neljä pussia. Punnitsimme pussit irtokarkkeina ja maksoimme niistä painon mukaan. Valtio on varmasti tyytyväinen saadessaan makeisveroa paperipusseista.

Keräsimme lähdes täydet pussit edellisen vuoden vuosikasvaimia ja toimitimme näytteet tilauskaavakkeen kanssa Viljavuuspalveluun. Epäröin hieman näytekoon kanssa ohjeiden jälkeen (pussillinen vuosikasvaimia ei paina kahtasataa grammaa), mutta kuulemma karkkipussimme oli tarpeeksi suuri näyte ja saimme tuloksen.

Tilauskaavakkeen täyttäminen

Näytteen mukana pitää toimittaa Viljavuuspalveluun tilauskaavake. Tilauskaavakkeessa kerrotaan, että kuka on tilannut tutkimuksen ja minkälaisesta ympäristöstä näytteet on otettu. Yhdelle tilauskaavakkeelle voi merkitä useamman kuin yhden näytteen tiedot.

Täytimme tilauskaavakkeen Viljavuuspalvelun tilauslaarissa internetissä. Kannattaa täyttää itse tiedot internetissä, laittamalla tiedot käsinkirjoitettuna paperiversiona matkaan aiheuttaa turhaa työtä Viljavuuspalvelussa sekä Viljavuuspalvelussa saatetaan kirjata epäselvästi kirjoitetut tietosi väärin. Tilauslaariin on linkki Viljavuuspalvelun etusivulta. Valitse tilauksen tyypiksi ”Neulasanalyysi” ja normaalitilaus, jos et ole entuudestaan Viljavuuspalvelun asiakas.

Tilaukseen voi kertoa, että mistä näyte on peräisin. Käytimme http://kansalaisen.karttapaikka.fi/ sivustoa koordinaattien määrittämiseen. Napsauta hiirellä näytteen paikasta niin näet paikan koordinaatit oikeassa yläkulmassa (kuvassa alleviivattuna punaisella).

Täytä lomakkeeseen yhteystietosi ja näytteiden tiedot. Sähköposti on tärkeä kohta, saat tilauksen lähetettyäsi sähköpostiisi pdf-muodossa tilauskaavakkeesi, joka pitää tulostaa ja lähettää näytteiden mukana Viljavuuspalveluun. Kannattaa antaa näytteille kuvaavat nimet, helpottaa myöhemmin näytteiden tunnistamisessa.

Sinänsä metsikön sijaintikunnalla ei ole aivan kauheasti väliä. Viljavuuspalvelun raportissa sijaintikunnaksi oli muutettu meidän postitoimipaikka… Tarkastin vielä tuloksen saavuttua, että olin täyttänyt tiedot oikein. Viljavuuspalvelulla tiedot eivät kohdistu oikein ja tuloksissa lukee väärä sijaintikunta. Samoin koordinaatit eivät välity tuloksiin, mutta jäävät sentään muistiin omalle lomakkeelle. Vuosien päästä on käytännöllistä, kun voi katsoa muistiinpanoista mistä kohtaa tarkalleen näyte on otettu.

Sulje näytepussit huolellisesti nitojalla sekä numeroi / nimeä jokainen pussi. Aseta näytteet pahvilaatikkoon ja laita laatikkoon mukaan tulostettu tilauslomake (se pdf-tiedosto minkä sait sähköpostiisi). Toimita näyte Viljavuuspalveluun. Löydät osoitteen viljavuuspalvelun sivuilta.

Analyysin tulokset vahvistavat ravinnepuutoksen

Toimitimme näytteemme tammikuun alussa ja saimme tulokset muutaman viikon kuluttua postin mukana kotiin. Minulle olisi kelvannut myös pelkkä sähköposti, jos olisin säästänyt sillä 5.7 euron postikulut. Summa ei ole iso, mutta käytännössä turha. Silloin, kun tilasimme neulastutkimuksen, MTK:n ”oikeat” jäsenet saivat alennusta posti- ja käsittelykulujen verran tekemällä sähköisen tilauksen. MHY:n kautta MTK: Metsänomistajat -järjestöön automaattisesti liitetyt eivät pääse nauttimaan jäseneduista.

Pääset näkemään tuloksesi myös verkossa http://www.tuloslaari.fi/ palvelussa. Palveluun tarvittavat asiakas- ja tilausnumerot näet kirjeen yläreunasta. Sivulla näet jokaisen näytteen tiedot ja viljavuusluokkaleimat.

Viljavuusluokkaleimat ovat kiva lisä, mutta jäin kaipaamaan mukaan myös tietoa raja-arvoista. Löysin internetistä Metlan työpaperista taulukon mikä antaa hieman vihjettä tuloksien arviointiin.

Viljavuuspalvelun tulokset eivät ole prosentteina, mutta arvojen muuttaminen prosenteiksi oli helppoa jakamalla luvut kymmenellä. Vertailin viljavuusluokka leimoja hieman Metlan raja-arvojen kanssa:

  • Typpeä (N) juuri välttävän alarajalle. Viljavuuspalvelun mukaan tyydyttävästi
  • Fosforia (P) ankaran puutokseen viittaavasti. Viljavuuspalvelun mukaan tyydyttävästi
  • Kaliumia (K) ankaraan puutokseen viittaavasti. Viljavuuspalvelun mukaan korkea määrä. Kumpaakohan meidän pitäisi uskoa?
  • Booria (B) ankaraan puutokseen viittaavasti. Viljavuuspalvelun mukaan tyydyttävästi
  • Kuparia (Cu) enemmän kuin ankara puutos. Viljavuuspalvelun mukaan arveluttavan korkea pitoisuus
  • Sinkki (Zn) enemmän kuin ankara puutos. Viljavuuspalvelun mukaan korkea pitoisuus

Kokonaisuudessa tulokset olivat selkeitä ja varmistivat, että meillä on ravinnepuutosta kuvioilla. Lannoitamme metsiä ensi kesänä terveyslannoituksena Viljavuuspalvelun lannoitussuosituksen mukaan.

Metsälannoitussuositus – suoraan nimettyjä Yaran tuotteita

Neulasanalyysin mukana tulee lannoitussuositus. Suositus sisältää suoraan Yaran tuotteita. Meille oli suositeltu metsälannoitukseen jokaiselle kuviolle 550kg/ha annosta Metsän NP2-lannoitetta.

Metsälannoitteiden suhteen toimittajasta on vähän vaihtoehtoja. Joko ostaa Yaraa tai sitten on ostamatta metsälannoitteita. Yaralla on erilaisia metsälannoitteita, vertailin taulukkoon niiden ravinnepitoisuuksia. Lannotteiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2009 huomattavasti, päivitin tämän kappaleen loppuun joulukuun 2012 Yaran hinnat.

Nopeasti taulukkoa lukien Viljavuuspalvelun suosittelema Metsän NP2 on meille oikea vaihtoehto. Halusin suhteuttaa miten paljon lannoitus lisää metsäpohjan ravinnearvoja normaaliin tilanteeseen verrattuna. Edellä mainitussa Metlan raportissa löytyy taulukkomuodossa miten paljon metsäpohja sisältää per hehtaari pääravinteita:

Taulukon lähde Metlan raportti energiapuun korjuusta (3.luku)

Lisäämällä 550kg hehtaarille Yaran NP2 lannoitetta metsään tulee:

  • Typpeä (N) 104.5kg. Tuoreeseen kankaaseen (MT) on sitoutunut 1600kg typpeä, mutta se ei ole puiden käyttämässä muodossa ennen mineralisoitumista. Lannoitteen typpi on suoraan puiden käytettävissä, joten lannoitus korjaa typenpuutteen.
  • Fosforia (P) 22kg. Tuoreeseen kankaassa on normaalissa tilanteessa 17kg fosforia. Lisäys on melkoinen ja korjaa fosforin puutteen.
  • Magnesiumia (Mg) 5.5kg. Tuoreeseen kankaaseen on normaalissa tilanteessa sitoutunut 32kg magnesiumia. Meillä on riittävästi magnesiumia, joten sitä ei edes tarvitsisi lisää.
  • Booria (B) 2.2kg. Määrä on muista lähteistä luettuna riittävän suuri. Liika boori olisi haitallista puille.
  • Sinkkiä (Zn) 0.55kg.

Suosituksen mukainen lannoitemäärä sisältää reilusti ravinteina alkutilanteen korjaamiseen ja puuston terveeseen kasvuun. Kuusikko kasvaa ensiharvennuksen jälkeen voimakkaasti ja tulee sitomaan itseensä ylimääräiset ravinteet. Jätämme kuusikkoon myös ensiharvennuksessa syntyvät latvus- ja oksamassan sekä kannot antamaan vuosien päähän ravinteita kuusille. Lannoitteet auttavat kuusikkoa heti ja hakkuutähteet vuosien jälkeen.

Yara_Hinnasto_161212

Päivitys 01.09.2013: Löysin verkosta Yaran suometsä kalvosarjasta Yaran 16.12.2012 metsälannoitehinnaston. Hinnastossa on lueteltuna Yaran metsälannotteiden tehdashinnat. Hinnat voivat vaihdella jälleenmyyjittäin sekä niiden päälle lisätään kuljetuskustannukset.

Kemera ja metsäterveyslannoitus

Valtio tukee yksityismetsätaloutta kestävän metsätalouden rahoituksen (Kemera) avulla. Metsa vastaa sivun mukaan myös metsälannoitukseen voi saada tukea.

 Terveyslannoituksella korjataan maan ravinne-epätasapainoa havupuuvaltaisilla kangas- ja turvemailla sekä lehtipuuvaltaisilla entisillä maatalousmailla. Tuen saanti edellyttää, että metsän kehitys on ravinne-epätasapainon vuoksi taantuvaa metsänhoidosta huolimatta. Lannoitetarve, -määrä ja -koostumus selvitetään ravinneanalyysillä, joka on metsänomistajalle maksuton.

Tuen määrä Etelä-Suomessa on 40% lannoitekustannuksista sekä neulasanalyysin kustannukset. Tuettavan kohteen täytyy olla vähintään hehtaarin kokoinen. Kemeratuet ovat vuoden 2012 alusta lähtien verotettavaa tuloa, joten nettotuet laskivat käytännössä huomattavasti. Vanha Kemerateksti ravinneanalyysin maksuttomuudesta ei pidä enää paikkansa. Tuen saaminen vaatii ennakkoon tehtyä suunnitelmaa.

Tuen saanti metsänparannustyöhön edellyttää etukäteen tehtyä suunnitelmaa. Poikkeuksena ovat nuoren metsän hoito, energiapuun korjuu, kulotus ja juurikäävän torjunta, joista vaaditaan vain selvitys työn toteutumisesta valmistumisen jälkeen. Suunnittelu ja toteutusselvityksen laadinta ovat metsänomistajalle yleensä maksuttomia.

Ymmärrän, että ojitukset ja metsätientekemiset pitää suunnitella, mutta metsälannoitus on mielestäni yksinkertaisen suoraviivainen toimenpide. Metsästä mitataan, että siellä on puutetta ravinteista ja metsän ravinnetilanne korjataan lannoittamalla.

Lannoitussuunnitelman tekeminen on metsänomistajalle yleensä maksutonta, koska valtio tukee suunnitelman teossa enintään 6,0 hehtaarin hankkeissa 28,50 euroa/ha ja suuremmissa hankkeissa 130 euroa + 6,50 euroa/ha. Jos metsänomistaja tekee suunnitelman itse, hän ei saa tukea.

Metsäterveyslannoituksen kustannukset ja kannattavuus

Lannoittamisen taloudellista kannattavuutta yksittäisenä suorituksena on mahdoton laskea tarkasti silloin, kun suoritetaan terveyslannoitusta. Hankalana muuttujana tulee mukaan lannoittamattomuudesta tuleva haitta kasvuhäiriöinä. Ensiharvennettavan kuusikon lannoittaminen tulee maksamaan meidän tapauksessa noin 420 euroa hehtaarilta. Saamme tästä mahdollisesti kemera-tukea vajaat 200 euroa per hehtaari takaisin. Kokonaisinvestoinniksi tulee noin 220 euroa per hehtaari.

Ensiharvennusvaiheen jälkeen metsä tulee kasvamaan monta vuotta ennen kuin siitä saadaan tuloja seuraavan kerran tuloja. Laskin nopeasti, että 2% yli inflaation tuotto-odotuksella meidän pitää saada lannoituksen avulla hehtaarilta 6.5 mottia tukkia lisää 30 vuoden päästä päätehakkuussa, jotta lannoitus olisi kannattavaa. Tulemme saamaan lisäkuutiot oletettavasti jo kakkosharvennuksessa verrattuna lannoittamattomuuteen, joten lannoitus on selkeästi taloudellisesti kannattavaa.

Lannoitetta lisätään kerralla yli kymmenen vuoden annos. Periaatteessa sitoutuneen pääoman muodossa olisi kannattavaa lannoittaa metsää useammassa osassa. Käytännössä liian pienissä erissä lannoitettaessa on riskinä, että pintakasvillisuus kykenee kaappaamaan suuren osan lannoitteesta sekä lisääntyneet kuljetus- ja levityskustannukset syövät mahdollisen korkohyödyn.

Mainospuheiden mukaan metsälannoitus on hyvin kannattavaa silloin, kun se suoritetaan joitakin vuosia ennen päätehakkuuta. Lannoituksen ideana on saada suhteellisen lyhyellä investointiajalla (kuten kuusi vuotta) enemmän tukkia päätehakkuusta. Kannattavuuden laskentaan pitää ennakoida tuleva kasvu ja arvioida miten paljon lannoituksella saadaan lisää kasvua. Kannattavuus on sen jälkeen lisääntyneistä kuutioista tulevan rahavirran ja lannoituksen kustannusten erotus.

Yhteenvetoa neulastutkimuksesta

Neulastutkimuksen toteuttaminen oli meidän tapauksessa kannattavaa. Tutkituilla kuvioilla oli selkeää puutetta muistakin pääravinteista kuin kasvuhäiriöstä päätellystä boorista. Muiden ravinteiden puutteen päätteleminen puiden kasvusta olisi ollut erittäin vaikeaa ja korjaamalla pelkästään boorin puutos muut ravinteet olisivat jääneet hoitamatta kuntoon.

Neulasnäytteiden kerääminen oli suoraviivaista ja saimme tulokset Viljavuuspalvelusta nopeasti. Seuraavassa vaiheessa lannoitamme metsän ensi kesänä suositusten mukaan ja toivottavasti pääsemme nauttimaan ripeästi kasvavista kuusikoista.

6 thoughts on “Neulasanalyysillä kuusen ravinnetilamääritystä

  1. Päivitysilmoitus: Kuusikon terveysmetsälannoitusta täsmälannoituksena | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  2. Päivitysilmoitus: Fixteri ei korjaa metsänomistajan taloutta | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  3. Päivitysilmoitus: Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  4. Päivitysilmoitus: Suometsä kasvuun tuhkalannoituksella | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.