Boorinpuutoksen korjaaminen soluboorilla

Metsätilamme sijaitsee Savossa vanhoilla kaskimailla. Maasta on kulkeutunut ravinteita pois ensiksi ruokasadon ja myöhemmin puusadon mukana. Boorin taivaalta veden mukana tuleva sadanta ei ole riittänyt korvaamaan menetettyä booria, jolloin maasta loppunut aikojen saatossa boori kesken.

Metlan ”Puiden ravinnepuutokset – metsänkasvattajan ravinneoppaan” mukaan boorin puutostilassa ligniinisynteesi ei toimi normaalisti. Boorin puutos sotkee ensiksi kasvun juuristossa ja sen jälkeen myös latvassa. Yleinen tapa tunnistaa boorin puutos on huomata kuusien latvakasvun meneminen sekaisin. Kuuset alkavat boorin puutoksen mentyä vakavaksi tuottaa montaa latvaa, jolloin puista tulee pensasmaisia. Männyille ja koivuille tulee vastaavia ongelmia, esimerkiksi koivuille alkaa tulemaan latvanvaihtoja latvasilmujen tuhoutuessa. Puista tulee latvasta luutamaisia.

Ennen latvassa näkyvää ongelmaa puut ovat kärsineet maan alla piilossa jo aiemmin juurien kasvussa häiriötä. Juurien pituuskasvu kärsii ja juuret alkavat kasvamaan paksuutta. Puut eivät saa juurien mennessä heikkoon kuntoon tarpeeksi ravinteita ja puiden kasvu ja yleiskunto heikkenevät vaikeasti havaittavasta syystä.

Olimme teettäneet aiemmin toisille kuvioille neulasanalyysin. Neulasanalyysin mukaan meillä oli metsissämme puutosta boorista ja puiden kasvussa alkoi olemaan häiriöitä. Päätimme varmistaa, että taimikot eivät kärsisi boorin puutoksesta ja levitimme booria taimikoihin.

Metsässä on sitoutuneena sekä maaperään että puustoon booria. Esimerkiksi nuoreen kuusikkoon on sitoutunut 50-200 grammaa booria per hehtaari. Pintamaassa pitäisi jatkuvasti olla suunnilleen saman verran liukoista booria puiden juurien ulottuvilla. Boorin määrä on puuston kokonaismassaan nähden erittäin vaatimaton.

Booria tulee Suomessa keskimäärin seitsemän grammaa per hehtaari sadannan mukana. Sadanta on suuressa osassa Suomea riittävä korvamaan puunkorjuun yhteydessä poistuva boorin määrää. Itä-Suomessa boorin sadanta on pienempää, jolloin boorista tulee pulaa.

Levitimme booria keväällä maan jo kuivuttua sulamisvesistä ennen puiden kasvukauden alkamista. Boorin levitysajankohdalla ei ole puiden kasvun kannalta merkitystä kunhan levitys tehdään sellaiseen aikaan ettei boorit valu heti veden mukana alueelta pois. Boori kaipaa liikkumiseen vettä, boori siirtyy puiden uusiin osiin passiivisesti veden mukana. Kosteilla kasvupaikoilla on harvemmin boorin puutosta kuin kuivemmilla kasvupaikoilla puiden imiessä jatkuvasti vettä lävitseen. Boorin liikkumistavasta johtuen puut eivät kykene käyttämään itseensä varastoitunutta booria hyväkseen. Maaperässä tulee olla jatkuvasti saatavilla booria tarpeeksi.

Käytimme boorilannoitukseen solubooriksi kutsuttua Boraksia. Wikipedian artikkelin mukaan Boraxia käytetään monipuolisesti teollisuudessa, lannoitukseen sekä rakennuksissa homeenestoon. Ostimme oman säkkimme Viljelijän Bernerin verkkokaupasta. Ostimme kerralla kaksi säkillistä solubooria, säkit maksoivat rahteineen arvonlisäveron kanssa vuonna 2019 292 euroa. Ilman arvonlisäveroa kustannus oli 233 euroa.

Säkit painoivat yhteensä 50kg ja sisältävät 21% booria. Puhdasta booria ostoksemme sisälsi 10.5kg. Yleisellä 2kg per hehtaari levitysmäärällä kustannusta syntyy arvonlisäverottomana 44 euroa per hehtaari.

Solubooria yleisempi tapa nykyään levittää booria metsään on YaraVita BORTRAC 150 tuotenimellä oleva boorilios. 10 litran kanisterillinen liosta sisältää 1.5kg puhdasta booria. Samaan 10.5kg boorimäärään olisimme tarvinneet seitsemän kanisterillista booriliosta, kannut olisivat maksaneet rahteineen 411.72 euroa arvonlisäverolla, arvonlisäveroton hinta olisi ollut 332euroa.

Kanistereissa ostettuna boori maksaa 42% enemmän kuin soluboorina. Euroina hintaero on kohtuullinen, prosenteissa korkeahko. Kustannuseron lisäksi olisimme tarvinneet moottorireppuruiskun. Esimerkiksi STIHL SR 200 moottorireppuruisku 10litran säiliöllä maksaisi 599euroa. Meillä ei ole muuten tarvetta kasvinsuojeluruiskulle, joten päädyimme levittämään boorin soluboorina käsin taimivakasta.

Kaipaisin lioksen sijasta vielä hitaammin liukenevaa boori-tuotetta. Boorin nopeasta liukunemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lopputuloksen kannalta olisi parempi, jos booria liukenisi tasaisesti vuosikymmeniä puiden käyttöön eikä boori liukenisi kerralla sadevesien mukana metsästä pois.

Käytimme boorin levittämiseen taimivakkaa sekä vanhan saunakuupan kulho-osaa. Boori on suurissa määrin ihmiselle myrkyllistä, käytin levityksessä hengityssuojainta vähentääkseni elimistööni kertyvän boorin määrää. Minulle ei tullut levityksen jälkeen outoa oloa, joten kevyt kasvonaamari oli nähtävästi riittävän hyvä suoja. Soluboori on käsittämättömän likaavaa ainetta. Kaikki vaatteet olivat levityksen jälkeen valkoisessa jauheessa. Jauhe puhdistui vaatteista vaivatta pois pesukoneessa.

Boorin levittäminen käsin vakasta on mukavaa puuhaa. Vakkaa on kevyt kantaa mukana eikä menetelmästä synny meteliä. Tykkäsin kävellä taimikoissa ja kuunnella rauhassa luonnon ääni. Lannoitteen levittäminen oli nopeaa puuhaa, viiden hehtaarin boorilannoitukseen meni kaikkinensa neljä tuntia aikaa.

Meillä oli tavoitteena levittää booria 2kg per hehtaari. Kilo per hehtaari voisi olla parempi ja puolittaisi lannoitekustannuksen entisestään. Lannoiteen tasainen levittäminen oli helpompaa kuin mitä olin etukäteen odottanut. Tasainen levitys pohjautuu hehtaarien ja säkkien tasaiseen jakamiseen.

Jos kahdella säkillä lannoittaa reilut 5 hehtaaria niin yhdellä säkillä lannoittaa reilun 2.5 hehtaaria. Säkistä tulee kuusi taimivakallista solubooria ja jokaisen vakallisen jälkeen tulee olla reilut 0.4 hehtaaria lannoitettuna. Puolessa välissä vakallista pitää olla 0.2 hehtaaria lannoitettuna.

Kannattaa katsoa etukäteen lannoitettavien kuvioiden tarkka koko ja jakaa suuremmat kuviot pienempiin aloihin lannoitteen kulumisen hahmottamisen helpottamiseksi. Lannoitteen kulumista pitää seurata samalla tavalla myös nestemäistä booria ruiskulla levitettäessä.

Tein boorin levittämisestä myös videon Youtubeen. Käy katsomassa video, anna videolla yläpeukku ja tilaa Puuntuottajan youtube-kanava niin saat aina ilmoituksen heti uusien videoiden julkaisemisen jälkeen.

Jatkamme boorin levitystä metsätilallemme. Kustannus ja vaiva ovat pienet verrattuna boorin puutoksesta tulevaan haittaa.

Metsä antaa sijoittajalle inflaatiosuojattua tuottoa

Metsä tarjoaa sijoittajalle markkina- ja inflaatiosuojatun sijoituskohteen. Metlan tilastojen mukaan metsätalouden keskimääräinen nimellistuotto vuosien 1986 ja 2012 välisenä aikana oli keskimäärin 4.8 prosenttia vuodessa. Samaisella ajanjaksolla inflaatio oli 2,3 prosenttia vuodessa, jolloin reaalituotoksi jää 2.5 prosenttia vuodessa. Tuotto on mielestäni kohtuullisen hyvä keskimääräiseksi tuotoksi ja yksittäinen toimija voi saada metsästä vielä parempaa tuottoa.

Puunhinta1950_2010Kuvaaja puunhinnoista vuoden 2010 rahana. Kuvan lähteenä metsätilastollisen vuosikirjan 2011 luku neljä. Puun reaalihinta on pysynyt viimeiset 60 vuotta samalla tasolla.

Lue loppuun

Tehojätkä keventää taimikonhoitoa (ja lompakkoa)

TehojätkäMännyntaimikossaTehojätkä on pääasiassa taimikoiden hoitoon tarkoitettu vajaan parin tuhannen kilon painoinen pienoismetsäkone. Valmistajan tavoitteena on ollut, että Tehojätkällä voisi hoitaa taimikoita ympärivuotisesti kevyesti kopissa istuen. Tehojätkällä voi taimikonhoidon lisäksi korjata energiapuuta kiinnittämällä siihen energiapuukouran.

Lue loppuun

Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa

Jääkauden jälkeen kehittynyt metsän luonnollinen kierto alkaa, kun alueella kasvava puusto tuhoutuu lähes täydellisesti. Ennen ihmisen vaikutusta metsä tuhoutui metsäpalossa, kun maahan iskevät salamat sytyttivät kesähelteellä kuivuneen metsän tuleen.Metsän täydellistä tuhoutumista seuraavat vaiheet riippuvat maapohjan viljavuudesta sekä kasvupaikan kosteudesta. Metsän luonnollista kiertoa kutsutaan myös nimellä metsäsukkessio. Puuntuottaminen perustuu pitkälti metsän luonnollisen kierron seuraamiseen ja vaiheiden nopeuttamiseen. Ilman ihmisen nopeuttavaa vaikutusta metsien kiertoaika olisi pidempi, mutta muuten kierto olisi sama.

Lue loppuun

Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta

Puut eivät aina kasva oppikirjamaisesti ongelmitta. Taimivaiheessa puille voi tulla kasvuhäiriöinä monilatvaisuutta sekä poikaoksia. Monilatvaisuudessa puu kasvattaa useampia tasavertaisia latvoja. Poikaoksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi oksa lähtee kasvamaan huomattavasti muita oksia vahvemmin.

Kumpaankin kasvuhäiriöön toimii yksinkertaisena ensiapuna ylimääräisen haaran leikkaaminen pois. Ylimääräisen latvan leikkaaminen on taloudellisesti kannattavaa työtä. Suhteellisen pienellä vaivalla vältetään kaksihaaraisten puiden syntyminen. Haaroittuneesta puusta ei muodostu laadukasta tyvitukkia eikä edes kunnollista kuitupuuta ensiharvennusvaiheessa.Kaksilatvainen_kuusi Lue loppuun

Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.KuusenKäpyOksaa Lue loppuun

Laserkeilausaineiston kotikäyttö metsäsuunnittelussa

Kirjoitin marraskuussa 2012 jutun laserkeilausaineiston hyodyntäminen metsataloudessa. Käytin jutussa apuna Fusion-nimistä ohjelmaa muodostamaan 3D-kuvia Maanmittauslaitoksen julkaisemista laserkeilausaineistoista. Fusion on Yhdysvaltojen maatalousviraston metsäosaston laserkeilausaineiston hyödyntämiseen kehittämä ohjelma. Fusionia jaetaan ilmaiseksi, joten se sopii hyvin omiin kokeiluihin.

Tämän jutun tavoitteena on auttaa tavallisia metsänomistajia tutustumaan laserkeilausaineistoon ja samalla omaan metsätilaan suoraan kotisohvalta. Fusionin avulla voit hahmottaa entistä paremmin tilasi korkeusvaihteluita sekä puustonkorkeutta. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta tilan mallintaminen Fusionilla ei ole yhtä helppoa kuin useiden muiden ohjelmien käyttäminen, mutta onnistuu myös muilta kuin tietotekniikan ammattilaisilta. Fusion on monipuolisempi ohjelma kuin mitä käsittelen tässä ohjeessa. Pääset ohjeen avulla hyvään alkuun Fusionin käyttämisessä.

Lue loppuun

Fixteri ei korjaa metsänomistajan taloutta

Huomasin Metsälehti makasiinista ilmoituksen risutukkipaalaimia valmistavan Fixterin mainoskiertueesta. Fixteri kiersi syksyllä 2012 yli kymmenellä paikkakunnalla esittelemässä menetelmäänsä.  En ollut nähnyt Fixteriä koskaan tekemässä risutukkeja, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja lähteä tutustumaan menetelmään tarkemmin.

Lue loppuun

Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin

Metsä voidaan uudistaa käyttämällä edellistä puusukupolvea luontaiseen uudistamiseen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla paakkutaimia maahan. Viime vuosina kuusen istutus paakkutaimista on ollut ylivoimaisesti suosituin uudistusmenetelmä. Kuusen istutus kattoi vuoden 2011 metsänuudistamisesta 60 prosenttia. Mäntyä kylvettiin siemenestä tai istutettiin reilulle 35 prosenttille metsänuudistamisalasta. Koivun uudistaminen kattoi vain alle neljä prosenttia uudistusaloista.

Metsänomistajan kannattaa istuttaa paakkutaimet omatoimisesti maahan. Ammattitasoiset istutusvälineet ovat kohtuuhintaisia ja tekemällä työn itse voi varmistaa hyvän istutuslaadun. Metsänuudistamisen voi myös ulkoistaa esimerkiksi puut ostaneelle metsäyhtiöille, mutta silloinkin kannattaa itse päättää mitä maanmuokkausta alueelle tehdään ja minkälaisia taimia uudistusalueelle istutetaan. Lue loppuun

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen metsätaloudessa

Metsätaloudessa tulee harvoin suuria uudistuksia. Edellinen suuri uudistus oli metsureiden korvautuminen hakkuukoneilla puunkorjuun koneellistumisen myötä. Seuraavana suurena uudistuksena on odotettu metsätaloustoimihenkilöiden maastossa suorittaman mittaamisen korvautumista laserkeilauksella tuotetulla datalla.

Laserkeilausta kohtaan on olemassa ylimitoitettuja odotuksia, esimerkiksi Tekniikka & talous lehdessä olleen jutun otsikko ”laserkeilaus mittaa metsät yhden puun tarkkuudella” liiottelee lasermittauksen tarkkuutta huomattavasti. Lasermittauksen ja lasermittaustuloksien käsittelemisen tulee kehittyä huomattavasti ennen kuin puustoa voidaan mitata suuressa mittakaavassa yhden puun tarkkuudella.

Suomessa on suoritettu valtakunnallista laserkeilausta vuodesta 2008 lähtien. Viiden vuoden laserkeilauksen jälkeen reilut puolet maasta on laserkeilattuna. Valtakunnallisen laserkeilaamisen päätavoitteena on tuottaa 15cm korkeustarkkuudella oleva korkeusmalli Suomesta. Laserkeilaustietojen höytykäyttö metsätaloudessa on käytännössä bonusta korkeusmallin mittaamisen sivussa. Metsätalouden varsinaiseen käyttöön mittausta pitäisi toistaa jatkuvasti, käytännössä viimeistään silloin, kun koko Suomi on saatu keilattua, pitäisi laserkeilaaminen aloittaa uudestaan.

Lue loppuun