Rehevälle maalle kannattaa yleensä istuttaa kuusikko. Kuusikon saa helpolla kasvamaan, kuuset kestävät laiminlyöntejä sekä sorkkaeläimiä huomattavasti koivuja ja mäntyjä paremmin. Kuusikon kasvattaminen on helppoa ja kuusesta saa hakkuilla hyvin rahaa. Pitkäkuituisena kuusi ei kilpaile eucalyptyksen kanssa, jolloin sademetsien puut eivät kilpaile sen kanssa kuten ne kilpailevat koivun kanssa.
Koivun suurimpana etuna kuuseen verrattuna on koivun tunteettomuus kuusia lahottavaa maannousemasientä kohtaan, nopeampi kasvu sekä minun mielestäni kauniimpi olomuoto kesäisin. Maannousema on se yleinen syy miksi koivikoita perustetaan. Kun ei voi istuttaa kuusta, niin laitetaan rauduskoivua tilalle.
Kuusikon eduista huolimatta me olemme istuttaneet useamman hehtaarin koivikoita maisemallisista, metsän luonnollisen kierron, vanhoilla kuvioilla olleen maannousemasienen sekä monimuotoisuuden takia.
Olemme perustaneet pottitaimia istuttamalla kaksi koivikkoa. Ensimmäinen kohde oli ylläolevassa kuvassa näkyvään satavuotiaaseen eläimien laitumena käytettyyn kuusivoittoiseen sekämetsään tehty uudistusala. Laiduntamisen ja iän seurauksena kuusikossa tyvet pullistelivat siihen malliin, että pystyimme arvaamaan maannouseman vaivaavan kuviota. Metsä kaipasi katkaisuhoitoa sekä uutta puulajia. Uudistimme kuvion vuonna 2012.
Istutimme heti seuraavana kesänä vuonna 2013 kuvion vieressä olleelle laiduntamiseen käytetylle niitylle / pellolle rauduskoivut. Etelä-savossa olevat pienet kiviset pellot tarjoavat parhaan tuoton metsänkasvatuksessa.
Maanmuokkaus ja taimien ostaminen
Ostimme uudistusalalle taimet sekä maanmuokkauksen uudistushakkuut suorittaneelta puunostajalta. Puut hakattiin kevättalvella 2012 ja pääsimme istuttamaan muokattuun maahan jo toukokuussa.
Uudistettaessa nopeus on valttia. Heti hakkuiden jälkeen istutetut taimet saavat reilun etumatkan kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Osa metsäyhtiöistä haluaisi pitää hakkuutähteitä ensimmäisen kesän uudistusalalla. Ei kannata suostua ehdotukseen, vuoden viivästys maksaa metsänomistajalle paljon rahaa ja vaivaa.
Olimme aloittaneet metsänuudistamisen edellisenä vuotena ennakkoraivaamalla uudistettavat kuviot. Jos ennakkoraivaus ei ole menetelmänä tuttu, käy katsomassa tekemäni video ennakkoraivauksesta Youtubesta.
Hakkuun jälkeen hoidimme taimille kasvuolosuhteet kuntoon kunnostamalla alueen ojat sekä mätästämällä puille mukavat kasvupaikat.
Uudistimme kuvion siemenviljelykseltä tulleilla koivuilla. Koivujen siemenet tulivat Metlan (Luke) Haapastensyrjän kasvinjalostusasemalta ja taimet oli kasvatettu Suonenjoen tutkimustaimitarhalla. Taimimateriaalin pitäisi olla parasta mitä Suomesta on saatavilla.
Meillä on myös luontaisesti uudistettuja koivikkoja, jotka ovat syntyneet siemenpuista äestysvakoihin. Luontaisessa uudistuksessa ei saada kasvinjalostuksessa syntyvää kasvu- ja laatuhyötyä. Meidän supertaimien pitäisi kasvaa reilusti paremmin kuin maatiaisserkkujensa. Siemenkustannus taimikonperustamisessa katoaa jakojäännöksiin, kannattaa käyttää hyviä siemeniä.
Koivuntaimien istuttaminen
Koivunpaakkutaimia voi istuttaa joko suurimmalla pottiputkella tai sitten kourukuokalla. Vuonna 2013 pellolle istuttaessa pystyin käyttämään pottiputkea, istutus eteni mukavan nopeasti ja saimme taimikon aikaiseksi pienellä vaivalla.
Vuoden 2012 uudistushakkuulla istutus ei mennyt yhtä kevyesti. Muistan koivujen istutuspäivän olleen epätodellinen. Saan istutettua kuusen pottitaimia 100 kappaletta 21 minuutin aikana, koivun paakkutaimien kanssa sain samassa ajassa enintään 20 taimea maahan. Taimisäkit eivät tuntuneet hupenavan lainkaan vaikka tein töitä hiki hatussa.
Syynä hitauteen olivat huonot mättäät. Huonot mättäät johtuivat puunkorjuuyhtiön uudistusalalle jättämistä risuista. 100 vuotiaasta kuusivoittoisesta sekametsästä korjattiin 400 kuutiota puuta per hehtaari, jolloin alueelle syntyi reilu risumatto. Olimme myyneet risut puunkorjuuyhtiölle, mutta jostakin syystä yhtiö jätti risut keräämättä koivikon uudistukseen menneeltä alueelta. Samaan aikaan myymältämme toiselta kauempana tiestä olevalta uudistusalalta risut nuoltiin pois. Risujen jättäminen kuviolle ei pohjautunut järkeen. Kaivinkonekuskilla oli ongelmia mättäiden teossa, jouduin korjaamaan kourukuokalla mättäitä kuntoon ja tekemään kourukuokalla uusia istutuspaikkoja kantojen viereen. Seuraavalla kerralla varmistan, että risut ajetaan tasaisesti pois kuvioiden kaikista kulmista. Oppia ikä kaikki.
Uudistusalalle vuonna 2010 istutettujen koivujen paakut olivat sen verran reiluja, että käytin istuttamiseen kourukuokkaa. Kourukuokalla istuttaminen oli hyvän mättään kohdalla kohtuullisen joutuisaa. Kourukuokka tulee painaa maahan painamalla vartalolla. Älä kuoki maata vaan paina kuokka kohdilleen heiluttamalla kuokkaa. Painamisen jälkeen kourukuokka vedetään sivulle ja syntyneeseen aukkoon tiputetaan taimi. Taimi tiivistetään kuoppaan ja annetaan kasvaa seuraavat vuodet rauhassa.
Niitylle istutin taimia parempiin mättäisiin suurimmalla pottiputkella. Homma meni huomattavasti joutuisammin kuin huonoihin mättäisiin kourukuokalla. Myyräsuojien ja suurempien taimien takia koivujen istuttaminen on aina hitaampaa kuin pienillä paakuilla olevien lyhyiden kuusien istuttaminen. Pieniä kuusia saa mukaan taimivakkaan monta kertaa enemmän kerralla kuin suurempia koivuja.
Taimien suojaaminen tuholaisilta ja kilpailevalta kasvillisuudelta
Koivutaimet ovat metsäneläimien herkkua. Myyrät tykkäävät mutustella taimien runkoja ja hirvet latvoja. Myyrät eivät ole yleensä yhtä pahoja haastajia kuin hirvet. Hirvet voivat syödä kuvion niin tarkasti vuosien varrella, että jäljelle ei jää kasvatettavaa metsää.
Me pelasimme varman päälle ja laitoimme taimille kaveriksi myyräsuojat. Myyräsuojat ovat muovisia kartioita joiden ideana on tehdä runkojen syönnistä lumen alla vaikeampaa.
Myyräsuojat ovat arvokkaita ostaa. Vuonna 2019 myyräsuojat maksavat arvonlisäverottomana 0.54€ per kappale. Hehtaarille tulevan 1600 taimen suojaaminen maksaisi listahinnalla 864 euroa + arvonlisäveron. En enää käyttäisi nykyään myyräsuojia uudistusalalle taimia istuttaessa kustannuksien ja vaivan takia. Uudistusalalla on myyrillä muutakin syötävää kuin koivut.
Pellolle koivuja istuttaessa käyttäisin edelleen myyräsuojia. Myyräsuojan suurin etu pellolle uudistettaessa on taimen löytyminen tulevina vuosina pintakasvillisuuden seasta.
Sulkeutuneeseen metsään uudistettu koivutaimikko sai kasvaa ensimmäiset vuodet täysin rauhassa. Vaikean istuttamisen jälkeen taimikosta tuli vaivaton kasvattaa. Niitylle helposti perustettu taimikko kaipasi senkin edestä apuamme. Peltokasvillisuus meinasi tappaa koivuntaimemme. Koivuilla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä 1.5 metrisessä horsmikossa hengissä. Koivut olivat kuolemaisillaan horsmien sekaan ensimmäisenä kesänä ennenkuin tajusimme tilanteen vakavuuden.
Jos olisimme olleet fiksuja, olisimme käsitelleet niityn kasvinsuojeaineilla ennen koivujen istutusta. En ole kauhean innokas kasvinsuojeluaineiden käyttäjä, joten teimme kasvinsuojelun raivaussahan siimapäällä. Kaadoimme horsmat maahan, hennot koivuntaimet eivät olisi erottuneet horsmista ilman myyräsuojia. Myyräsuojat maksoivat itsensä takaisin säästyneessä ajassa taimia etsittäessä.
Meidän tarvitsi kaataa vain parina ensimmäisenä kesänä ennen juhannusta horsmat maahan. Parin kasvukauden jälkeen koivut saavuttivat horsmien pituuden ja pystyivät kilpailemaan horsmien kanssa.
Kokeilimme niityllä koivujen kavereiksi pienellä alalla myös taimitassuja. Taimitassut ovat noin 30cmx30cm kierrätyskuidusta valmistettuja lätkiä. Taimitassujen idena on antaa taimella suojaa kilpailevalta kasvillisuudelta sekä myyriltä.
Taimitassujen koko ei riittänyt peltokasvien kanssa, taimet tuntuivat olevan yhtä pahasti heinien seassa kuin ilman taimitassuja. Taimitassujen haittapuolena myyrät tykkäsivät tehdä pesiään taimitassujen alle. Taimitassulliset koivuntaimet saivat tutansa myyrien hampaista. Meidän tapauksessa taimitassut eivät toimineet aivan huipusti. Tuli kokeiltua.
Niitylle istuttamamme koivikko meinasi ensiksi jäädä horsmien ja muiden peltokasvien alle ja sen jälkeen hirvet kävivät mutustamassa koivujamme. Syksyisellä kävelyllä huomasimme latvoja kadonneen parempiin suihin.
Hirviä vastaan toimii hyvin Trico-niminen hirvikarkoite. Trico on kovaan hintaan myytävää lampaanrasvaa. 10 litran kannu Tricoa maksaa 152 euroa arvonlisäveron kanssa. Tricoa pitäisi saada ostettua MHY:n tai Riistanhoitoyhdistyksien kautta 50€ + arvonlisävero hintaan, meidän tapauksessa hintatuetun tuotteen ostaminen ei jostakin syystä onnistunut. Maailma ei ole reilu.
Tricoa ei kannata levittää kuvan ja kaikkien ohjeiden mukaisesti ruiskulla. Ruiskulla 80% tuotteesta menee kohteesta ohitse. Tajusin nopeasti taloudellisesti ja ajallisesti tehokkaimmaksi levittämistavaksi maalipensselin. Trico tuli mukavasti kuviolla mukana viiden litran kanisterista modifioidussa astiassa. Pensselin avulla latvat saa maalattua Tricolla valkoisiksi. Ruiskulla hehtaarille menee 10 litraa, maalipensselillä parilla litralla tekee hehtaarin.
Trico tarttuu kuivaan puuhun (ja myös vaatteisin) kuin tauti ja pysyy puussa kiinni koko talven. Kannattaa käydä suojaamassa taimet mielummin liian aikaisin kuin myöhään.
Taimikon ensimmäiset vuodet vakiintumisen jälkeen
Koivut ovat metsien luonnollisessa kierrossa pioneeripuita. Koivut lähtevät nopeasti kasvuun avoimella paikalla. Ihmettä rauduskoivutkaan eivät kykene tekemään, vuonna 2016 neljäntenä kesänä uudistusalalle perustettu rauduskoivikko ei näyttänyt vielä kauhean lupaavalta. Neljässä vuodessa suurin muutos oli aluskasvillisuuden räjähtäminen koko kuvion alueella.
Päästyään kasvuvauhtiin ja saatuaan jatkuvasti riittävästi tilaa rauduskoivut pystyvät kasvamaan metrin vuodessa. Olen nähnyt 25-vuotiaan 25-metrisin koivikon, koivikkoa oli harvennettu ajoissa ja pidetty muutenkin kasvuvauhdissa.
Kesällä 2019 vuonna 2012 uudistusalalle istutettu koivikko oli jo kasvanut kohtuullisen tukkoon, jolloin hyökkäsimme taimikon kimppuun raivaussahat ojossa. Kaadoimme kuviolta pois ylimääräiset sekä vikaantuneet puut pois. Kaadoimme myös kaikki kuusentaimet pois varastoimasta maannousemaa. Maannousema elää juuristossa, jolloin maapohjan puhdistaminen vaatii kaikkien kuusien poistamista alueelta.
Uudistusalalle olleet koivut tuntuivat lähtevän heikommin kasvuun kuin niitylle / pellolle istuttamamme koivut. Ylläolevassa kuvassa on pellolle istuttamamme koivut vuoden 2017 keväällä neljän kasvukauden jälkeen.
Syksyllä 2019 saimme positiivisen yllätyksen peltokoivikolla. Pellolle vuonna 2013 istuttamamme koivikko oli ottanut parina viime kesänä kauhean kasvuharppauksen. Ylläolevassa kuvassa minulla on Logbullet-pipo neljän metrin ongenvavan päässä. Koivut olivat kasvaneet seitsemän kasvukauden aikana yli seitsemän metrin mittaan.
Kahden edellisen kuvan välissä on vain kolme kasvukautta, koivut ovat samat molemmissa kuvissa. Kuvat on otettu eri suuntiin kohti samaa kohtaa. Kasvu on ollut aivan järkyttävää kolmen viimeisimmän vuoden aikana. Koivuilla tuntuu menevän pari vuotta kasvun hakemiseen ja sen jälkeen ne lähtävät kasvamaan metrin per vuosi.
Koivikoidemme tulevaisuus – pari harvennusta ja maahan 2050-luvulla
Taimikkomme ovat nyt vuonna 2019 ensimmäisessä helpossa kasvuvaiheessa. Taimikoiden ainoana tehtävänä on nyt kerryttää pituutta ja paksuutta. Sitä ne ovatkin tehneet jo mukavasti, vuonna 2013 pellolle istutetut taimet ovat venyneet jo seitsemän metrin mittaan. Pituutta on tullut tavoitteen mukainen metri per vuosi.
Seuraava vaihe koivikoissamme on muutaman vuoden sisällä huonojen runkojen poistaminen ja sitten ensiharvennus. Huonolaatuiset puut ovat yleensä joko hirven vioittamia mutkaisia puita tai sitten monihaaraisia yksilöitä. Huonolaatuisesta puusta ei tule tulevaisuuden tukkia.
Meidän kannattaa kaataa kaikki huonot puut maahan ja ohjata kaikki kuviolla oleva kasvu hyvälaatuisiin puihin. Jokainen huono runko hidastaa hyvien runkojen kasvua. Saamme koivikkomme kasvamaan nopeammin ensimmäistä kertaa rahaa tuovaan vaiheeseen eli ensiharvennukselle.
Jalostettujen taimien käyttö yhdistettynä voimakkaaseen metsänhoitoon antaa keskimääräistä paremman tuloksen. Rauduskoivikot voivat kypsyä etelän rehevillä kasvupaikoilla ensiharvennusvaiheeseen jo 15 vuoden iässä.
Koivut rakastavat kasvutilaa ja ovat kuusia armottomampia rankaisijoita myöhästyneistä harvennuksista. Rauduskoivun elävän latvuksen tulee olla jatkuvasti vähintään 50% eli puolet puun pituudesta. Kerran riukuuntunut koivikko tarvitsee monta vuotta palautuakseen takaisin oikeaan kasvukulmaan. Koivikoita tulee hoitaa jatkuvasti harvana, jotta niiden kasvu pysyy kovana.
Rauduskoivujen harvennusmallit alkavat jo 12 metrin pituudesta. Meillä kasvaa 1600 taimea hehtaarilla. Kun taimien rinnanläpimitta on 12cm (säde 0.06m) on hehtaarilla puuston pohjapinta-ala 1600×0.055mx3.14=18m2. Rauduskoivun ollessa 14 metriä pitkiä ja 12cm paksuja tulee rauduskoivikkoon mennä jo ensimmäisen kerran harventamaan. Metrin vuosikasvulla harvennus tulee mainitussa viidessätoista vuodessa.
Ensiharvennukselta tulee jo ensimmäiset myyntitulot kattamaan uudistuksesta ja hirvikarkoitteista syntyneitä kuluja. Ensiharvennukselta pitäisi kertyä tienlaidassa olevaan pinoon 60 kuutiota kuitupuuta per hehtaari. Ensiharvennus tulee koivikossa 10 vuotta aikaisemmin kuin kuusikossa. Kuusikoissa päästään ensiharventamaan parhaillaan 25 vuoden kohdilla.
Koivut ovat mukavia ensiharvennettavia myös omatoimiselle metsurille. Työt voi tehdä kesällä mukavassa lämmössä valoisaan aikaan. Koivuissa on vähemmän karsittavia oksia kuin kuusissa, jolloin moottorisahaajan kuutiotuotos per päivä on reilusti suurempi kuin kuusien kanssa.
Toisella harvennuksella 10 vuoden päästä ensimmäisestä harvennuksesta pitäisi tulla jo pari tukkiakin tuotoksen ollessa edelleen kuitupuu voittoista. Koivutukin laatuvaatimukset ovat havutukkeja vaikeammat täyttää.
Lopulta koivikkomme tulee turpoamaan uudistuskypsäksi. Toivottavasti koivikoomme on eksynyt uudistushakkuuseen mennessä muutama laadukas tyvi. Muuten koivikkomme taloudellinen tuotos tulee jäämään kohtuullisen matalaksi. Koivikot kasvavat nopeasti uudistuskypsäksi. Haasteena on vähäisempi tukkikertymä sekä puun havupuita matalampi kantohinta.
Olemme upottaneet koivikoihimme aikaa ja rahaa. Niitylle perustettuihin koivikoihin saimme aikanamme jo poistunutta Kemera-tukea pellonmetsitykseen. Tuki kattoi maanmuokkausta, taimimateriaalia sekä myyräsuojia.
Metsätilamme tulevat omistajat voivat istuttaa sitten kaiken mennessä hyvin 50-luvulla taas kuusikon puhtaalle maalle. Sen ”aina siinä olleen” koivikon tilalle. Kaiken mennessä hyvin minun pitäisi olla sitten vielä mukana istutustalkoissa.
Koivikon voi perustaa monella tapaa
Istuttaminen ei ole ainoa tapa saada aikaan koivikoita. Meillä on tilalla istutettuja koivikoita, siemenpuilla äyestettyyn maahan syntyneitä koivikoita sekä kokeilimme uudistamisesta siemenillä mättääseen.
Istuttaminen on ollut ylivoimaisesti helpoin ja nopein tapa saada koivikoita aikaiseksi. Siemenpohjaisilla menetelmillä menee pari vuotta ennen kuin kuviolle syntyy istutettujen taimien tasoinen taimikko.
Taimikon syntymisen jälkeen kuviolla tulee käydä monta kertaa raivaussahan kanssa rakentamassa kuviosta kasvatusmetsää. Taimikkovaiheen jälkeen siemenpohjaisesti perustettujen koivikoiden kasvattaminen on samanlaista kuin istutetujen koivikoiden kasvatus.