Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaanLaskelmassa korkein nettonykyarvo saatiin 1400 taimen istutuksella. Korkein kannattavuus perustuu alhaisimpiin perustamiskustannuksiin (vähiten taimia), parempaan tukkiosuuteen hakkuilla sekä korkeimpaan keskirunkotilavuuteen korjuussa. Uutta metsälakia markkinoitiin metsänomistajan vapauden lisääntymisellä. Aivan täydellistä vapautta metsänomistajille ei kuitenkaan haluttu antaa. Vuoden 2013 metsälaki asettaa edelleen metsänuudistamiselle rajoja. Etelässä havupuilla uudistettaessa pitää istuttaa vähintään 1500 taimea ja pohjoisessa 1200 taimea. Lehtipuilla riittää 1100 taimea per hehtaari. En voi nykyisenkään metsälain aikaan perustaa laskelman taloudellisesti kannattavinta metsää.

Yleistä tiheyttä harvempia metsiä perustettaessa tulee metsälain rinnalla haasteeksi löytää kaivinkonekuski, joka osaa tehdä tasaisin välein 1500 hyvää istutuspaikkaa hehtaarille. Vuosikaudet 1800 istutuspaikkaa tehneen kuskin on hankala muuttaa tottumusta ja tehdä tarpeeksi tasaisella välillä olevia istutuspaikkoja totuttua pienempää määrää. Yleensä istutuspaikkoja tulee liian paljon. Liian tiheä mätäsmäärä vaikeuttaa istutusta istuttajan keskittyessä istutuksen sijaan sopivien mättäiden etsimiseen.

Toivon Risutecin kehittämän alati-järjestelmän leviävän metsäpuolella. Järjestelmässä kaivinkoneen mätästyspäähän liitetään gps-anturi ja kuski merkitsee jokaisen paikan nappulaa painamalla kartalle. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan monta istutuspaikkaa uudistusalalle oikeasti tulee ja istutuspaikkojen välinen etäisyyskin saadaan selville. Järjestelmän avulla metsään ei tarvitse kantaa yhtään ylimääräistä taimea, istutus ei jää taimien puuttumisen takia kesken eikä ylimääräisiä taimia tarvitse palautella.  Toivottavasti järjestelmä on kaivinkoneurakoitsijoille juuri niin halpa kuin sen voi olettaa olevan. 23_vuotta_ja_400_halkaisijaKuuset tykkäävät kasvaa kovaa vauhtia saadessaan kasvutekijät kuntoon. Yllä olevassa kuvassa on alle 25 vuotias kuusi. Kuusi oli lyhyen elämänsä aikana kerännyt pellon laidassa olevalla ojanpenkalla kasvaessaan halkaisijaksi 400 millimetriä. Kuvan kuusi ei ollut yksittäistapaus, kuusen lähellä kasvoi muita yhtä nopeasti kasvaneita kuusia. Aivan noin kova kasvutahti ei ole tavoiteltava, kovalla kasvutahdilla oksista tulee jatkojalostukseen liian paksut. Uskon kuusen laadun pysyvän kohtuullisena myös alle nykyisen 1800 istutetun taimen tiheyksissä.

Uskomus perustuu toisten puuntuottajien toiminnan seuraamiseen. Osa metsäalan toimijoista istuttaa nykyään 1800 taimea hehtaarille ja kaataa heikosti kehittyneet taimet taimikonhoitovaiheessa maahan. Kuuset eivät ennen taimikonhoitoa ole saaneet kilpailusta oksien kasvua rajoittavaa tekijää. Taimikonhoidon jälkeen jätetyillä kuusilla on yhtä paljon tilaa kasvaa kuin harvemmin istutettuna. Rankan taimikonhoidon jälkeen valtapuut saavat mahdollisuuden järeytyä ennen ensiharvennusta. Tulemme raivaamaan omilla maillamme kasvussa jälkeen jääneet istutustaimet jo taimikonhoitovaiheessa.

Kuusikoita on perinteisesti kaadettu talvisin maannousemasienen itiöiden poistuttua ilmasta sekä maan jäädyttyä kantavaksi juuristovaurioiden välttämiseksi. Kuusikoiden lisääntyneen istutusmäärän takia kaikkia ensiharvennuksia ei pystytä tulevaisuudessa tekemään parhaimpaan talviaikaan. Talviharvennuksien myymisestä pystykaupalla tulee entistäkin vaikeampaa.

Nykyään suosituimmassa puustonkierrossa kuusikot harvennettaan kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran ensiharvennuksella 25-40 vuoden jälkeen istutuksesta ja seuraavan kerran 10-20 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta varsinaisessa harvennuksessa. Osa puuntuottajista harventaa metsän vielä kertaalleen väljennyshakkuulla ennen uudistamista.

Kuusikon voi kasvattaa myös tekemällä vain yhden harvennuksen kiertoaikana. Ainoassa harvennuksessa jätetään vain 700 parasta runkoa lihomaan uudistushakkuulle asti. Yhden harvennuksen taktiikka toimiii hyvin kohteilla, joiden käsitteleminen on hankalaa. Kannattaa pohtia tekeekö vain yhden harvennuksen jyrkissä rinteissä, soiden takana tai muuten hankalasti saavutettavissa kohteissa. Pitkillä metsäajomatkoilla korjuukustannukset voivat nousta korkeammaksi kuin mitä puusta saa myydessä tienlaidassa.KorjuunRunkotilavuusIstutusmaaraPuuta metsästä korjatessa poistettavan puiden runkotilavuus on riippuvainen istutustiheydestä sekä edellisistä hoitotoimenpiteistä. Mitä väljemmässä puut ovat saaneet kasvaa ennen hakkuita, sitä suurempia puita korjataan hakkuilla. Mitä suurempia puita korjataan hakkuilla, sitä edullisempaa puuston korjaaminen on. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan korjuun keskikustannukset vuonna 2013 olivat ensiharvennuksella 17,87 euroa, toisella harvennuksella 14,89 ja uudistushakkuulla 8,52 euroa per kuutio. Keskikustannus ei kerro täyttä totuutta kustannuksen riippuessa kääntäen verrannollisena korjuun keskitilavuudesta.

Muodostin laskelmaani korjuukustannustaulukon, jonka arvion litran tarkkuudella. Sain taulukon avulla otettua puuston korjuukustannukseen mukaan myös keskitilavuuden vaikutuksen. Nykyisessä pystykauppatavassa korjuunkustannus on piiloutunut puusta maksettavan hinnan sisälle.

Uskon tulevaisuudessa hankintakauppojen lisääntyvän, esimerkiksi Stora-Enso on jo ottanut Kainuussa kokeiluun uuden puukauppamenetelmän, jossa metsänomistaja maksaa puun korjuukustannukset harvennuksilla. Puukaupassa sovitaan puun hinta tienlaidassa korjuukustannusriskin ollessa metsänomistajan harteilla. En näe mitä iloa metsänomistaja saa uudessa kauppatavassa hankintakauppaan nähden. Stora Enson edun kyllä ymmärrän. Jos kauppatavat eivät ole tuttuja, kannattaa käydä lukaisemassa juttu tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa.TukkiprosenttiIstutustiheysHarvempi kasvatus nostaa kasvaneen runkotilavuuden mukana myös metsiköstä saatavaa tukkiosuutta. Ero on merkittävä varsinkin toisella harvennuksella puiden ollessa lähes tukkikokoisia. Pieni latvaläpimitan muutos joko nostaa puun tukiksi tai pudottaa sen kuiduksi. Logbullet_Lastaa_TakaviistoPuuntuottaja maksaa aina korjuun riippumatta kauppatavasta. Jutun laskelmissa puusto korjataan suurilla metsäkoneilla avaamalla ajourat. Järeämmästä ensiharvennettavasta puustosta saadaan hyötyä myös ensiharvennettaessa metsiä moottorisahalla ja korjatessa puut metsästä pois ilman ajouria pienmetsäkoneilla. Moottorisahalla syntyy reilusti enemmän puuta pinoon tunnissa kaadettaessa reiluja runkoja kuin keppejä karsittaessa.

Nykyiset mättäisiin istutetut pottitaimet ovat kasvultaan tasalaatuisempia ja kasvultaan parempia kuin perinteiset avojuuritaimet. Taimimateriaalin parannuttua kannattaa muuttaa myös metsänkasvatusmenetelmiä. Metsää kannattaa kasvattaa nopeasti.

Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun

Puukuutio sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia talteen

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kolmasosan esiteollisesta ajasta nykypäivään mennessä. Hiilidioksidia vapautuu ilmakehään käytettäessä fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä. Hiilidioksia poistuu ilmakehästä puiden ja muiden kasvien sitoessa kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia rakenteisiinsa sekä hiilidioksidin imeytyessä veteen meriä happamoittamaan.

Merien ja metsien vaikutus hiilen sidonnassa on tällä hetkellä yhtä suuri. Kasvit luovuttavat kuoltuaan hiilidioksidin takaisin ilmaan joko lahoamisen tai palamisen seurauksena. Ilmastosopimuksilla, kuten Kioton sopimuksella, ei ole ollut hiilidioksidipitoisuuden nousuun vaikutusta. Nykyisellä kehityksellä hiilidioksidipitoisuuden voi olettaa jatkavan nousuaan kunnes maailmasta loppuvat öljy ja kivihiili.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta ihmisten elämään ei ole olemassa yhteistä tieteellistä näkemystä. Yleisimmän näkemyksen mukaan hiilidioksidiosuuden nouseminen ilmakehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiilipitoisuuden nousua vastaan voi taistella sitomalla hiiltä metsiin.Muurahaispesä Lue loppuun

Metsän jatkuva kasvatus antaa taloudellisesti heikon tuloksen

Ennen metsänhoidon koneellistumista metsistä oli helpointa käydä hevosen kanssa noutamassa vain myyntikelpoiset puut ja jättää loput puista metsään kasvamaan. Hakkuissa metsään jätettiin pienempien puiden kanssa myös suuremmat huonolaatuiset puut. Metsätalous oli luonteeltaan enemmän metsien puuvarojen hyödyntämistä kuin metsänhoitamista. Hallitsemattoman hyödyntämisen seurauksena metsien puuvarannot kääntyivät laskuun metsien tultua epämääräisissä harsintahakkuissa vajaatuottoisiksi.

IsojenKuusienKuja Lue loppuun

Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa

Jääkauden jälkeen kehittynyt metsän luonnollinen kierto alkaa, kun alueella kasvava puusto tuhoutuu lähes täydellisesti. Ennen ihmisen vaikutusta metsä tuhoutui metsäpalossa, kun maahan iskevät salamat sytyttivät kesähelteellä kuivuneen metsän tuleen.Metsän täydellistä tuhoutumista seuraavat vaiheet riippuvat maapohjan viljavuudesta sekä kasvupaikan kosteudesta. Metsän luonnollista kiertoa kutsutaan myös nimellä metsäsukkessio. Puuntuottaminen perustuu pitkälti metsän luonnollisen kierron seuraamiseen ja vaiheiden nopeuttamiseen. Ilman ihmisen nopeuttavaa vaikutusta metsien kiertoaika olisi pidempi, mutta muuten kierto olisi sama.

Lue loppuun

Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.KuusenKäpyOksaa Lue loppuun

Eucalyptuspellot tuottavat puuta vuodessa 20m3 per hehtaari

Sellun tuotanto on siirtynyt viimeisten vuosikymmenien aikana hiljalleen pohjoisen havumetsistä kohti eucaluptysplantaaseja. Samalla suomalaiselle puulle on ennustettu kysynnän romahdusta sellutehtaiden siirtyessä kohti etelän rajattomia puupeltoja.

Suomalaiset metsänomistajat voivat suhtautua muutokseen rauhallisesti. Eucalyptuspeltojen kilpailukyky ei ole ylivoimainen suomalaiseen talousmetsään nähden ja puulla on kysyntää tulevaisuudessa myös energiakäytössä sellunkeiton mahdollisesti vähentyessä.

Lue loppuun

Metsätilan ostaminen – vihjeitä tilan etsimiseen ja arviointiin

Kirjoituksen tavoitteena on auttaa metsäkiinteistön etsimisessä ja arvioimisessa ostotarkoituksessa. Sopivan metsätilan löytäminen voi olla vaikeaa, koska metsätiloja tulee myyntiin vuosittain verraittain vähän. Metlan metsäkiinteistöjen kauppahinnat tilaston kauppamäärästä ja tilakoon keskiarvosta laskien puhtaita metsätiloja myytiin vuonna 2010 vain alle 50 000 hehtaarin verran. Suomessa on metsätalousmaata 26 000 000 hehtaaria. Suomessa myytiin vuonna 2010 suvun ulkopuolisille vain 0.2% metsätalousmaasta. Metlan tilasto ei ota huomioon maatilojen mukana siirtynyttä metsämaata, mutta vaikka prosentti olisi todellisuudessa kaksinkertainen, prosenttilukua voi pitää erittäin alhaisena. Metsämaasta suuri osa on lukittuna valtion, seurakuntien, yritysten sekä sukujen haltuun.

Metsätiloja tulee kuitenkin jatkuvasti markkinoille ja voit löytää joko tuurilla tai ahkeralla etsimisellä oman tilasi. Kun lähdet etsimään / ostamaan itsellesi metsätilaa, sinun kannattaa tarkastella muutamia pääkohtia välttääksesi pahimmat sudenkuopat. Lue loppuun