Huomautus: Valmistan Logbullet-tuotemerkillä pientä ajokonetta. Logbulletin etuna on mahdollisuus ajourattomaan ensiharventamiseen. Ominaisuus ei ole Logbulletin ainutlaatuinen ominaisuus. Muillakin pienillä ajokoneilla onnistuu vastaava ajouraton ensiharvennus.
Koneellisessa puunkorjussa tarvitaan maastoon vähintään harvesterin ja ajokoneen levyinen ajoura. Koneiden tarvitsema ajoura on ensiharvennuksella leveämpi kuin ihanteellinen puuväli. Ajouran avaamisesta syntyy aina kasvutappiota. Ajourien seurauksena toisella harvennuksella syntyy heikompi taloudellinen tulos kuin ajourattoman ensiharvennuksen jälkeen syntyisi.Moottorisahalla puita kaadettaessa ja sen jälkeen pienellä koneella puita ajaessa ei tarvita metsään erillistä ajouraa. Olen kirjoittanut blogijuttuja ensiharventamisesta moottorisahalla. Käy lukemassa jutut ensiharventamisen teoriasta, käytännön ensiharventamisesta moottorisahalla ja katsomassa videoita puuntuottajan youtube-kanavalta.
Ajourien vaikutuksen tutkiminen hiipui 1990-luvulle tullessa
Ajourien vaikutuksesta metsänkasvatukseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen tehtiin 1980-luvulla tieteellisiä tutkimuksia. Nykyiselle vuosituhannelle tullessa koneellisesta ensiharvennuksesta tuli valtavirtaa eikä ajourien vaikutuksesta puuntuotannon kannattavuuteen ole tehty päivitettyjä tutkimuksia.Vanhoista tutkimuksista saa edelleen parasta perustietoa ajourien vaikutuksesta puustonkasvuun. Vanhojen tutkimuksien haasteena tulosten siirrossa nykyaikaan on ajouravälitavoitteen vähentyminen 30 metrin matkasta nykyisien motojen nosturien mukaiseen 20 metriin. Ajourien tihentyminen lisää niiden puustonkasvuhaittaa. Aiheesta tutkimuksia:
- Antti Isomäki & Pentti Niemistö, Ajourien vaikutus puuston kasvuun Etelä-Suomen nuorissa kuusikoissa vuodelta 1990. Jos luet vain yhden tutkimuksen, lue tämä. Tutkimuksessa käsitellään hyvin ajouran määrittäminen sekä ajouran vaikutus puuston kasvuun.
- Salomäki & Niemistö & Uusitalo, Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus (2012)
- Antti Isomäki & Pentti Niemistö, Tutkimus ajourien puuntuotannollisesta merkityksestä (1985) Tutkimus on sivuilla 8-19
- Antti Isomäki, Linjakäytävän vaikutus reunapuiden kehitykseen (1986)
Tutkimuksissa on tutkittu ajourien vaikutusta puuston kasvuun, varsinkin ajourien vaikutusta uran reunassa kasvavien puiden kasvuun. Tutkimuksissa ei ole tehty pahemmin vertailututkimusta ajourattomuuteen.
Metsäkeskus mittaa vuosittain ajourien leveyttä ja väliä
Metsäkeskus mittaa viranomaistyönä vuosittain hakkuiden onnistumista. Korjuujäljen laatumittauksien tulokset löytyvät metsäkeskuksen sivuilta.
Metsäkeskuksen maastotarkastusohjeen mukaan ajouraleveys on ajouraa reunustavien lähimpien puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys uran keskelle. Yksittäisen uramittauksen lähtöpisteenä on koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevan ajouran raiteiden keskikohta. Rajatulta 10 metrin jaksolta mitataan uran oikealta ja vasemmalta puolelta lähimmän puun kyljen kohtisuora etäisyys uran raiteiden keskelle ja nämä kaksi etäisyyttä lasketaan yhteen.Ylläolevassa kuvassa ajouran leveydeksi määriteltäisiin Metsäkeskuksen mittauksessa punaisella merkittyjen puiden mukaan neljä metriä. Todellisuudessa ajourien takia menetetään huomattavasti reilummin kasvutilaa.
Mittausohje antaa todellisuutta paremman kuvan ajourien leveydestä. Kunhan muutama puu on jäänyt lähelle uran keskikohtaa tulee ajourasta mittauksissa kapea. Metsäkeskuksen tarkastuksissa ajourien leveys oli vuonna 2016 keskimäärin 4.5 metriä. Varsinaissa tieteellisissä tutkimuksissa ajourat olivat aina vähintään viisi metriä leveitä.
Ajouraväli on ollut keskimäärin reilut 21 metriä. Mittaustulos antaa turhan hyvän kuvan todellisuudesta. Maastotarkastusohjeen mukaisesti ”leimikon muodosta johtuvia ajouraverkoston kapeikkokohtia ei oteta huomioon ajouraväliä
määritettäessä”. Todellisuudessa keskimääräinen ajouraväli on lyhempi leimikoiden muodosta johtuen.Kuvalähde: Kansalaisen karttapaikka. Kuvion leveyden mittaus kansalaisen karttapaikan työkalulla. Ajourien valvistaminen punaisella värillä sekä kuvan rajaaminen puuntuottaja.
Ylläolevassa kuvassa on mittoja toteutuneesta koneellisesta hakkuusta. Kuviolla hakattiin energiapuuta koivikosta. Mitattava ajouraväli on tavoitteen mukainen 20 metriä. Tehollinen ajourien keskiväli on 17.7 metriä, 70 metriä leveällä kohdalla on neljä ajouraa (70m / 4 =17.5m). Kuvion kapeammassa kohdassa ajourien väli on vielä tiheämpi.
Teoreettinen 20 metrin ajouraväli toteutuu tehollisena vain tasaleveillä kuvioilla, joiden leveys on 20 metrillä jaollinen. Varsinkin vaihtelevan leveillä kuvioilla menee runsaasti kasvutilaa hukkaan ajourien yhdistyessä ja erkautuessa.
Metsäkeskuksen mittaukset antavat systemaattisesti liian hyvän kuvan ajourien vaikutuksesta puuston kasvatukseen.
Puuston tulisi olla tihemmässä ajouran reunoissa kuin urien keskellä
Koneellisessa ensiharvennuksessa tulisi jättää ajouran laidoille tiheämmin puita kuin ajourien välissä olevalle alueelle. Reunassa kasvavilla puilla on paremmin kasvutilaa sekä ravinteita ajouralle kertyneistä hakkuutähteistä. Ajourien reunapuut saavat ajourasta kasvuruiskeen, jolloin ne jaksavat kasvaa hyvin tiheämpään jätettynäkin.
Käytännössä tilanne menee toisinpäin kuin mitä metsänomistajan etuna olisi. Motokuskille on helpompi poimia puita ajouran laidalta kun keskeltä. Kuutiotavoitteiden kanssa painivan motokuskin kannattaa harventaa ajourien reuna-alueet voimakkaamin kuin keskellä sijaitsevat pidempää nosturimatkaa vaativat alueet.
Kannattaa käydä tarkastamassa kuvioiden hakkuun tasaisuus. Epätasaiselle hakkuulle ei voi tehdä jälkikäteen mitään. Puusto on se mikä metsään on jätetty eikä enää muuksi muutu. Valittaminen on vaikeaa eikä korvauksia saa helpolla. Metsänomistaja voi vain pitää huolen, että sama tekijä ei pääse metsään uudestaan.
Puut saavat ajouran takia vähemmän kasvutilla
5.1 metrin ajourasta puolet menee ensiharvennuksen jälkeen reunapuiden kasvuun ja toinen puoli jää puuta tuottamattomaksi aukoksi. Yleisesti, kuten Motti-ohjelmassa, käytetty 18% pinta-alamenetys tulee historiallisesti 30 metrin välein olevista 5.1 metrin ajourista.
Kumpikaan laskennassa käytetty luku ei ole sidoksissa nykyiseen todellisuuteen. Nykyään ajouraväli on 20 metriä ja puusto menettää kasvupinta-alaa vain 2.6 metriä ajouran keskeltä. Perinteisen 18% sijasta tulisi käyttää 13% lukua kuvaamaan ajouran takia menetettyä kasvupinta-alaa.
Samaan pohjapinta-alaan jätetyt puut kasvavat hitaammin ajourien kanssa olevilla ensiharvennuskohteilla kuin ajourattomilla kohteilla. Ajourallisilla kohteilla yksittäisillä puilla on käytössä vähemmän tehollista kasvutilaa. Avattaessa 5.1 metrin ajourat 21 metrin välein jää per puu tehollista kasvutilaa 7.5 neliötä. Jos taas ajouria ei avata, jää jokaiselle puulle 8.5 neliötä kasvutilaa. 13% lisäys ravinteissa ja valonmäärässä vaikuttaa puuston kasvuun merkittävästi.
Kasvuero ei ole suoraan reilua 13 prosenttia mikä olisi johdettavissa yksittäisten puiden käytössä olevasta maa-alasta. Koko ajoura ei ole poissa puustonkasvusta. Ajouran reunoilla olevat puiden oksat käyttävät osan ajourasta sekä uran antama aukko kiihdyttää puuston kasvua. Ajouran reunoilla olevien puiden kasvu kiihtyy eteläsuomalaisessa kuusikossa keskimäärin 20 prosenttia voimakkaammin kuin urasta kauempana olevien puiden. Kiihtyminen tapahtuu kolmen metrin etäisyydellä ajouran reunasta.
Ajourattomassa kasvatuksessa keskimääräinen puuväli on 3.3 metriä, kun taas ajourallisessa kasvatuksessa puiden väli on 3.1 metriä. Puilla on vähemmän tilaa kasvaa ajourien keskellä. Ajouravälin tihentyminen tai ajourien leventyminen vähentää yksittäisten puiden kasvutilaa.
Ajourista tuleva tappio on vähintään 295 euroa per hehtaari
Muodostin Luken Motti-ohjelmalla puustonkasvatuslaskelman. Laskelman lähtöarvona on tuore kangas Mikkelissä, 1800 kappaletta kuusia istutettuna kääntömätästettyyn maahan ja kasvatus metsänhoitosuosituksien mukaan.
Poimin Motti-ohjelman mallinnuksesta puustoarvoja ensiharvennuksen ja varsinaisen harvennuksen ympäriltä. Syötin arvot itse tekemääni excel-laskelmaan . Voit ladata laskelman omalle koneelle ja muutella harmaisiin ruutuihin lähtöarvoja. Mikkeliläisessä tuoreen kankaan kuusikossa tulisi jättää puuston pohjapinta-alaksi 15 neliötä per hehtaari (luku tulee harvennusmalleista). Silloin kuviolle jää 1170 kappaletta puita. Pohjapinta-alasta ja puiden määrästä johdettuna puiden keskipaksuus on 12.8 senttimetriä.
Laskin ajourien nettonykyarvon sekä 21 metrin välein oleville 5.1 metrin ajourille sekä todellisuutta paremmin kuvaaville keskimäärin 17 metrin välein oleville ajourille. Ajourien aukeaksi jäävä osuus ensiharvennuksen jälkeen on 5.1 metrin ajouralla 2.6 metriä. Yhteensä hehtaarilta jää aukeaksi puuta tuottamattomaksi alueeksi 0.12 hehtaaria.
Mikkelissä oleva tuore kangas tuottaa keskimäärin ensiharvennuksen jälkeen 11 kuutiota vuodessa puuta. Varsinaisella harvennuksella tulee tukkia keskimäärin 32 prosentin osuudella myytävästä puusta.
Käytettäessä 3 prosentin tuottovaatimusta ajouriin syntyvistä aukoista syntyy vähintää 295 euron nettonykyarvon edestä kasvumenetystä.
Hankintahakkaaja tienaa nettona 1000 euroa per hehtaari ajourattomalla ensiharvennuksella
Viikolla 45/2017 maksettiin Kymi-Savon alueella kuusikuidusta ensiharvennuksella 11.36 euroa per kuutio ja hankintakaupassa 30.17 euroa. Suoraan laskettuna omatoiminen metsänomistaja saa 18.81 euroa hankintalisäksi kutsuttua hintaeroa. Puutavaraa kertyessä 48 kuutiota hehtaarilta syntyy hankintalisää 902,88 euroa per hehtaari.Ajouratonta harvennusta tekevä hankintahakkaaja saa myös taloudellista hyötyä ajourattomuuden tuomasta lisäkasvusta metsässä. Taloudellinen hyöty tuloutuu reilun 10 vuoden päästä varsinaisessa harvennuksessa, mutta syntyy hakkuuhetkellä. Laskennallisesti tämän lisäkasvun taloudellinen hyöty on vähintään 295 euroa per hehtaari.
Hankintatyön etu on vielä suoraa laskelmaa suurempi verrattuna kokonaan verotettavaan pystykauppatuloon. Hankintatyön osuudesta on vuosittain 125 kuutiota verovapaata . Vuonna 2016 verottajan määrittelemät hankintatyönarvot olivat kuusikuidulla 13.23 euroa kaadonosalta ja 2.36 euroa lähikuljetuksen osalta. Kokonaisuudessa hehtaarilta syntyy verovähennystä 48 x (13.23 + 2.36) = 748.32 euroa. Lompakkoon tulee 30% pääomaverokannalla vielä 224.50 euroa hehtaarilta verobonusta.
Nettona hyötyä tulee (hankintalisä + ajourattomuuden nettonykyarvo) x pääomaverotettu tulo + verovähennys. Luvuilla laskettuna (902,88€ + 295€) x 0.7 + 224.5€ = 1063€ . Moottorisahan bensoihin, ketjuihin ja kulumiseen menee bruttona vajaa sata euroa per hehtaari. Kulujen jälkeen nettona tulee ajourattomalla manuaalihakkuulla tuhannen euron edestä taloudellista hyötyä per hehtaari.
Ajourattomasta harvennuksesta voisi maksaa urakoitsijalle 6 euroa enemmän
Hankintahakkuun sijasta metsikön voi hankintahakata myös käyttämällä urakoitsijaa, jolla on menetelmät tehdä hakkuu ajourattomasti. Esimerkiksi Logbear / Finbull / Jarcrac valmistavat pienikokoisia harvesteita, joiden avulla pääsee lähes ajourattomaan harvennusjälkeen. Lisäksi Suomessa on metsäpalveluyrittäjiä, jotka voivat tehdä ensiharvennuksen moottorisahalla.
Teettämällä ensiharvennuksen hankintana käyttämällä urakoitsijaa metsänomistaja saa saman 18.81 euron hankintalisän puukaupassa kuin kaataessaan puut itse. Lisäksi tehdessä ajourattomana harvennuksen saa metsänomistaja reilun 6 euron per kuutio edestä nettonykyarvoetua. Kokonaisuudessa hankintatyö voi maksaa ajourattomana 25 euroa per kuutio.
Vastuuvapautus: Kuten aina. En ole vastuussa laskelmien antamasta taloudellisesta tuloksesta. Teen laskelmat avoimilla luvuilla ja pyrin perustelemaan käyttämäni luvut. Tilanteet vaihtelevat puumarkkinoiden ja tilan sijainnin mukaan