Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.KuusenKäpyOksaa

Suomessa käytetään vuodessa 10 000 kiloa havupuiden siemeniä

Suomessa käytetään vuosittain 8500 kiloa männyn siemeniä ja 1500 kiloa kuusen siemeniä. Männyn siemenistä käytetään kylvöihin 8000 kiloa ja 500 kiloa taimitarhoilla. Kaikki kuusen siemenet käytetään taimitarhoilla, joissa niistä kasvatetaan kuusen pottitaimia. Kilosta siemeniä saa kasvatettua taimitarhalla yli 100 000 taimea, joten pieneltä tuntuvat kilomäärät tuottavat suuren määrän taimia.

SiemensatoSiemenviljelmilläSiementen kulutus on tasaista, mutta käpysadot vaihtelevat vuosittain. Käpysato vaihtelee sen mukaan miten suosiolliset kelit ovat käpyjen kehittymisen kannalta. Mänty rakentaa käpyä kaksi vuotta, ensimmäinenä vuotena syntyy pikkukäpy ja varsinainen käpy kypsyy seuraavana vuotena. Kuusen kävyt tuottavat siementä jo kukintaa seuraavana syksynä. Molempien puiden käpysatoon vaikuttaa myös varsinaista siemenvuotta edeltävien kesien sääolosuhteet.

Puiden siemensadon tietäminen etukäteen auttaa puuntuottajia ajoittamaan luonnollisen uudistamisen metsänhoitotyöt oikeaan aikaan. Metla suorittaa siemensadon ennustamista ja julkaisee arvioita tulevan vuoden siemensadosta. Metla käyttää siemensadon ennustamiseen sekä sääolosuhteiden että kukinnan onnistumisen seurantaa. Seuraamalla sääolosuhteita voidaan siemensatoa ennustaa jo ennen puiden kukintaa.

Ainoastaan paras kylvösiemen on kyllin hyvää

Puiden kasvunopeus ja laatu riippuvat sekä perintö- että ympäristötekijöistä. Huonosta siemenestä ei kasva laadukasta puuta edes hyvällä hoidolla. Ennen taimitarhojen yleistymistä metsänomistajat keräsivät omista puista siemeniä ja kasvattivat siemenistä pihassaan metsäpuiden taimia. Omasta metsästä kerättyjä siemeniä käytettiin myös kylvämiseen männyn luontaisen uudistamisen rinnalla. Metsänomistajat keräsivät siemenet metsänsä parhaista puista.KuusiMutkaValtiovaltakin ymmärsi metsien perimän tärkeyden 1940-luvulla ja perusti löytyneistä parhaista plus- eli kantapuista siemenviljelmiä. Vuonna 2007 istutetuista kuusen pottitaimista 62 prosentin siemen oli kerätty siemenviljelmiltä. Loput siemenistä kerätään talousmetsien uudistushakkuualoilta. Uudistushakkuualueilta kerätessä siemenmateriaali ei välttämättä ole aivan niin hyvää kuin taimien ostaja toivoisi.

Metsänjalostuksessa siemenviljelmien avulla on ollut monta ongelmaa. Suurin ongelma on puiden hidas kiertoaika. Jalostamisessa yleinen menetelmä on valita parhaimmat yksilöt ja risteyttää niistä seuraava puusukupolvi. Kuusen ja männyn hitaan kiertoajan takia sadassa vuodessa saadaan vain muutama puusukupolvea, jolloin kehitys on hidasta. Esimerkiksi viljojen kehityksessä saadaan sadan vuoden aikana yli sata jalostuskierrosta.

Toinen ongelma on Suomen koko ja luonnonolosuhteiden voimakas vaihtelu kuljettaessa etelästä pohjoiseen. Puut ovat sopeutuneet vuosisatojen ajan paikkakunnan maaperään ja keliolosuhteisiin. Oman luonnollisen paikkakuntansa ulkopuolella kantapuu kasvaa istutuspaikkakunnan huippuyksilöitä heikommin.

Siemenviljelmien ongelmana on ollut myös taustapölytys. Vaikka siemenviljelmälle tuodaan pelkästään huippuyksilöitä, puut risteytyvät tuotujen yksilöiden lisäksi myös siemenviljelmien ulkopuolella kasvavien paikallisten puiden kanssa. Esimerkiksi männyn pohjoiseen tarkoitetuista siemenistä kasvoi huonosti pohjoiseen sopivia puita, koska siemenet olivat taustapölyttyneet eteläisten mäntyjen kanssa.

YlispuidenPoistoaKuusienPäältäMetsänjalostuksen tuloksena on männyllä ja koivulla saavutettu jopa 20 prosentin parannuksia tilavuuskasvussa luonnonsiemeneen nähden. Tulos on heikko sadan vuoden jalostustyöstä. Kuusen kohdalla siemenviljelmät eivät vielä tuottaneet edes männyn ja koivun tasoisia tuloksia.

Tauno Järvelän Metsänomistajan tietokirjassa vuodelta 1949 oli esimerkkinä metsänviljelyksen tuloksista Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen vuonna 1906 perustama koeala. Koealalle oli istutettu kuusta ja kuusikkoa oli harvennettu säännöllisesti. Koealalta oli korjattu vuonna 1932 (26 vuotta istutuksesta) hehtaarin alalta 37 mottia, vuonna 1938 (32 vuotta istutuksesta) hehtaarilta oli korjattu 53 mottia ja vuonna 1945 (39 vuotta istutuksesta) oli korjattu taas 108 mottia puutavaraa. Vuonna 1949 (43 vuotta istutuksesta) hehtaarilla oli edelleen 350 kuutiota puuta. Kuusikko tuotti 43 vuoden aikana 548 kuutiota puutavaraa ja vuotuinen kasvu oli 12.7 kuutiota. Tulosta voi pitää vielä yli sadan vuoden päästä hyvänä. Olisin toivonut, että sadan vuoden jalostus olisi tuonut vastaavan kasvun normaaliksi koko Etelä-Suomessa.

Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Perinteisesti kävyt on kerätty talvella hankikantojen aikaan. Siemenillä on oikea rakenne jo loppusyksystä, mutta ne kypsyvät vielä marras-joulukuulle. Kävyt pitää kerätä talvella, koska havupuiden siemenet varisevat maahan keväällä auringon lämmitettyä käpysuomuja aukenemaan.

Nykyaikana ammattilaiset keräävät kävyt viimeistään joulukuussa, koska erilaiset tuholaiset syövät varsinkin kuusen käpyjä talven aikana. Itselleen käpyjä keräävän kannattaa odottaa myöhäisempään ajankohtaan varmistaakseen käpyjen kypsymisen.
KuusessaKäpyjäSiemeniä sisältävä männynkäpy sijaitsee viimeisen vuosikasvaimen juuressa ja kuusen käpy viimeisen vuosikasvaimen päässä. Muista kohdista samoin kuin maasta löytyvät kävyt ovat yleensä siemenettömiä. Käytännössä siemenettömän kävyn tunnistaa väristä sekä siitä, että sen käpysuomut ovat hieman auki. Kannattaa katkaista muutama käpy metsässä ja katsoa, että käpysuomujen alla on varmasti siemeniä.

Käpyjä kannattaa lähteä keräämään kauniina poutapäivänä ja varoa käpyjä kerätessä lumen joutumista käpyjen sekaan. Lumi tuo sulatessa kosteutta käpyihin ja altistaa kävyt homehtumiselle. Kun palaat takaisin käpyjä keräämästä, varmista, että kävyt pääsevät kuivumaan kaikesta kosteudesta.

Siemenet muodostavat vain pienen osan käpyjen painosta. Hehto- eli sadanlitran säkki käpyjä painaa reilut 30 kiloa. Sadasta litrasta männynkäpyjä saadaan 0.5 – 0.8 kiloa puhdistettuja siemeniä ja vastaavasta määrästä kuusenkäpyjä tulee 0.6 – 1.5 kiloa puhdistettuja siemeniä. Kilossa kuusensiemeniä on yli 100 000 siementä.

Kuusen kävyistä maksettiin vuonna 2012 kerääjille 75 senttiä per litra (eli 75 euroa per sata litraa käpyjä). Sadan litran säkistä saadaan keskimäärin kilo kuusen siemeniä. Kuusen metsikkösiemenen arvonlisäveroton hinta vaihtelee 350 ja 690 euron välilllä riippuen siemenen itävyydestä. Käpyjen ostaminen, karistaminen ja myyminen on kannattavaa liiketoimintaa. Siemen-Tapion liikevaihto vuodelta 2009 oli noin 1,37 M€ ja tulos 0,62 M€ (45%). Voittoprosentti on parhampia mitä metsätaloudessa löytyy.

Käpyjä keräämässä ja karistamassa siemeniä talteen

Olin kaatamassa ylispuita taimikoiden päältä ja huomasin kaadon lomassa muutaman poikkeuksellisen hyvän puuyksilön. Puilla oli poikkeuksellisen suora runko, heikot oksat ja vahva kasvu. Keräsin kaatamistani hyväperimäiseksi olettamistani puista muutaman kävyn. Kokeilen ensi kesänä jokamiehen taimitarhan perustamista, joten tarvitsin taimitarhaani varten hyväperimäisiä siemeniä.

Käpyjen keräämiseen, käsittelyyn ja jokamiehen taimitarhan perustamiseen löytyy ohjeita vanhemmasta metsäkirjallisuudesta. Heldan sivuilta löytyy muun hyvän metsälukemisen ohella ohjeita sadan vuoden takaa käpyjen kokoomisesta ja siementen karistamisesta ja loistava perusteos PW Hannikaisen Metsänhoito-oppi metsän ystäville.

Suosittelen lukemaan vanhaa metsäkirjallisuutta. Vanhemmista kirjoista löytyy tunnettuina asioina monia nykyaikana tutkimuksen avulla ”löytyneistä” asioista. Esimerkiksi kuusikymmentä vuotta sitten kuusikoita uudistettiin luontaisesti hakkaamalla ne sopivan väljäksi. Sopivan väljässä metsässä oli riittävästi varjostusta estämään heinän kasvua ja tarpeeksi valoa antamaan kasvuvoimaa kuusen sirkkataimille. Kuusen luontaisesta uudistamisesta löytyi tutkittavaa ja tuloksia vielä vuonna 2013.

Kuva: Vasemmalla kuusen käpy ja oikealla männyn käpy. Asetin kaksi käpyä pakastusrasioihin testatakseni miten paljon yhdestä kävystä tulee siemeniä.

Puissa olevat kävyt varisevat keväällä ilman lämmettyä. Siemenet saa karisemaan keinotekoisesti viemällä kävyt lämpimään paikkaan. Vein omat kävyt pannuhuoneeseen aukeamaan. Pannuhuoneessa on sopivan lämmin aukaisemaan kävyt, mutta ei liian kuuma pilaamaan siementen itävyyttä.

Metlan uutiskirjeen vuodelta 2005 mukaan kuusen siementen karistuksessa ja muissa esikäsittelyissä tulee välttää yli 25 ºC:n lämpötiloja. Esikäsittelyn aikana sekä korkeissa että matalissa lämpötiloissa siementen itämiskyky muuttuu. Itämiskyky laskee selvästi, kun käsittelyiden eri vaiheissa käytetään yli 30 ºC:n lämpötilaa.

YhdenKuusenKävynSiemenetKuusen ja männyn kävyt sisältävät reilusti siemeniä. Sain kuusen kävystä 126 ja männyn kävystä 40 siementä. Käytännössä 30:stä kuusen kävystä saa tarpeeksi siemeniä hehtaarin taimiin jos siementen itävyys on edes kohtuullinen. Hyvänä siemenvuotena kolmenkymmenen kävyn keräämiseen ei tarvita kuin pieni alue yhden puut latvasta.MännynJaKuusenSiemenKuusen- ja männynsiemenet näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta. Molemmissa on lenninsiivet, jotka auttavat siemeniä liitämään kauemmaksi emopuusta. Lenninsiiven voi poistaa siemenen ympäriltä hieromalla siemeniä kevyesti yhteen kangaspussissa. Lenninsiivistä ei ole haittaa itämiselle joten niitä ei ole pakko poistaa ennen kylvöä. Ammattimaisesti toimivat siemenen karistajat käyttävät vettä lenninsiipien irroitukseen.

KuusenItävyyskoeTein itävyyskokeen kuusen siemenille. Askartelin marjarasiasta idätysalustan ja ladoin sata kappaletta siemeniä idätysalustanan toimivalle talouspaperille. Idätysalustan ideana on pitää siemenet jatkuvasti kosteana. Itämisen odottaminen ei ole hätäisen puuhaa, kuusen siemenet ovat hitaita itämään. Ensimmäisten siementen pitäisi itää viimeistään viidentenä päivänä.

Itävyysprosenttiin lasketaan mukaan seitsemän päivän aikana itäneet siemenet. Itävyysprosentin määrittelyssä on hieman vaihteluita riippuen lähteestä. Siemen Forelian sivujen mukaan kuusen siemenen itämistarmoksi kutsutaan 10 vuorokauden aikana neljän senttimetrin idun muodostaneiden siementen osuutta ja itävyysprosentiksi 21 vuorokauden aikana itäneiden siementen osuutta.

ItäneitäKuusenSiemeniäItävyyskokeeni ei ollut varsinainen menestys koeasettelun suhteen. Huomasin itävyyskokeessani ongelmaksi epätasaisen itävyyden. 42:sta vedennousukohdan lähinnä olevasta siemenestä 6 oli itänyt ensimmäisten 5 vuorokauden aikana ja lopuista siemenistä ei yksikään ollut itänyt. Tilanne, jossa tietyssä kohdassa olleista siemenistä 14% itää alle viikossa ja lopuista ei yksikään, osoittaa koejärjestelyn olleen pahasti pielessä.

Muokkasin rasiaani sisältämään myös toisen vedennousun. Itävyyskokeeni tulos oli vielä kaksi viikkoa testin perustamisen jälkeen huonohko, varsinaisen vedennousukohdan viereisistä riveistä 50% siemenistä oli itänyt ja lopuista siemenistä vain muutamat itivät. Oletan, että siemenistä puolet tulevat itämään myös taimitarhallani.

KuusenSirkkataimiaRasiassaIstutin idätyskokeen jälkeen muutaman itäneen siemenen multaan ja laitoin samaan rasiaan myös loput kuusen siemenistä. Siemenet itivät mullassa tyytyväisinä vaikkakin itävyys oli taas erittäin epätasaista. Muutamasta kohdasta nousi monta sirkkataimea ja muutamassa kohdassa tuntui, että yksikään siemen ei itänyt.

Käpyjen kärääminen, siementen karistaminen, itävyyskokeen tekeminen ja istuttaminen olivat kivaa puuhastelua talvi-iltoihin. Siemenet osoittivat itävänsä kohtuullisesti, joten saatamme harventaa tulevaisuudessa omista siemenistä kasvatettua metsää.

Siemenhuollon menneisyys ja näkyvä tulevaisuus

Metsätaimien tuotannossa ei ole tullut sataan vuoteen merkittäviä puuston kasvua lisääviä muutoksia. Siemenviljelmät ovat parantaneet hieman taimien laatua, mutta lopputuloksena metsät kasvavat edelleen aikalailla yhtä nopeasti kuin aikaisemmin paikallisesti kerätyllä siemenmateriaalilla. Metsänjalostuksen perinteinen ongelma on pitkät kiertoajat. Siemenviljelmien kasvatus vie pitkän aikaa ja siemenviljelmiltä saatujen siementen laadun varmistaminen vie edelleen lähes puukierron.

Siementen kerääminen omaan käyttöön on menneisyyttä, mutta omien käpyjen arvoa ei kannata väheksyä nykypäivänäkään. Puuntuottajan, jolla on metsässä hyviä mäntyjä, kannattaa jättää eurot omalle tilille keräämällä parhaista puuyksilöistä käpyjä. Siemenviljelmien siemenet eivät ole osoittaneet merkittävää ylivoimaa ja metsikkösiemenet voi olla kerätty myös heikompilaatuisista puista.

Männyn siemeniä tarvitaan kylvöön hehtaaria kohden riippuen niiden itävyydestä 0.3-0.6 kiloa per hehtaari. Männyn metsikkösiemenet maksavat  250-550 euroa per kilo riippuen siementen itävyydestä. Käytännössä metsikkösiemenet maksavat 180 euroa per hehtaari. Omatoimisen puuntuottajan tulee kerätä noin 100 litraa käpyjä per kylvettävä hehtaari. Siementen karistaminen on helppoa ja siemenet säilyvät muutaman vuoden itämiskelpoisina.

Puiden siemeniä voidaan tuottaa joko suvullisesti siementen avulla tai kasvullisesti monistamalla valittuja puuyksilöitä. Suvullisessa lisäyksessä kahden puuyksilön geenit kohtaavat ja jälkeläisille tulee sekä toivottuja että vähemmän toivottuja ominaisuuksia. Kasvullisessa lisäyksessä jälkeläisten ominaisuudet voidaan tietää etukäteen. Kasvullisessa lisäyksessä esimerkiksi kuusia voidaan kasvattaa varttamalla, pistokkaista tai tuottamalla solukkotaimia.VartettuOmenaOksaKuva: Pihallamme oleva vartettu omenan oksa. Varttamiskohta on kuvassa erottuva teippikohta. Varttaminen onnistui ja vartteeseen kasvoi kesällä lehtiä.

Varttamisessa voidaan liittää tuntematonta perimää olevaan puuhun elävästä kantapuutasoisesta puusta uusi latvus. Liittäminen onnistuu, kun katkaistun puun ja uuden latvuksen kuoret liitetään yhteen. Menetelmä on yleinen puutarhoissa esimerkiksi omenapuiden kanssa, mutta menetelmää voidaan käyttää myös metsäpuiden kanssa. Varttaminen on varsinaiseen metsänuudistamiseen liian kallis menetelmä, mutta sitä käytetään hyvälaatuisten siemenmetsien perustamiseen. Varttamisen etuna on, että vartettu puu on täysi kopio hyväksi todetusta puusta sekä varttamalla tehdyt puut antavat käpysatoa aikaisemmin kuin siemensyntyiset puut. Kannattaa käydä katsomassa Pekka Rantasen kuusen varttamiskuvia.

Kuusia voidaan kasvattaa myös pistokkaista. Pistokkaat kasvatetaan ottamalla nuoresta emopuusta esimerkiksi versonkärkiä. Nämä versonkärjät juurtuvat maahan ja lähtevät kasvamaan normaalisti. Havupuiden pistokkaat tarvitsevat yleensä juurrutushormonia, joten pelkästään tökkimällä kuusenoksia maahan ei saavuteta toivottua lopputulosta. Juurrutushormonien ostaminen ei ole Suomessa helppoa, mutta selaamalla valmistajan Rhizopon sivuja löytää tarvittaessa sopivan verkkokaupan.

Siemeniä voidaan myös monistaa tuottamalla solukkotaimia. Solukkotaimia kasvatettaessa yhdestä siemenestä saadaan jopa satakertainen määrä uusia puita. Metla on tutkinut aihetta viime aikoina. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa käydä katsomassa ”Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon – kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet -seminaarin” esityksien kalvot.

Solukkolisäyksellä tehdyt taimet maksavat 25% enemmän kuin perinteiset taimet, mutta niiden odotetaan antavan myös 25% enemmän puuta samassa ajassa kuin perinteiset taimet. Solukkolisäyksen avulla muodostettu metsä voidaan pitää edelleen monimuotoisena valitsemalla metsään erikannoista olevat kuuset, jolloin metsä pysyy monimuotoisena kannaltaan.

Kannattaa käydä lukemassa Tuija Arosen selkeä kirjoitus uusista menetelmistä Metsätieteen aikakauskirjasta. Toivottavasti tulemme saamaan edes uusien menetelmien avulla myös metsiin maataloudesta tuttua jalostushyötyä ja siten suurempia määriä hyvälaatuista puumateriaalia teollisuuden käyttöön.

19 vastausta artikkeliin ”Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

  1. Hei. Kuolinpesän metsässä tehtiin avohakkuu ja puusto oli tosivanhaa ka käpyjä tosi paljon. Puut hakattiin tammikuussa 2013 ja maaliskuussa 2013. vieläkö voi käpyjä kerätä vai ollaanko jo myöhässä asian suhteen..
    Pikaista vastaustanne odottaen e metso

    • Hei. Siemenet ovat jo todennäköisesti varisseet maahan kävyistä lämpimän ilman avattua käpysuomut. Jos tila on pohjoisessa, osa maanpintaan jääneistä kävyistä saattaa sisältää vielä vähän siemeniä. Kannattaa ottaa muutama käpy missä käpysuomut ovat vielä kiinni ja murtaa ne käsin ”väkivalloin” poikki. Kävyn sisältä suomujen alta pitäisi löytyä siemeniä.

  2. Hei,
    Kaadoimme pihassa pari kuusta (20.7.), joissa on runsaasti käpyjä. Onko liian varhaista poimia käpyjä tähän vuodenaikaan, vai joko ne olisi kypsiä? Kannattaako ne ottaa talteen, vai antaa olla?

  3. Hei! Haluaisin vielä tiedustella, voiko kuka tahansa kerätä käpyjä? Vaaditaanko siihen välineitä tai kiipeilyä? Mihin kannattaa ottaa yhteyttä (Kuopiossa) asian tiimoilta? Mukavaa syksyä!

    • Hei. Käpyjen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Nykyään kävyt kerätään uudistusaloilta maassa olevista puista. Siemenviljelyksillä kiipeily on korvautunut nostolavoilla. Perinteisesti Metsänhoitoyhdistys on välittänyt käpyjenkeräystä, arvelisin Kuopiossa http://www.mhy.fi/pohjoissavo/yhteystiedot/fi_FI/kuopio/ listalta löytyvän ihmisen kuka osaa vastata kysymyksiin paremmin.

  4. Missä pirkanmaalla olisi kuusen käpyjen siementen ostaja? Ja mikä on käpyjen kilohinta?

  5. Hei,

    Minkälaisia rajoituksia tulli mahdollisesti tekee jos tuo käpyjä esim. Venäjältä? Ja missä täällä niitä vastaanotetaan? Eli onko siementen ottaminen kävystä pakollista ennen niiden myyntiä vai voidaanko ne ihan kokonaisina luovuttaa? Kiitos paljon näistä vastauksista.

  6. Hei! Asun Kouvolan alueella ja olisin kiinnostunut keräämään käpyjä. Mistä voisin mahdollisesti kysellä asiasta? Kiitos jos viitsit vastata:)

  7. Moro.
    Keräsin tässä itselleni männyn käpyjä joita olisi tarkoitus kylvää keväällä taimikon aukkopaikkoihin ja osa idättää. Kyselisin että kuinka kauan sinulla meni käpyjen avautumiseen ja missä siemenet olisi hyvä säilöä kevääseen saakka?

  8. Hei,
    Pihassamme on n. 25m korkea kuusi (ilmeisesti vielä siemenkäpy kuusi, onko sellaista edes olemassa?)
    Kuusessa on runsaasti käpyjä. Kuusta emme halua kaataa, mutta nuo kävyt olisi kiva saada talteen.
    Onko mitään vinkkejä millä tekniikalla niitä kannattaisi lähteä keräämään (kerätäänkö kaikki vai valikoiden)?

    • Moi. Turvallista ja halpaa tapaa ei taida olla. Siemenviljelmillä käpyjä kerättiin aiemmin kiipeilemällä, en suosittele aloittelijoille. Nykyään kiipeily on loppunut ja kävyt kerätään nostolavalla. Ei ole ihan halpaa noilla korkeuksilla. Kolmas tapa on ampuminen, en tiedä onko laillista tai turvallista…

  9. Päivitysilmoitus: Metsän uudistaminen ilman taimien istuttamista | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  10. Hei
    Mistä voi kysyä käväistä. Ha kuka niitä ostaa. Meillä on pihamaalla vanha korkea mänty. Viereisessä metsäalueella kaadettiin puita jousta jouduttiin yksi puu kaatamaan pihalle päin. Samalla pihan vanha mänty sai osansa siinä. Oksia meni poikki ja tietysti siinä oli runsaasti käpyjä. Mitä teen näille heitän roskiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.