Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaanLaskelmassa korkein nettonykyarvo saatiin 1400 taimen istutuksella. Korkein kannattavuus perustuu alhaisimpiin perustamiskustannuksiin (vähiten taimia), parempaan tukkiosuuteen hakkuilla sekä korkeimpaan keskirunkotilavuuteen korjuussa. Uutta metsälakia markkinoitiin metsänomistajan vapauden lisääntymisellä. Aivan täydellistä vapautta metsänomistajille ei kuitenkaan haluttu antaa. Vuoden 2013 metsälaki asettaa edelleen metsänuudistamiselle rajoja. Etelässä havupuilla uudistettaessa pitää istuttaa vähintään 1500 taimea ja pohjoisessa 1200 taimea. Lehtipuilla riittää 1100 taimea per hehtaari. En voi nykyisenkään metsälain aikaan perustaa laskelman taloudellisesti kannattavinta metsää.

Yleistä tiheyttä harvempia metsiä perustettaessa tulee metsälain rinnalla haasteeksi löytää kaivinkonekuski, joka osaa tehdä tasaisin välein 1500 hyvää istutuspaikkaa hehtaarille. Vuosikaudet 1800 istutuspaikkaa tehneen kuskin on hankala muuttaa tottumusta ja tehdä tarpeeksi tasaisella välillä olevia istutuspaikkoja totuttua pienempää määrää. Yleensä istutuspaikkoja tulee liian paljon. Liian tiheä mätäsmäärä vaikeuttaa istutusta istuttajan keskittyessä istutuksen sijaan sopivien mättäiden etsimiseen.

Toivon Risutecin kehittämän alati-järjestelmän leviävän metsäpuolella. Järjestelmässä kaivinkoneen mätästyspäähän liitetään gps-anturi ja kuski merkitsee jokaisen paikan nappulaa painamalla kartalle. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan monta istutuspaikkaa uudistusalalle oikeasti tulee ja istutuspaikkojen välinen etäisyyskin saadaan selville. Järjestelmän avulla metsään ei tarvitse kantaa yhtään ylimääräistä taimea, istutus ei jää taimien puuttumisen takia kesken eikä ylimääräisiä taimia tarvitse palautella.  Toivottavasti järjestelmä on kaivinkoneurakoitsijoille juuri niin halpa kuin sen voi olettaa olevan. 23_vuotta_ja_400_halkaisijaKuuset tykkäävät kasvaa kovaa vauhtia saadessaan kasvutekijät kuntoon. Yllä olevassa kuvassa on alle 25 vuotias kuusi. Kuusi oli lyhyen elämänsä aikana kerännyt pellon laidassa olevalla ojanpenkalla kasvaessaan halkaisijaksi 400 millimetriä. Kuvan kuusi ei ollut yksittäistapaus, kuusen lähellä kasvoi muita yhtä nopeasti kasvaneita kuusia. Aivan noin kova kasvutahti ei ole tavoiteltava, kovalla kasvutahdilla oksista tulee jatkojalostukseen liian paksut. Uskon kuusen laadun pysyvän kohtuullisena myös alle nykyisen 1800 istutetun taimen tiheyksissä.

Uskomus perustuu toisten puuntuottajien toiminnan seuraamiseen. Osa metsäalan toimijoista istuttaa nykyään 1800 taimea hehtaarille ja kaataa heikosti kehittyneet taimet taimikonhoitovaiheessa maahan. Kuuset eivät ennen taimikonhoitoa ole saaneet kilpailusta oksien kasvua rajoittavaa tekijää. Taimikonhoidon jälkeen jätetyillä kuusilla on yhtä paljon tilaa kasvaa kuin harvemmin istutettuna. Rankan taimikonhoidon jälkeen valtapuut saavat mahdollisuuden järeytyä ennen ensiharvennusta. Tulemme raivaamaan omilla maillamme kasvussa jälkeen jääneet istutustaimet jo taimikonhoitovaiheessa.

Kuusikoita on perinteisesti kaadettu talvisin maannousemasienen itiöiden poistuttua ilmasta sekä maan jäädyttyä kantavaksi juuristovaurioiden välttämiseksi. Kuusikoiden lisääntyneen istutusmäärän takia kaikkia ensiharvennuksia ei pystytä tulevaisuudessa tekemään parhaimpaan talviaikaan. Talviharvennuksien myymisestä pystykaupalla tulee entistäkin vaikeampaa.

Nykyään suosituimmassa puustonkierrossa kuusikot harvennettaan kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran ensiharvennuksella 25-40 vuoden jälkeen istutuksesta ja seuraavan kerran 10-20 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta varsinaisessa harvennuksessa. Osa puuntuottajista harventaa metsän vielä kertaalleen väljennyshakkuulla ennen uudistamista.

Kuusikon voi kasvattaa myös tekemällä vain yhden harvennuksen kiertoaikana. Ainoassa harvennuksessa jätetään vain 700 parasta runkoa lihomaan uudistushakkuulle asti. Yhden harvennuksen taktiikka toimiii hyvin kohteilla, joiden käsitteleminen on hankalaa. Kannattaa pohtia tekeekö vain yhden harvennuksen jyrkissä rinteissä, soiden takana tai muuten hankalasti saavutettavissa kohteissa. Pitkillä metsäajomatkoilla korjuukustannukset voivat nousta korkeammaksi kuin mitä puusta saa myydessä tienlaidassa.KorjuunRunkotilavuusIstutusmaaraPuuta metsästä korjatessa poistettavan puiden runkotilavuus on riippuvainen istutustiheydestä sekä edellisistä hoitotoimenpiteistä. Mitä väljemmässä puut ovat saaneet kasvaa ennen hakkuita, sitä suurempia puita korjataan hakkuilla. Mitä suurempia puita korjataan hakkuilla, sitä edullisempaa puuston korjaaminen on. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan korjuun keskikustannukset vuonna 2013 olivat ensiharvennuksella 17,87 euroa, toisella harvennuksella 14,89 ja uudistushakkuulla 8,52 euroa per kuutio. Keskikustannus ei kerro täyttä totuutta kustannuksen riippuessa kääntäen verrannollisena korjuun keskitilavuudesta.

Muodostin laskelmaani korjuukustannustaulukon, jonka arvion litran tarkkuudella. Sain taulukon avulla otettua puuston korjuukustannukseen mukaan myös keskitilavuuden vaikutuksen. Nykyisessä pystykauppatavassa korjuunkustannus on piiloutunut puusta maksettavan hinnan sisälle.

Uskon tulevaisuudessa hankintakauppojen lisääntyvän, esimerkiksi Stora-Enso on jo ottanut Kainuussa kokeiluun uuden puukauppamenetelmän, jossa metsänomistaja maksaa puun korjuukustannukset harvennuksilla. Puukaupassa sovitaan puun hinta tienlaidassa korjuukustannusriskin ollessa metsänomistajan harteilla. En näe mitä iloa metsänomistaja saa uudessa kauppatavassa hankintakauppaan nähden. Stora Enson edun kyllä ymmärrän. Jos kauppatavat eivät ole tuttuja, kannattaa käydä lukaisemassa juttu tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa.TukkiprosenttiIstutustiheysHarvempi kasvatus nostaa kasvaneen runkotilavuuden mukana myös metsiköstä saatavaa tukkiosuutta. Ero on merkittävä varsinkin toisella harvennuksella puiden ollessa lähes tukkikokoisia. Pieni latvaläpimitan muutos joko nostaa puun tukiksi tai pudottaa sen kuiduksi. Logbullet_Lastaa_TakaviistoPuuntuottaja maksaa aina korjuun riippumatta kauppatavasta. Jutun laskelmissa puusto korjataan suurilla metsäkoneilla avaamalla ajourat. Järeämmästä ensiharvennettavasta puustosta saadaan hyötyä myös ensiharvennettaessa metsiä moottorisahalla ja korjatessa puut metsästä pois ilman ajouria pienmetsäkoneilla. Moottorisahalla syntyy reilusti enemmän puuta pinoon tunnissa kaadettaessa reiluja runkoja kuin keppejä karsittaessa.

Nykyiset mättäisiin istutetut pottitaimet ovat kasvultaan tasalaatuisempia ja kasvultaan parempia kuin perinteiset avojuuritaimet. Taimimateriaalin parannuttua kannattaa muuttaa myös metsänkasvatusmenetelmiä. Metsää kannattaa kasvattaa nopeasti.

Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen ja torjunta

Kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset ovat hirvien ja myyrien ohella metsien yleisimpiä tuhoeläimiä. Nämä viisi millimetriä pitkät hyönteiset pystyvät joukkovoiman avulla tappamaan kuusiryhmiä. Kirjanpainajat aiheuttavat metsänomistajille vaivaa tuhojen torjunnasta, taloudellista tappiota puiden myyntilaadun tippuessa tukista energiapuuksi sekä mielipahaa rakkaiden puiden kuollessa pystyyn. KirjanpainajaKavelee

Lue loppuun

Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatolovi Lue loppuun

Pintakasvillisuuden torjuntaa taimikossa

Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.KoivuHorsmienKeskellä

Lue loppuun

Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta

Puut eivät aina kasva oppikirjamaisesti ongelmitta. Taimivaiheessa puille voi tulla kasvuhäiriöinä monilatvaisuutta sekä poikaoksia. Monilatvaisuudessa puu kasvattaa useampia tasavertaisia latvoja. Poikaoksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi oksa lähtee kasvamaan huomattavasti muita oksia vahvemmin.

Kumpaankin kasvuhäiriöön toimii yksinkertaisena ensiapuna ylimääräisen haaran leikkaaminen pois. Ylimääräisen latvan leikkaaminen on taloudellisesti kannattavaa työtä. Suhteellisen pienellä vaivalla vältetään kaksihaaraisten puiden syntyminen. Haaroittuneesta puusta ei muodostu laadukasta tyvitukkia eikä edes kunnollista kuitupuuta ensiharvennusvaiheessa.Kaksilatvainen_kuusi Lue loppuun

Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.KuusenKäpyOksaa Lue loppuun

Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin

Metsä voidaan uudistaa käyttämällä edellistä puusukupolvea luontaiseen uudistamiseen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla paakkutaimia maahan. Viime vuosina kuusen istutus paakkutaimista on ollut ylivoimaisesti suosituin uudistusmenetelmä. Kuusen istutus kattoi vuoden 2011 metsänuudistamisesta 60 prosenttia. Mäntyä kylvettiin siemenestä tai istutettiin reilulle 35 prosenttille metsänuudistamisalasta. Koivun uudistaminen kattoi vain alle neljä prosenttia uudistusaloista.

Metsänomistajan kannattaa istuttaa paakkutaimet omatoimisesti maahan. Ammattitasoiset istutusvälineet ovat kohtuuhintaisia ja tekemällä työn itse voi varmistaa hyvän istutuslaadun. Metsänuudistamisen voi myös ulkoistaa esimerkiksi puut ostaneelle metsäyhtiöille, mutta silloinkin kannattaa itse päättää mitä maanmuokkausta alueelle tehdään ja minkälaisia taimia uudistusalueelle istutetaan. Lue loppuun

Tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa

Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:

  • Pystykauppa. Metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjällle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista.
  • Hankintakauppa. Metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, mistä metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista. Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa.

Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.

Lue loppuun