Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla

Ensiharvennuksen tekeminen moottorisahalla on osa omatoimisen puuntuottajan yleissivistystä. Sinun ei tarvitse tehdä aina ensiharvennuksia itse. Tekemällä edes kerran ensiharvennuksen itse moottorisahalla, opit arvioimaan paremmin ulkopuolisen tekemän harvennuksen laatua sekä paremmaksi taimikonhoitajaksi. Minun silmäni aukesivat kunnolla taimikonhoitoon vasta ensimmäisen ensiharvennuksen jälkeen. Liian tiheään jätetyt puut olivat pieniä verrattuna sopivaan tiheyteen jätettyihin puihin.

Ensiharvennuksen tavoitteena on valita kuviolta parhaimmat kasvatettavat puut ja kaataa niiden kanssa kilpailevaa puustoa pois. Ensiharvennus on ensimmäinen vaihe, jossa puuntuottaja saa taimikkoon laittamastaan panoksesta hieman tuloja itselleen. Naputtelin vuosi sitten kuusikon ensiharvennuksesta pidemmän jutun, kannattaa käydä lukemassa juttu ennen ensiharvennukselle ryhtymistä.KourakasojaHarvennetussaKuusikossaMoottorisahalla suoritettu ensiharvennus on fyysisesti kohtuullisen rankkaa, mutta ensiharvennuksellakaan ei tarvita supermiehen fysiikkaa. Oikealla työtekniikalla kuitukokoiset puut kulkevat pinoon kohtuullisen kevyesti.

Suurin haaste omatoimisella ensiharvennuksella on hakkuun vaatima aika, parissa päivässä ei saa syntymään vielä kovinkaan suurta pinoa myyntikelpoista puuta. Viikossa syntyykin jo suurempi pino, varsinkin, jos hakkuulle saa mukaan myös kaverin.

Hankintapuun myyminen on selkeä kauppa, jossa vain hinta ratkaisee

Suomessa ostetaan puuta metsästä pystykaupalla, jossa puunostaja vastaa puunkorjaamisesta, sekä hankintakaupalla, jossa puunmyyjä vastaa puunkorjaamisesta tienlaitaan. Naputtelin vuonna 2012 pidemmän jutun hankinta- ja pystykaupan eroista. Jos termit eivät ole tuttuja, kannattaa käydä lukemassa juttu.

Metsäyhtiöt ovat ohjanneet tukkipuun kaupan pystykauppoihin hinnoittelemalla tukkikokoisen puun kuutiohinnat molemmissa vaihtoehdoissa käytännössä samaksi. Myymällä tukkeja hankintakaupalla puuntuottajalle jää liian pieni hankintalisä (=hankinta- ja pystykaupan hintaero) kustannuksiin nähden. Kuitupuulla on vielä jäljellä pieni hintaero, ensiharvennuksella hankintahakkaaja saa edes pienen tuntipalkan työlleen.KatsonkapituudenMerkkaaminenVuonna 2014 kuitupuusta maksettiin ensiharvennuksilla pystykaupalla keskimäärin 14 euroa per kuutio ja hankintakaupassa keskimäärin 29 euroa per kuutio. Hinnat vaihtelevat alueittain, puulajeittain ja leimikoittain. Puuntuottajan kaataessa itse puun ja kuljettaessa kuitupuut tien laitaan, hän saa 15 euroa enemmän kuutiolta kuin pystykaupassa. Kohteilla, joita metsäyhtiöt eivät halua ostaa puuta pystykaupalla, hankintakauppa voi olla ainoa vaihtoehto saada metsästä kantorahatuloja.

Hankintakaupan tekekeminen on suoraviivaista. Joudut hoitamaan itse muutaman kohdan enemmän kuin pystykaupalla, mutta samalla saat myös päättää vapaammin hakkuuajankohdan sekä työmenetelmät. Omatoimisen hankintakaupan eteneminen:

  1. Pohdi miten saat kuljetettua puut metsästä pois. Ensiharvennuskokoiset puut saa tulemaan metsästä itse kevyellä kuljetuskalustolla tai voit ostaa kuljetuspalvelun ajokoneyrittäjältä suoraan.
  2. Kysy alueen puunostajilta onko heillä tarvetta kuitupuulle ja lämpölaitokselta onko heillä tarvetta energiapuulle. Myy puut sille, keneltä saat kokonaisuudessa korkeimman hinnan. Voit kilpailuttaa / myydä puut myös MHY:n tai muun puunvälittäjän kautta.
  3. Tee metsänkäyttöilmoitus (pdf) metsäkeskukseen viimeistään kaksi viikkoa ennen hakkuiden aloittamista. Tämäkin vaihe on helppo.
  4. Kaada ja kasaa puut metsässä.
  5. Hoida puut tienlaitaan odottamaan kaukokuljetusta. Puumäärä mitataan joko tienlaidassa pinossa tai tehtaalla. Molemmat vaihtoehdot ovat OK.
  6. Nauti työn tuloksista. Minä olen kokenut rahaa suurempaa onnea aina kulkiessani itse harvennetun kuvion vierestä.

Metsäyhtiöiden kannalta alle tukkirekan puuerät aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Tukkirekkaan mahtuu puuta kyytiin reilut 40 kiintokuutiota, samainen määrä kertyy yleensä etelän rehevillä mailla hehtaarilta ensiharvennettavaa metsää. Voit hakata puut omalla tilalta monelta kuviolta, omatoimiseen harvennukseen sopii hyvin kohteiksi koneille liian pienet kuviot, kunhan saat kokonaisuudessa vähintää tukkirekallisen puuta kasaan.

EnergiaharvennettuaKoivikkoaOlen ollut muutaman kerran ensiharvennuksella ja kaatamassa taimikonpäältä ylispuita saha- ja vaneritukeiksi. Tukkien apteeraus mittoineen ja laatuvaatimuksineen on vaikeampaa kuin sellutehtaalle tai lämpölaitoksella hakkeeksi menevän kuitupuun valinta. Suosittelen aloittamaan hankintahakkaajan uran kuitupuun hakkaamisella. Ensiharvennuksista koivikot ovat kevyimpiä ensiharventaa moottorisahalla, koska niissä on kuitupuuosuudella vähemmän oksia kuin kuusissa ja männyissä.

Ensimmäisen ensiharvennuksen jälkeen kannattaa tehdä myös tukeilla hankintakauppa. Opit tunnistamaan entistä paremmin tukkipuiden laadun. Ensimmäisien tukkiapteerauksien jälkeen silmät alkavat etsimään metsässä kasvavien puiden rungoista mutkia ja muita laatuun vaikuttavia seikkoja. Hankintatukkileimikoksi sopii hyvin tilan alueelle hakkuiden yhteydessä vahingossa jääneet pienet kuviot, joiden myynti olisi pystykaupalla vaikeaa. Saat silloin puista edes jotakin rahaa eikä hankintahinnan heikkous harmita.

Ensiharvennukselle tarvitsee moottorisahan lisäksi turvavaatteet, nostovälineitä ja metsurinmitan

Moottorisahan tarkoituksena on leikata kovaa puuta, puuhun verrattuna ihmisen iho ja liha leikkautuvat sahalla helposti. Kun lähdet metsään moottorisahaamaan, laita päälle turvakengät ja -housut. Saha heilahtaa risuista helposti jalkaa vasten ja tekee ilman turvahousuja työskennellessä työt keskeyttävän reiän omatoimimetsuriin.

Perustason turvavaatteisiin kuluu rahaa arvonlisäverollisena noin 300 euroa. Minulla on itsellä käytössä perustason turvahousut, housujen jäykkyys ja paino katoavat sen jälkeen, kun saa sahan metsässä käyntiin. Viime vuosina markkinoille tulleet reilun 300 euroa turvahousut ovat varmasti kivan kevyet, mutta niiden hajoaminen metsässä harmittaa varmasti enemmän kuin 120 euron housujen vastaava kohtalo. Turvahousut ovat metsässä kulutustavaraa, vaikka et sahaisi jalkaan, voi housuihin tulla reikiä oksantyngistä, kun nostat puita pinoon. PinotavarasaksetTarvitset moottorisahan lisäksi ylläolevassa kuvassa vasemmalla näkyvän nostokoukun, metsurin mitan, oikealla näkyvät pinotavarasakset sekä tarvikkeiden kantamiseen metsurinvyön. Kuvassa näkyvä setti maksaa arvonlisäverollisena noin 130 euroa.

Metsään kannattaa lisäksi ottaa mukaan matkapuhelin työtakin taskuun hätäpuheluiden soittamiseen, kombikannu sahan tankkaamiseen, viilat teräketjun teroittamiseen, varaketju, juomapullo sekä kaatovänkä konkoloiden turvalliseen laukaisemiseen pyöräyttämällä.StihlMS200Tarvitset varustearsenaalin lisäksi mukaan myös moottorisahan. Ammattimallin kevyet sahat maksavat arvonlisäverollisena vuonna 2014 noin 600 euroa. Minulla on käytössä jo markkinoilta poistunut Stihl MS200, nykyään vastaava malli on MS201. Uusi malli tuntuu vastaavan kaasuun vähän vanhaa mallia hitaammin.

Ensiharvennuksella sahassa ei tarvitse olla kauheasti löylyä, kannattaa ottaa mukaan enemmin hyvin teroitettu (teroitusohje) kevyt saha kuin turhan painava tehokkaampi saha. Moottorisahaa on vaikea tukea pieniin puihin, jolloin joudut kantamaan osan sahan painosta omilla käsillä.

Ensiharvennuksen käytännön toteuttaminen

Kuusikon ja männikön ensiharvennukset kannattaa suorittaa etelässä talvella isän- ja äitienpäivien välisenä aikana kuusen maannousemasienen (=kuusenjuurikääpä) ja männyn tyvitervastaudin (=männynjuurikääpä) leviämisen estämiseksi. Molemmat taudit leviävät lämpimässä ilmassa itiöiden avulla. Koneellisissa hakkuissa leviämistä voidaan estää ruiskuttamalla kannoille suoja-ainetta, moottorisahan kanssa ensiharvennusta tehtäeyssä aineen levittäminen ei ole realistinen vaihtoehto. Muutenkin ensiharvennusta on mukavampi tehdä ilmojen viilennyttyä, ennen lumien satamista ja auringon rytmin pitäessä työpäivän armollisen lyhyenä.

Ensiharvennuksen jälkeen jäävän puustonmäärä riippuu maapohjan rehevyydestä, metsätilan sijainnista, kasvatettavasta puulajista sekä puuston pituudesta. Jätettävä puumäärä määritetään harvennusmalleista relaskoopin ja kepin avulla. Naputtelin relaskoopin käytöstä pidemmän jutun otsikolla puustontilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla.

Metsä jää helposti liian tiheäksi. Suosittelen mittaamaan ennen harvennusta puuston pohjapinta-alan ja mittamaan muutaman harvennuspäivän jälkeen pohjapinta-alan uudestaan. Silmä tottuu nopeasti oikeaan puuväliin.

Jos et halua mittailla pohjapinta-aloja, hyvä nyrkkisääntö puiden väliselle keskimääräiselle etäisyydelle on kuusikossa ja männikössä 3.5 metrin puuväli ja koivikossa vielä pidempi. Sinun pitää pystyä kantamaan kolmen metrin kuitupölli sivuttain jokaisesta puuvälistä ensiharvennuksen jälkeen. Metsää ei kannata jättää liian tiheäksi, oikeaan tiheyteenkin ensiharvennettuun metsään pitää palata etelän rehevillä mailla jo kymmenen vuoden päästä.PonsseBuffaloAjokonePuut pitää saada kulkemaan metsästä käyttöpaikalle. Tuodessa puuta metsästä mönkijää suuremmilla välineillä tulee ajokoneelle avata valmiit ajourat. Kannattaa määrittää ajourien paikat maastoon ennen moottorisahan käynnistämistä. Ajourien tulee olla mahdollisimman suoria. Ajourien tulee mieluusti muodostaa lenkkejä, jolloin traktorikuskin ei tarvitse peruuttaa vaan hän voi mennä aina helpompaan suuntaan.

Ajourien tulee olla käytännön standardin mukaisesti 20 metrin välein. Harvestereiden puomit yltävät reilu 10 metrin päähän, jolloin harvesterit pystyvät kaatamaan koko ajourien väliseltä alueelta puut. Jos teet ajourat yli 20 metrin välein, joutuu seuraavassa koneellisessa harvennuksessa harvesterikuski avaamaan lisäuria saadakseen puut keskeltä pois. Tiheämpi ajouraväli taas syö turhaan tehollista metsämaata.

Ajouran tulee olla suositusten mukaan neljä metriä leveä. Liian kapealla uralla ajokone kolhii jäävien puiden arvokkaat tyvitukit sahatavaraksi kelpaamattomiksi ja polkee uran reunassa olevien puiden juurenniskat rikki. Seuraavat ensimmäistä tukkisatoa tuottavat harvennukset suoritetaan yleensä koneellisesti motolla, jolloin ajouran tulee olla myös motolle tarpeeksi leveä. Jos teet ”melkein” tarpeeksi leveän uran, motokuski joutuu hakkaamaan uran seuraavalla kerralla liian leveäksi.EnsiharvennettuaKuusikkoaKun olet päättänyt ajourien paikat, voit laittaa sahan käyntiin. Aloita sahaaminen muodostamalla ajouraa parinkymmenen metrin pätkä. Ajouran puut kannattaa kaataa ajouran suuntaisesti. Ajouralla on tilaa mihin kaataa puut, saat oksat ja latvukset vahvistamaan ajouraa eivätkä risut päädy myöhemmin kaadettavien puiden kannoille.

Ajouran avaamisen jälkeen harvenna ajouran matkalta metsä kuntoon. Ajouran avaaminen ensiksi selkeyttää pinojen paikat ja saat sivulta kaadettaville puille tilaa. Puut kannattaa kaataa ajouran sivuilta siten, että latvukset jäävät ajouralle. Kaatamalla puut oikeassa järjestyksessä säästät huomattavasti aikaa ja vaivaa.

Samoin kuin taimikonhoidossa, metsätyö kannattaa aloittaa kohdasta, josta et joudu kulkemaan myöhemmin uudestaan. Harvennettu alue on muutaman vuoden harvennuksen jälkeen hankala kulkea kunnes oksat painuvat maahan.

Puut kaatuvat helposti, kovempi homma on saada puut pinoon

Ensiharvennuksen kesto riippuu puukohtaisen käsittelyn nopeudesta, toistat puukaadon helposti 1000 kertaa ensiharvennuksen aikana, jolloin 10 sekunnin puukohtainen säästö säästää sinulta vajaat kolme työtuntia urakassa. Jokainen turha liike syö sinulta arvokkaita sekunteja. Puiden tehokas käsittely seuraa aina samaa työvaiherinkiä:

  1. Valitse jäävät puut. Loput puut kaadetaan kuviolta pois.
  2. Mieti mihin puut kannattaa kaataa, jotta sinun ei tarvitse kantaa raskaita puita pitkää matkaa eikä kulkea risujen seassa. Katso samalla mihin suuntaan puut haluavat luonnostaan kaatua.
  3. Karsi kaadettavan puun tyveltä oksat hartioiden korkeudelle ja putsaa puun tyvi risuista.
  4. Tee puuhun kaatokolo, tee kaatosahaus ja työnnä puu nurin.
  5. Karsi puuta noin kolme metriä ja merkitse puuhun kahdelle puolelle katkaisukohta. Katkaisukohta merkitään kahdelle puolelle, jotta näet myös puun pyörättämisen jälkeen oikean kohdan.
  6. Karsi ja merkitse seuraavat kuitupöllit.
  7. Katkaise latva irti.
  8. Käännä puu ympäri kantokoukun avulla siten, että alapuolella olleet oksat tulevat esille.
  9. Karsi oksat kuitupöllin mitalta ja katkaise pölli irti. Tarkasta kaatokoukulla pyöräyttämällä, että pöllissä ei ole kiinni oksia. Kiinnijääneet oksat tekevät puun kantamisesta raskasta.
  10. Etene tyvelle asti
  11. Kanna puut pinoihin. Voit jakaa puun moneen kasaan säästääksesi turhaa kantamista ympäriinsä.
  12. Palaa kohtaa 1.

Ensiharvennuksen puut yleensä kuoritaan ja haketetaan ennen käyttöä, jolloin ensiharvennuspuun laatuvaatimukset ovat kohtuullisen väljät. Yleinen sellutehtailla käytettävän kuitupuun katkontamitta on kolme metriä ja minimilatvaläpimitta kuusella ja männyllä kuusi senttimetriä ja koivulla seitsemän senttimetriä. Sellutehtaiden käyttämässä puussa ei saa olla lahoa eikä värivikoja. Puunostaja ilmoittaa sinulle tarjousvaiheessa (tai viimeistään kaupantekohetkellä) laatuvaatimukset.

Lisäys 5.12.2015: Kuvasin ajastettuna kuvauksena ylläolevan videon työni etenemisestä ensiharvennuksella. Avaan alussa ajouran ja lähden perkaamaan sen jälkeen uran laitoja kokonaisuudessa helpoimmassa järjestyksessä.

Lisäys 01.05.2017: Tein huhtikuussa 2017 videon ensiharventamisesta. Videolla on teoriaa ja käytäntöä.

KaantosahausLopussaEnsiharvennuksella puiden kaataminen ei ole yhtä selkeästi vaarallista kuin tuhat kiloa painavien uudistuskypsien puiden kaataminen. Ensiharvennuspuidenkin kanssa kannattaa pitää varovaisuus mielessä. Reilut sata kiloa rinnan päällä ei tunnu hyvältä eikä puuta välttämättä jaksa punnertaa itse pois päältään. Pidä matkapuhelin aina metsässä helposti saatavilla taskussa. Retkeilyliikkeissä myydään vedenpitäviä kännykkäpusseja, jolloin puhelin ei kastu piloille edes räntäsateessa.

Puun kaatamista ei pidä pelätä, mutta puita ja työvälineitä pitää kunnioittaa. Ensiharvennuksen fyysistä kuormitusta voi keventää tekemällä työt edes kohtuullisissa asennoissa ja jättämällä riuhtomisen pois. Metsästä kannattaa lähteä lepäämään ennen kuin olet aivan puhki, väsyneenä hyvät työtekniikat unohtuvat helposti ja tulee haavereita.KuusenKaatoMoottorisahallaPuuta kaataessa kannattaa olla kuvan mukaisessa korkeassa polviasennossa. Saat pidettyä selän suorana kaadon ajan, on parempi kastella polvet kuin saada selkä kipeäksi. Minä kaadan puut kohtuullisen korkeaan kantoon, puissa on aivan tyvellä yleensä maata, joka tylsyttää teräketjun ennen aikojaan.

Suoritin itse osana metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa Hyvinkäällä Hyriassa Moottorisahan käytön kurssin. Vastaavia kursseja järjestetään ympäri Suomea, kannattaa käydä kurssilla, jos vain on mahdollista. Kurssilla oppii hyvät pohjat, joita voi sitten muistella metsässä puita kaataessa. Naputtelen tulevaisuudessa pidemmän kaato-, karsinta- ja kasaustekniikkaa käsittelevän jutun, aihepiiri on turhan laaja sisällytettäväksi tähän juttuun. KuusenKarsintaKarsinnassa kannattaa pyrkiä pitämään sahan paino rungon päällä ja olla selkä mahdollisimman suorana. Saha liukuu rungolla, älä kannata sahaa turhaan käsillä vaan anna sahan levätä rauhassa rungon päällä. Sahaa voi lepuuttaa rungolla myös terälaipan sivulla, terän pyöriessä saha luistaa myös pelkän terälaipan varassa.

Karsinnassa tärkein turvaohje on pitää sahan ja itsensä välissä runkoa silloin kuin liikut runkoa eteenpäin. Kaasamisen jälkeen kävellessäsi ympäriinsä ja katsellessasi kaadettavia puita, kannattaa sahan ketjujarru kytkeä päälle. Varmistat ketjujarrun avulla, että pyörivä teräketju ei osu sinuun vahingossa, jos kaadut risujen seassa kävellessä. PuidenKantaminenKourakasaanHarvennustyön rankin vaihe on puiden siirtäminen kourakasoihin. Puiden kantamista pinoihin kannattaa ajatella hetki ennen kaatamista, helpoin nosto on nosto, jota ei tarvitse tehdä. Ajouralla puut kannattaa kaataa ajouran suuntaisesti ja jakaa puut kuuden metrin välein oleviin pinoihin. Silloin sinulla on aina puun toisen pää kohdalla puupino.

Kourakasojen ei tarvitse olla aivan uran laidassa. Ajokoneen nosturi pystyy noukkimaan kourakasat myös kauempaa. Ajokonekuskille on todellisuudessa helpompi nostaa kauempana olevia kasoja kyytiin kuin aivan ajouran laitaan kasattuja koneen piilossa olevia kasoja. Kauempana ajourasta olevat puut kannattaa kasata kauemmaksi urasta eikä siirtää puita ajouran viereen.

Puut kannattaa nostaa maasta jalkojen avulla selkä suorana samalla tavalla kuin voimannostajilla. Ensiharvennuspäivän aikana metsässä tulee niin monta nostoa, että hajotat selän varmasti tekemällä nostot repimällä huonolla tekniikalla.

Metsätyön fyysisyyttä ei kannata pelätä, minulla on paikat pysyneet metsässä kunnossa. Ennemminkin metsätyö on vahvistanut elimistöäni kestämään istumatyön rasitukset. TyvenKaantaminenPinoonRaskaampien puiden kohdalla pääset helpommalla, jos et nosta koko puuta ilmaan vaan pelkästään toisen päädyn. Käytän tyvipölkkyjen kanssa pidemmillä matkoilla vyöryttämistä (eli toinen pää ilmaan => kaato) sekä kuvassa näkyvää tyven kääntämistä pinoon. Kourakasojen määrässä ei kannata turhaan säästellä, ajokoneen nosturi nostaa puut helpommin kahdesta kourapinosta kuin yhdestä liian suuresta pinosta.

Puut pitää pinota siten, että pinon alle jää yksi puu poikittain aluspuuksi. Ajokonekuskin on huomattavasti helpompi nostaa puut maasta siististi, kun puut eivät ole jäätyneet maahan kiinni. Itse käytän yleensä tyvipölkkyjä aluspuina, silloin voin jättää tyvipölkyn paikoilleen maahan ja kasata kevyemmät puut tyven pääle. Metsässä kannattaa olla laiska.

Lisäys 05.12.2014: Tyvipölkkyjen käyttäminen aluspuina lisää ajokonekuskin vaivaa nostossa. Jos käytät aluspuuna metsään jäävä riukua, ei kuskin tarvitse tehdä kahta nostoa pinolla. Aluspuu ei ole pakollinen, koneellisissa hakkuissa ei käytetä laisinkaan aluspuita.

Jos ajokone tulee vasta myöhemmin lumien sadettua peittämään pinot, pitää pinot merkitä kepillä ja kuitunauhalla. Laita pinon päähän pystyyn risu, risu tulee asettaa aina samaan kohtaan pinoa ja kallelleen pinoa päin. Tälllöin ajokonekuskin on helppo arvata missä kohdassa pino on lumen alla. Sido kepin päähän kuitunauhaa helpottamaan pinon löytymistä.

Hehtaarin ensiharvennus vie viikosta kahteen viikkoon

Yhden puun käsittely kestää parista minuutista neljään minuuttiin. Hehtaarilta poistetaan ensiharvennuksessa ~900 puuta jolloin 2.5 minuutin puukohtaisella vaiheajalla hehtaarille menee yhteensä 37.5 tuntia tehokasta työaikaa. Tehokkaasti toimienkin ensiharvennuksella kuluu reilusti aikaa. KomatsuAjokoneMantykasanVieressaPuiden kaatamisen ja kasaamisen arvo on verottajan mukaan kuitupuulla 12 euron ympärillä (vaihtelee puulajeittain).  Opin tämän kertaisen harvennuksen aikana, katsomalla kypäräkameralla työstäni kuvaamia videoita, että minun ei kannata käyttää turhaa aikaa viimeisen kuidun ottamiseen metsästä.

Latvuksien karsiminen syö runsaasti aikaa ja antaa vain vähän puuta pinoon. Viimeinen kuitupölli on yleensä alle 10 litraa tilavuudeltaan. Minä tarvitsen viimeisen kuitupöllin saamiseen pinoon 1.5 minuuttia, jolloin saan hankintalisää aikaiseksi alle viisi euroa tunnissa. Hankintalisän lisäksi 10 litran pölli kerryttää tienlaidan pinoon 0.15 euron edestä arvoa.

Viimeinen kuitupölli syö reilusti aikaa verrattuna tyveen. Katsoin videolta saavani 80 litran puun pinoon parissa minuutissa. Silloin tunnissa tulee pinoon tavaraa 1.5 kuutiota ja hankintatyön arvoa syntyy 18 euroa tunnissa. Työ kannattaa keskittää kannattavien puiden korjaamiseen metsästä ja jättää latvukset lannoittamaan metsää.

Lisäys 05.12.2014: Kulujen jälkeen aktiivisen hakkuutyön palkka miestyölle on noin 9 €/m3 (riippuen puiden lähikuljetuksen kuutiokustannuksesta, hankintahinnasta sekä mahdollisesta pystykaupan kuutiohinnasta). Tällöin aktiivisten työtuntien palkka vaihtelee 9-13.5 euron tunnissa välillä. 

Harjaantunut tekijä saa tunnissa kuution puuta pinoon, kuuden tunnin metsätyöpäiviä tehdessä hehtaarilla kuluu aikaa vajaat seitsemän päivää. Aloittelijan kannattaa varata kalenterista ensimmäisen hehtaarin ensiharvennukseen kaksi työviikkoa, saat tehty homman valmiiksi ilman kovia hermopaineita. Ensimmäisinä päivinä kuution keskituntituotos on aloittelijalle turhan kova haaste.

Metsässä ei kannata tuhlata työaikaa, ensiharvennuksen tavoitteena on poistaa metsästä tulevaisuudessa kasvatettavien puiden poistaminen. Metsästä kertyvä puumäärä on vain seuraus harvennuksesta eikä varsinainen tavoite. Tee puulajivalinta välittämättä kertyvästä puumäärästä ja jätä latvat lannoittamaan metsää.

Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja pari kuvaa

Olen tehnyt muutaman YouTube-videon kuusikon ensiharvennuksista. Videoiden ideana on esitellä moottorisahalla työskentelyä esimerkkinä sekä viihdyttää. Jälkimmäinen kypäräkameralla kuvattu video antaa virtuaalisen kokomuksen ensiharvennukselta.

Ensimmäisessä videossa kaadan yhden kuusen rinnemaastossa. Kuusi on kohteen hitaimpia puita, karsin puusta kolme kolmen metrin kuitua. Vyörytän tyven lähemmäksi ajouraa, ajokonekuskin palautteen mukaan olisi ollut parempi, jos olisin tehnyt pinon kauemmaksi urasta. Olisin päässyt helpommalla, jos olisin tehnyt pinon keskimmäisen kuidun kohdalle ja ajokonekuskikin olisi päässyt myös helpommalla. Paras oppi tulee virheiden kautta.

Tein myös pidemmän moottorisahan tankillisen kestävän videon kypäräkameralla kuvattuna. Sain videolla alle 40 minuutin aikana pinoon 10 kuusta ja lisäksi muutaman riukukoivun. Video on pitkähkö, leikkaamattoman videon tarkoituksena on näyttää mihin aika tuhraantuu ensiharvennuksella ja minkälaisilla menetelmillä työtä saa kevennettyä. En ole moottorisahaajana ammattilainen, ammattilaisen kypärästä kuvattuna video olisi varmasti erilainen.

Verottaja kaipaa omansa myös hankintapuista

Hankintahakkuiden verotus on astetta monimutkaisempaa verrattuna pystykauppoihin. Pystykauppojen kohdalla kauppasumma ilmoitetaan suoraan veroilmoituksen tulokohtaan. Hankintahakkuissa vuosittain 125 kuutiota puusta on hankintatyön osalta verovapaata. Huomaa, että vain hankintatyön osuus on verovapaata, muusta osasta sinun tulee maksaa verot normaalisti.

Hankintatyön arvo vaihtelee puutavaralajeittain ja työmenetelmittäin (katso vuoden 2013 summat pdf-liitteestä). Kun täytät veroilmoitusta käy katsomassa verohallinnon yhtenäistämisohjeesta viimeisimmät arvot. Voit käyttää myös korkeampia summia perusteltujen laskujen kanssa. Jos ajatat puut ulkopuolisella on ajokustannus normaalisti vähennettävä summa etkä voi vähentää hankintatyönarvoa.

Lähde rohkeasti ensiharvennukselle

Ensimmäinen ensiharvennus opettaa sinulle taas entistä enemmän metsänhoidosta. Metsänhoidosta on tehty monta hyvää kirjaa (ja blogia), lukemalla oppii paljon ja tieto syventyy metsässä metsänhoitotöitä tehdessä.

Ensiharvennuksen toteuttaminen moottorisahalla on kohtuullisen helppo projekti ja peruskuntoinen ihminen selviää urakasta, kunhan muistaa tehdä metsätyötä omalla kuntotasollaan. Parempi tehdä rauhallisella tahdilla paljon kuin repimällä vähän.

Ensimmäisellä kerralla ei kannata ahnehtia liian suurta urakkaa. Harvenna ensimmäisenä syksynä kohtuullinen alue ja seuraavalla kerralla sitten suurempi kuvio. Myy vaikka tukkirekallinen kuitua ja käy noutamassa puut metsästä pinoon. Urakan jälkeen pinoa on mukava tuijottaa ja ainakin minulle on metsäkävelyt kohdistuneet entistä enemmän ”sen harvennetun kuvion” ohitse. Laitetaan sahat laulamaan.

25 vastausta artikkeliin ”Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla

  1. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Mukava, että joku pitää hankintahakkuuperinnettä hengissä.

    Pari vinkkiä työskentelyyn. Mittanauhaa ei kannata käyttää joka rungolla. Likipituinen katkonta sallii +/- 30 cm heiton pölkkyjen pituudessa, ja pienen määrän kappaleita vielä enemmänkin. Silmä oppii aika nopeasti sallittuun vaihteluväliin ja silloin riittää, että käyttää mittaa vain silmän kalibrointiin satunnaisesti. Nopeuttaa hurjasti työtä ja rungon ainesosan saa jopa tarkemmin talteen.

    Toiseksi työpenkiksi kannattaisi jättää tai kääntää järeähkö pölkky poikittain tulevien runkojen kaatosuuntaa kohden. Helpottaa ja nopeuttaa karsintaa, kun ei tarvitse varoa maan pintaa tai kiviä koko ajan.

    Tuo tyvipölkyn käyttö aluspuuna oli uutta. Mitä konekuski tuosta sanoi? Itse olen opetellut vanhanaikaisesti tekemään riukurungosta tai latvasta varsinaisen aluspuun. Pitää pistää mietintään tuo uusi tapa.

    Mielenkiintoinen aihe ja hyvä ajoitus näin hakkuuvuoden alkuun.

    • Moi ja iso kiitos. Moottorisahahankinta tuntuu mediassa olevan hevoseen verrattavaa perinnemetsurointi, mutta metsissä näkyy yllättävän paljon moottorisahaajia hankintahakkuilla.

      Nykyään katkonnan pitää olla tarkempi myös kuitupölkyillä, entinen vapaampi katkonta taisi tuoda liikaa hajontaa kuitujen pituuteen ja metsäyhtiöt kaipaavat nykyään tarkempaa mittausta. Toki vaihtelee ostajittain. Vakiomittaiset kuidut helpottavat kuidun kaukokuljetusta ja tienlaitapinojen tilavuuden määrittämistä. Jos vain saa tehdä vapaampaa mittaa, mittauksen jättäminen nopeuttaa puuhtaa entisestään.

      Toi metsämiehen karsintapukin tekeminen on hyvä vihje. Olin kahden vailla laitanko tähän juttuun tuota ohjeeksi. Aihepiiri on kokonaisuudesssa turhan laaja, teen tulevaisuudessa kaato, karsinta, kasaus ja konkelonlaukaisuun keskittyvän jutun. Kokeilen opettaa jutussa myös myös tuon metsämiehen pukin tekemisen (eli kaadetaan puu ylipitkään kantoon, karsitaan runko, lovetaan kantoa ja nostetaan runko kannolle). Onko sinulla muita hyviä vinkkejä – olen itse aloittelija ja en vielä tiedä kaikkia kikkoja.

      Tuo tyvipölly on omaa laiskuutta, ei ole pistänyt kasassa silmään. En saanut ajomieheltä viimeksi negatiivistä palautetta siitä, pitää kysyä. Itse olen pohtinut tyvipölkun siten, että isompi pölly pitää rungot paremmin ilmassa ja samalla tavalla se riukukun jäätyy maahan. Jos aluspuu otetaan mukaan molemista on sama vaiva nostossa. Jos aluspuu muuten jätettäisin metsään, silloin tyven käyttäminen on haitallista. Jos puut ajetaan ennen lumia / jäätymistä ei aluspuun jäätymisellä ole väliä.

  2. Kiitos vastauksesta. Itselläni oli muutama vuosi taukoa kiireiden vuoksi hankitahakkuissa. Sahaaminen jäi pelkästään polttopuihin. Mutta viime vuonna palasin taas sahan kanssa metsään myyntipuut mielessä. Mukavaa ja tehokasta liikuntaa, jossa näkee työnsä jäljen heti. Rekka riittää tavoitteeksi minullekin. Aikaa ei ole käytettävissä riittävästi, joten oma hakkaaminen on lähinnä erityiskohteiden hoitamista. Mutta kannustan myös jokaista kokeilemaan tätä hyötyliikunnan muotoa. Noita pienialaisia erityiskohteitakin löytyy melkein joka tilalta, joten metsänomistajalla on hyvä olla perustaidot hallussa.

    Äkkipäätä ei muita vinkkejä tule mieleen. Monet asiat on enemmän makuasioita. Kuten että itse käytän nykyisin kahta nostokoukkua enkä koukku saksi yhdistelmää. Minusta se on näppärämpi. Ja sahaan enimmäkseen pykälää isommalla sahalla. Vaikka se on raskaampi, niin huolellisesti runkoa ja reittä tukena käyttäen lisäpaino ei paljoa haittaa. Isommalla sahalla menee vielä vähän järeämmät oksat pyyhkäisemällä eikä tarvitse sahata oksa kerrallaan vipuamalla. Mieltymysjuttuja.

    Aikaa näkyi videoiden perusteella sinullakin kuluvan suunnitteluun. Se lienee perisynti jokaisella omaa metsää hakkaavalla :-)

    Itse käytän tuota karsintapukkia vielä pelkistetymmin. Eli normaali kaato ja tyvi kannolle.Kyllä se usein pysyy kannon päällä ilman muotoiluakin. Ja jo pelkästään runkojen jättäminen ristiin maahan tulevien runkojen kaatosuuntaa vasten parantaa karsintamahdollisuutta hiukan.

    Tuo rajoite katkontatarkkuuteen on minulle uusi juttu. En ole itse siihen vielä törmännyt. Pitää tarkistaa asia täälläkin päin.

    Aluspuun rooli on minulla pelkästään aluspuu. Se jää metsään. Lähinnä sen tehtävä on auttaa kouran ohjaamisessa.

    Konkelon purkaminen on yksi vaarallisimpia työvaiheita erityisesti jos sahaa tukkikoon runkoja. Siksi sen osaaminen on tärkeää. Tervehdin ilolla tuota ajatustasi tehdä siitä juttu.

    • Konkelon purkaminen on aidosti vaarallista, itselläkin meinannut kerran käydä konkelon kanssa isompi vahinko. Läheltä piti on hyvä opettaja.

      Pitää päivittää tuota aluspuu kohtaa juttuun, nyt saa hieman väärän kuvan. ”Oikealla” ajokoneella tuleva kuski voi paheksua ylimääräisen puun poimimista. Vaikkakin arvelisin ison osan hankintahakkuista tulevan pois metsästä omilla ja kylänmiesten koneilla. Traktorin perään tulevia tukkikärryjä on myyty Suomeen iso pino.

      Suunnittelu on moottorisahamiehen etuoikeus. Motolla ei voi puuta katsoa monesta suunnasta, moottorisahamies voi vähän katsella ja pohtia. Ensiharvennus on kuitenkin enemmän metsänhoidollista työtä kuin mottien perässä juoksemista. Ja katsellessa saa samalla vähän levätä hyvällä omalla tunnolla.

  3. Hieno juttu ja hyviä videoita.

    Mistä tuo tulos 18e/h @ 1.5m3/h tarkalleen ottaen tulee? Tuntuu kovalta luvulta.

    Annetuilla hinnoilla pystyhinta 14e vs. hankintahinta 29e tulee hankintalisäksi 15e/m3, sisältää ajon ja hakkuun. Jos ajon hinnaksi urakoitsijalta ostettuna oletetaan keskihinta 5e, varusteiden ja sahan kuluiksi 1e/m3, jää hakkuun miestyölle 9e/m3. Tällöin aktiivisen hakkuutunnin tuntipalkka vaihtelee 1-1.5m3 tuotoksella 9-13.5e/h, Kuudella tunnilla laskettuna täyden työkuukauden työsuoritteesta kertyy tuloa n. 1150-1700e/kk. Jos veroton 125m3 ylittyy niin marginaaliverotus nipistää jo keskituoloisen palkansaajan (2400e/kk) hankkimasta lisäeurosta lisäksi 45% ja kuukauden suoritteesta jää enää 630-935e/kk.

    • Kiitoksia. Kävin muokkaamassa juttuun mukaan tuo miestyön rahavaikutuksen. Hankintahakkuu ei ole keskituloiselle taloudellisesti suoraan kovinkaan kannattavaa, jos hän menettää samalla palkkatulot normaalista työstä.

      Hankintahakkuu on kylläkin äärimmäisen mukava tapa viettää vapaa-aikaa. Kaikesta elämässä tulee liian kallista, jos ryhtyy laskemaan vapaa-ajan kustannusta menetetyn palkkatulon kautta. Esimerkiksi elokuvan katsomisessa menettää kaksi tuottavaa tuntia, pääsylippu ei ole loppujen lopuksi se kallein osa iltaa vaan menetetty aika.

      • Juurikin näin, tuottavana harrastuksena menee. Oppi ja näkemys plussaa myös. Taloudellinen puoli on kuitenkin tärkeä. Kenellä vapaa-aika on niukkuushyödyke ja tavoitteena metsätuotto, ja kaikkeen ei ehdi itse, niin toimet kannattaa kuitenkin suunnata metsätilan tuottavimpiin töihin.

  4. Hyvä juttu! Itsellä ongelmana puiden pois saanti metsästä… Tekisi mieli ostaa oma harraste ajokone :)

  5. Kiitoksia taas hyvästä jutusta. Videosta oppineena taidanpa ottaa aktiivikäyttöön nostokoukun karsittavan puun kääntämistä varten. Nyt metsurivyön toisessa taskussa on ollut mini vesuri, mutta sen voi ripustaa myös suoraan vyöhön roikkumaan. Myös mini vesuri on ollut todella kätevä työkalu, kun aina löytyy puita pinoon kuljettaessa jokunen karsimaton oksa.

    • Kiitokset. Itse kokeilen löytää oksat pöllin pyöräyttämisellä ja loput (onneksi harvoin) lyön pinotavarasaksilla irti. Sakset eivät oletettavasti kauheasti rakasta niiden käyttämistä vesurina, mutta pienet oksat napsahtavat saksillakin helposti poikki jos lyö oikeaan kohtaan. Vielä ei ole tarvinnut uusia saksia, pääsen laiskana helpommalla kun on vähemmän kampetta matkassa.

  6. Tervehdys. Artikkeli on kaikenkaikkiaan hyvä ja kannustaa metsänomistajaa lähtemään ensiharvennuksen tekoon, mikä tämänmuotoisena savottana alkaa olla lähes katoavaa kansanperinnettä. Kiinnitin kuitenkin huomiota erityisesti yhteen asiaan:

    Esimerkkikuvien palstoilla näyttää taimikonhoitotyöt tehdyn hyvin, riittävän voimakkaina ja puusto on tasalaatuista. Tämä tarjoaa hyvät edellytykset myös koneelliselle hakkuulle metsurityön ohella. Kuvituksessa keskeisenä esimerkkikohteena näyttää olevan kuusikko, jossa korjuuolosuhteet ovat ensiharvennukseksi optimaaliset. Lähtevän puun keskikoko on ensiharvennukseksi kova ja samoin lukumäärä hehtaarilla. Työn tuottavuus moottorisahahakkuuna on optimaalinen, mutta samalla palsta olisi hyvä koneellisesti tehtäväksikin. Tuollainen metsikkö on myös kohtalaisen vapaa hakkuun ajoittamisen suhteen, jolloin pienialaisen palstan voi pyrkiä liittämään osaksi laajempaa pystykauppaleimikkoa. Joka tapauksessa hakkuun tuottavuus on hyvä riippumatta menetelmästä ja näin päästään mukavaan tuntihintaan harrastukselle hankintasavotalla.

    Jos aikaa taimikonhoitotöiltä ensiharvennuksillekin omatoimisella metsänomistajalla jää, suhteellisesti paremman hyödyn hankintatyöstä saa, jos on mahdollisuus suunnata konetyön kannalta ja samalla metsäfirman ostomiehen näkökulmasta
    vähempiarvoisiin, mutta metsänhoidollisesti vaativiin kohteisiin. Esimerkiksi taimikonhoidossa tiheäksi jätetyt männiköt toisinaan tarjoavat erinomaiset puitteet laatukasvatukselle, mutta aikaistettu harvennus on konetyön kannalta
    kannattamaton. Kertymä voi jäädä alle 40 kuution hehtaarilla ja lähtevän puun keskikoko alle 50 litran. Siinä ei omatoimimetsuri kovin hyville tuntiansioille pääse, mutta jos otetaan huomioon metsänhoidollinen puoli laatupuun kasvatusta ajatellen, voi homma olla kannattavaa ja mielekästäkin harrastuspohjalta tehtynä. Toinen esimerkki on taimikkovaiheessa hirvituhoille alttiiksi joutuneiden koivikoiden ensiharvennukset. Puissa voi olla paljonkin vikaisuuksia, mitä harvesterin hytistä käsin on vaikea havaita. Kun keskimääräiseltä laadultaan heikossa metsikössä ensiharvennus tehdään hyvissä ajoin valiten pystyyn jätettäväksi parhaat puut, voi merkitys olla huomattava myöhemmissä hakkuutuloissa korkeamman tukkipuuosuuden myötä. Erikoisesti sekametsien ensiharvennuksilla metsurityön suhteellinen hyöty on korkeimmillaan, kun harvennuksen metsänhoidollinen vaativuus on korkea ja kuuset haittaavat näkyvyyttä rajusti konetyötä ajatellen.

    Nähdäkseni hankintahakkuuna tehtävällä ensiharvennuksella ei lähtökohtaisesti kannata työn tuottavuutta kuutiometreinä tunnissa mitata, sikäli kun metsänhoidollisesti ja korjuuteknisesti erityisen vaativia kohteita on mahdollisuus tehdä. Parempi on ajatella työ pääosin metsänhoidoksi, nauttia paremmasta työjäljestä, metsikön arvokasvusta hakkuun jälkeen ja suunnata katse kohti parantuneita tulevia hakkuutuloja!

    • Moi. Kieltämättä palsta oli äärimmäisen herkku, kivettömällä maapohjalla olevaa riittävän tasalaatuista kuusikkoa on mukava hakata. Kuviot olivat taskukokoisia, jolloin koneellisessa hakkuussa kuski olisi hakannut pari tuntia ja sitten taas ajanut konetta seuraavalle palstalle. Olisi tuohon saanut varmasti myös koneen paikalle.

      Rationalisointien jälkeen on pakko tunnustaa, että moottorisahahakkuut ovat äärimmäisen mukavia ajanvietteitä. Päivä kuluu nopeasti ja saa hyvää kuntoilua. Jos on vain mahdollisuus, kannattaa lähteä moottorisahan kanssa metsään. Motoillekin on metsissä tarpeeksi kuusikoiden ensiharvennuksia tehtäviksi.

  7. Päivitysilmoitus: Helpon ja tuottoisan puukaupan tekeminen omatoimisesti | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  8. Hei, hyvä artikkeli jälleen :)

    Sellainen vinkki, että varsinkin kuusikoiden ensiharvennuksessa kannattaa sopia ns. sellukuusikauppa jos vain on mahdollista. Ainakin täällä idässä on. Eli vapaa katkonta 2,60 m – 5.50 m, Käytännössä menee niin, että sovitte ostajan kanssa, että teet n. 4 metrisiä ja loppupätkä on sitten mitä on. Nopeuttaa muuten päivätuotosta hurjasti. Myös männiköiden ensiharvennuksilla kätevä. Silmä tottuu nopeasti siihen katkontaan, ja tietyin väliajoin vain kalibroi silmää mittanauhan kanssa.

    Mielestäni teet samoja virheitä kun itse aikanani eli kantelet noita puita vähän liikaa ja liian isoihin kasoihin. Siihen vaan tyvipölli uralta pois ja loppu runko ristikolleen päälle. Ja se ajokone yltää aika pitkälle joten ei niitä kannata lähteä kantelemaan sen edemmäs tai miettimään niitä asioita että onkohan tämä nyt hyvä ajokonemiehelle. Ne on ammattilaisia ja kyllä ne varmasti pystykaupalla on puut enemmän hujan hajan kuin hankintakaupalla.

    Kuormainvaakamittaus on myös yksi mittausmenetelmä ja varsin tarkka nykyään.

    • Hyvä kommentti jälleen. :)

      Tuolla mitan väljentämisellä saisi varmasti enemmmän päivässä aikaan eikä tarvitsisi kantaa metsurimittaa jatkuvasti vyöllä heilumassa. Minulle opetettiin moottorisahakurssilla, että ennen kuidun mittaus oli vapaampaa ja nykyään tiukempaa. En ollut kyseenalaistanut opettajan kommenttia, pitää testata onko pituusmitan löysentäminen mahdollista.

      Sain juttua edeltävällä kerralla kuskilta palautetta, että pinot voisivat olla vähän kauempana urasta. Aloittelija (joka olen vieläkin) tekee pinot turhan lähelle ajouraa. Kuskille on helpompi poimia puut kauempaa kyytiin kuin koneen vierestä. Ja moton jälkeen puut ovat hujan hajan ilman aluspuita metsiä pitkin.

      Kaikissa töissä kehittyy ajanmittaa tekemään työt kevyemmällä kuormituksella ja samalla nopeammalla tahdilla. Pääsen varmaan taas syksyllä kuusikon kimppuun moottorisahalla. Odotan jo nyt keväällä syksyn tulemista. Pitää sitten taas ajatella ja opetella tekemään ensiharvennusta kevyemmin ja nopeammin.

      • Noinhan se on, työ opettaa. Itse teen mielelläni lähellä ajouraa kun oman kuormaajan koura ei yllä kauemmas kuin 4,7 metriä :)

        Siis tosi aloittelija olen itsekin, vasta kolmas talvi takana hakkuita, tai oikeastaan kaksi kun tämä talvi on mennyt sairaslomalla, ammatin varjopuolia.

  9. Hei,
     
    kiitos erinomaisista sivuistasi. Ne ovat informatiiviset ja viihdyttävät.
    Saitko minulta perjantaina 8.5. lähettämäni viestin liittyen lähinnä moottorisahan käyttöön ja minua kiinnostavaan karsinta tekniikkaan?  Toivottavasti naputtelemani viesti ei kadonnut taivaan tuuliin…

    Olen etsinyt tietoa ja pohtinut mikä olisi turvallinen, mutta samalla nopea karsintatekniikka. Pohdin tuota ja liitin löytämäni parhaat you tube videot jos niistä olisi avuksi suunnittelemasi sahaustekniikkaa käsittelevän kirjoituksen taustamatskuksi.

    Olisi mielenkiintoista käydä aiheesta keskustelua ja kuulla ammattimetsureidenkin näkemyksiä asiasta.

    t. Harri H.

    • Kiitos palautteeesta. Olen saanut oman moottorisahankäyttö oppini Hyvinkäällä Hyrian-kurssilla. Hyvät tavat ovat sieltä, virheet omaa keksintöä.

      Ei näkynyt sähköpostilaatikossa viestiä. Toivottavasti vaan mennyt väärään osoitteeseen ja löytyy sinun lähetettyjen sähköpostien kansiosta. Silloin sinun ei tarvitse naputella viestiä enää uudestaan.

  10. Hmm. Hakkuutekniikassa olisi paljonkin sanomista.
    Kanto on ”kuin mustalaispoika”. Kaatokolon ja kaatosahauksen tasoero lähes kymmene senttiä – ota tavoitteeksi 0 – 2 senttiä. Älä katkaise lippaa maata vasten, Nosta tyvi kannon päälle jos mahdollista.
    Karsi pyyhkäisemällä oma puoli työntävällä n. 80 senttiä, takapuoli vetävällä n. 80 senttiä ja alapuoli vetävallä, jolloin kaikki oksat on pois 80 sentin matkalta. Pöllit pitää karsia kertakävelyllä. Siirtyminen ja toisto. Jos hakataan kolmosta, se kelpaa silmävaraisella katkonnalla. (Mitan käyttöön menee työaikaa 11 %). Ensimmäinen pölli poikki – käännetään kasa-asentoon, tehdään toinen kolmonen ja se kipataan ykkösen rinnalle, kolmas pölli meneekin jo seuraavaan kasaan ja runko on tehty, (Kasaamiseen kuluu työaikaa 45 %). – sekä meillä on saha siinä missä seisomme. Seuraava puu on lähin polstettava puu, vältä turhia askelia. (Niitä on videolla kosolti).
    Jos ajetaan metsäkoneella, on kaatosuunta aina poikittain uraan nähden. Ensimmäinen pälkky putoaa paikalleen, aluspuuna ei milloinkaan käytetä kuitupuuta, vaan metsään jäävää rankaa.Toinen pölkky putoaa paikoilleen.(aluspuu alle, jos vaaditaan.) Kolmas pölli kasataan kakkosen rinnalle kippikäännöksellä. Sieltä palstalta kaadetaan seuraava runko ajouraa kohti, mielellään äskeisten päälle, tyvipölli putoaa lähes kasaan, samoin kakkonen ja kolmonen käännetään ensimmäisen pölkyn rinnalla.
    Viimeiseksi kaadetaan ajouralla olevat puut – ja nekin poikittain ajouraan nähden.
    Vapaille pituuksille katkottaessa voi olla tavoitepituus (esim 5m.), mutta jos kuitua tulee vain 7 meriä, tehdään latvapöllista n.2,7 ja tyvestä tulee silloin n. 4,3 metrinen.
    Mittaus ei ole ollut ostajalle ongelma ainakaan neljäänkymmeneen vuoteen.

    Huom! Teräketju lähtee helposti pois päältä, jos karsittaessa vipuamalla väännetään sahanterää sen ollessa oksassa. Siksi pitää opetella karsimaan pyyhkäisemällä.

    • Moi ja kiitos pitkästä kommentista. Pääsen taas syksyllä hakkuille jolloin pääsen kokeilemaan ehdottamaasi työkiertoa. Sain viestistä selkeän kuvan miten olet ajatellut työkierron menevän. Työkiertotyylejä on montaa käytössä, tuo mitä itse käytin (eli runko latvaan merkataten ja sitten paluun käännön jälkeen katkoen) oli minulle toisessa koulussa opetettu. Kokeilen nyt syksyllä kumpi toimii paremmin. En usko amatöörinä koskaan pääseväni kokeneen ammattilaisen tuottavuuteen, mutta aina voi tähdätä entistä parempaan suoritukseen.

  11. Onkohan kukaan laskenut, miten kannattavaa/järkevää on käyttää ensiharvennuspuiden karsintaan ja pois ajamiseen polttoaineita tai varsinkin avata sitä varten ajouria? Omasta mielestäni on paras vaihtoehto kaataa puut ja jättää ne sinne myös. Ei tarvitse karsia, ei tule ajouria, eikä polttoainettakaan pala suhteettomasti sahassa. Eikä mene myöskään paljon aikaa hehtaarin tekemiseen. On tullut tehtyä tuota useampikin hehtaari ja itsestäni ihan järkevä vaihtoehto. Ajourat ovat muuten Metlan laskelmien mukaan 18% alasta, mutta itse olen nähnyt ammattilaistenkin tekeminä motolla yli 20% määriä pinta-alasta jääneen ajourien alle. Silläkin alalla kun olisi kasvattanut päätehakkuuseen asti puita, niin tuotto olisi varmasti suurempi, kuin harvennustulot vähennettynä kaikilla kuluilla mitä niistä tulee nykyään.

  12. Ei enää ole metsuri/ moottorisaha kursseja enää, nykyisin on vain metsäkonekuljettajan ja metsäbioenenrgian perustutkinnot, ainakin täällä Savonlinnassa

  13. kehuja keskustelijoille

    On hienoa lukea metsien miesten asiallista ja asiantuntevaa keskustelua metsien hoidosta. Netistä ei juuri löydy toista pitkähköä keskustelua mistään aiheesta ilman että osa porukasta soittaa suutaan, viisastelee ja jänkkää turhista. Kiitokset kaikille mukana olleille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.