Metsä voidaan uudistaa käyttämällä edellistä puusukupolvea luontaiseen uudistamiseen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla paakkutaimia maahan. Viime vuosina kuusen istutus paakkutaimista on ollut ylivoimaisesti suosituin uudistusmenetelmä. Kuusen istutus kattoi vuoden 2011 metsänuudistamisesta 60 prosenttia. Mäntyä kylvettiin siemenestä tai istutettiin reilulle 35 prosenttille metsänuudistamisalasta. Koivun uudistaminen kattoi vain alle neljä prosenttia uudistusaloista.

Metsänomistajan kannattaa istuttaa paakkutaimet omatoimisesti maahan. Ammattitasoiset istutusvälineet ovat kohtuuhintaisia ja tekemällä työn itse voi varmistaa hyvän istutuslaadun. Metsänuudistamisen voi myös ulkoistaa esimerkiksi puut ostaneelle metsäyhtiöille, mutta silloinkin kannattaa itse päättää mitä maanmuokkausta alueelle tehdään ja minkälaisia taimia uudistusalueelle istutetaan.

Kuusen taimien ostaminen – yksi vai kaksi vuotta vanhoja taimia?

Suomessa toimii 16 suurta metsätaimitarhaa, lukematon määrä pieniä taimitarhoja ja lisäksi kuusentaimia tuodaan ulkomailta. Taimien ostopaikalla ei ole kovinkaan suurta väliä, hintakilpailu pitää hinnat tasaisina ja huonosti kasvavien taimien toimittajilta loppuisi nopeasti asiakkaat. Taimia ostettaessa ostopaikkaa tärkeämpiä asioita ovat siementen keräyspaikkakunta, istutettavien taimien ikä ja juuripaakun koko.

Päivitys 3.9.2017: Kirjoitin jutun metsätaimien taimitarhatuotannosta. Käy lukemassa juttu siitä mitä taimille on tehty ennen kuin ne saapuvat sinulle. 

Ennen kaupallisten taimien yleistymistä metsänomistajat keräsivät kuusensiemenet tilansa parhaimmista puista ja kasvattivat istutustaimet omalla kasvimaalla. Kerätessään siemenet omalta tilaltaan metsänomistajat käyttivät tilansa oloihin parhaiten sopeutunutta perimää. Isännän tavoitteena oli, että oman tilan parhaimmista puista kerätyt siemenet tuottaisivat parhaimmat metsät.

Siementen keräyspaikkakunta on edelleen tärkeä tietoa taimia ostaessa. Taimimyyjän pitää ilmoittaa mistä taimien siemen on peräisin. Varmista, että ostotaimien siemenet on kerätty mahdollisimman läheltä tilasi sijaintia. Perinnetiedon mukaan männyn siemen saa olla peräisin myös hieman tilaa pohjoisempaa ja kuusensiemen saa olla peräisin hieman etelämpää kuin tilasi paikkakunta.

Kuusentaimia myydään yksi- ja kaksivuotiaina istutettuna vaihtelevan kokoisiin kasvatuspaakkuihin. Yleisimmät juuripaakkujen koot noudattavat Plantekin taimikennojen kokoja. Taimikennon edessä oleva numero kertoo miten monta taimea mahtuu 38.5cm x 38.5cm kokoiselle kasvatusalustalle:

• PL64F – Isopaakku. Istutus pottiputkella 75/73
• PL81F – Keskipaakku. Istutus pottiputkella 50/48
• PL121F – Pikkupaakku. Istutus pottiputkella 45/43

Kuusentaimien hinta vaihtelee taimien iän ja paakun mukaan. Edullisimpia taimia ovat pienipaakkuiset yksivuotiaat taimet ja arvokkaimpia isoissa paakuissa olevat kaksivuotiaat taimet. Hintaero on luonnollinen, viljellessään yksivuotiaita pienipaakkuisia taimia taimitarha voi myydä vuodessa enemmän taimia kuin viljellessään kaksivuotiaita suurempia paakkuja.

Taimien hinnat vaihtelevat riippuen ostoajankohdasta sekä ostopaikasta. Metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät sekä metsäyhtiöt välittävät taimia ja taimet voi ostaa myös suoraan taimitarhoilta.  Suoraan taimitarhalta ostettaessa kaksivuotiaat keskipaakkuiset taimet maksavat (vuonna 2012) arvonlisäverollisena noin 25 senttiä kappaleelta, paakun suurentaminen isoksi maksaa kolme senttiä. Linkissä oleva taimitarha ei myy yksivuotiainta pienipaakkuisia taimia, kaksivuotiaat pikkupaakut maksavat 20 senttiä kappaleelta. Taimien hinnan päälle tulee kuljetuskustannusta sekä taimien välittäjät, kuten metsänhoitoyhdistys ja metsäyhtiöt, ottavat osansa.

Taloudellisessa mielessä puuntuottajan kannattaisi käyttää aina niin pientä taimea kuin mahdollista, jos lopputulos on yhtä hyvä kuin suuremmilla taimilla. Pienien taimien myyntihinta on alhaisin sekä kuljettaminen että istuttaminen edullisinta. Pienempiä taimia suositellaan käytetäväksi silloin, kun pintakasvillisuudesta ei ole odotettavissa haittaa ja suurempia taimia rehevämmillä paikoilla, missä pintakasvillisuudesta odotetaan olevan haittaa.

Yksi- ja kaksivuotisten taimien eduista on tehty yllättävän vähän tutkimusta. Harvoja tutkimuksia, jossa aihetta edes sivutaan, on Saksan metsänuudistamisen laatua seurannut raportti ja kuusen taimien viljelyn onnistumista seurannut AMK-lopputyö. Molemmissa todetaan jälkikäteen kartoitettaessa, että kaksivuotiaat taimet olivat pidempiä. Kummassakaan paperissa ei määritellä miksi kaksivuotiaat taimet ovat pidempiä. Oletukseni mukaan pituusero voi selittyä pelkästään sillä, että kaksivuotiaat taimet istutetaan yleensä rehevämpään maahan kuin yksivuotiaat.

Taimet kannattaa istuttaa lämpimään maahan

Metsän istutukset on hoidettu viime aikoina keväällä heti lumen sulamisen jälkeen ennen toukotöitä. Istutuksen ajankohtaa on määritellyt kiire ja isäntien vuosikierto, ei taimien kasvuun lähteminen. Luonto herää kesään vasta vuorokauden keskilämpötilan noustua yli viiteen asteeseen pysyvästi. Heräämisen ajankohta vaihtelee huhtikuun lopusta toukokuun loppuun siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Maa lämpenee hitaasti vasta myöhemmin kesän aikana.

Terminen kasvukausi alkaa keväällä ja päättyy syksyllä. Suurin kasvu tapahtuu heinä- ja elokuussa. Kuva lainattu Ilmatieteenlaitoksen termiset vuodenajat sivulta.

Metsäpuiden taimia ei kannata istuttaa kylmään maahan. Taimien ensimmäisen kesän tavoitteena on kasvattaa juuria paakkutaimesta varsinaiseen metsämaahan. Juurien kasvattaminen onnistuu paremmin silloin, kun maa on riittävän lämmintä. Odota rauhassa kesään ennen kuusien istuttamista. Voit istuttaa kuusia vielä juhannuksen jälkeenkin, juhannuksen jälkeenkin istutetut kuusentaimet ehtivät nauttimaan kesän lämmöstä ja juurtumaan seuraavien kesien kasvua varten.

Maanmuokkaus antaa taimelle edun kilpaileviin kasveihin nähden

Taimi tarvitsee kasvaakseen ravinteita, valoa, lämpöä ja sopivasti vettä. Uudistusalalla ei ole yleensä pulaa ravinteista, mutta muiden kasvutekijöiden suhteen uudella puusukupolvella voi tulla ongelmia. Maanmuokkauksen tavoitteena on antaa taimelle paremmat kasvuolosuhteet verrattuna muihin kuviolla kasvaviin kasveihin.

Maanmuokkaukseen on kehitelty monta menetelmää, muutamia menetelmiä on käytännössä jo kadonnut ja uusia menetelmiä kehitetään varmuudella myös tulevaisuudessa. Kaikille maanmuokkausmenetelmille on yhteistä kivennäismaan paljastaminen taimien kasvupaikaksi.

• Mätästys. Maata käännetään kaivinkoneeseen liitetyllä kauhalla ylläolevan kuvanmukaisesti pieneltä alalta kaksinkerroin. Taimi istutetaan mättään päälle. Tyypillinen virhe istuttaa taimi montun pohjalle, jossa taimi tukehtuu veteen sateiden jälkeen
• Navero- eli ojitusmätästys. Kaivinkoneella tehdään ojaa mistä nostetusta kivennäismaasta muodostetaan istutukseen kelpaavia mättään kokoisia kasoja. Istutus samalla tavalla kuin mättäisiin.
• Laikutus. Maasta raapastaan kaivinkoneella kuntta pois mättään kokoiselta alueelta. Laikutusta voidaan käyttää vain vettä hyvin johtavalla maaperällä, koska taimi istutetaan laikun keskelle paljastuneeseen kuoppaan. Tyypillinen virhe istuttaa taimi laikun ulkopuolelle kunttakasaan kuivumaan.
• Äestys. Kivennäismaata paljastetaan yhtenäisenä urana metsätraktoriin kiinnitetyllä terällä. Äestys on edullisin maanmuokkausmenetelmä ja takaa runsaan luonnontaimiaineksen kuviolle.

Metsätilastollisen vuosikirjan 2011 mukaan Suomessa suoritettiin maanmuokkausta vuodessa lähes 68 000 hehtaarin alalla. Suosituin maanmuokkaustapa oli mätästys kattaen yli puolet maanmuokkauksesta. Toiseksi suosituin menetelmä oli äestys, mitä suoritettiin neljäsosalla aloista. Mätästyksen ja äestyksen suosio seuraavat kuusen ja männyn suosiota. Äestäminen on hyvä menetelmä männyn uudistamiseen ja kuusen uudistamisessa mätästäminen on yleensä parempi menetelmä.

Mätästämisen etuina verrattuna äestämiseen kuuselle sopivilla rehevillä uudistusaloilla on maanpinnan pysyminen ehjänä niiltä kohdin mihin taimia ei istuteta. Maanpinnan turha rikkominen lisäisi myöhemmin raivattavien luonnontaimien ja heinien kasvua.

Mätästäminen onnistuu parhaiten uudistusaloilla, joilta on korjattu risut. Kaivinkonekuski aloittaa mättään teon työntämällä risut pois kauhalla, mutta jos risuja on alueella paljon, risuja jää käytännössä väkisin myös mättääseen. Mättäässä olevat risut tekevät mättäästä hajanaisen jolloin taimelle ei synny parasta kasvupaikkaa. Uudistuskypsästä metsästä tulee niin vähän kantoja, että kannot haittaavat vähemmän maanmuokkausta kuin kantojen korjaamisesta syntyy haittaa tulevan metsän kasvulle.

Taimien säilyttäminen ja kerääminen taimivakkaan

Tarkasta taimet, kun otat ne vastaan. Taimien koon / laadun tulee vastata luvattua ja juuripaakkujen tulee olla kosteita. Jos paakku on päässyt kuivumaan edes kerran, niin kuusen juuret ovat tuhoutuneet.

Säilytä taimia varjoisassa paikassa ja varmista, että ne eivät pääse kuivumaan. Varmista juuripaakkujen riittävä kosteus. Taimen juuripaakusta pitää tulla hieman vettä ulos sitä puristettaessa. Älä ylikastele juuripaakkua, koska juuripaakku hajoaa ollessaan liian märkä.

Pakkastaimet toimitetaan loppuasiakkaille juuripaakut jäisinä. Pakkastaimien kanssa toimiessa on tärkeää, että annat juuripaakkujen sulaa rauhassa varjoisassa paikassa joitakin päiviä ennen istutusta. Pakkastaimien sulatusta voi nopeuttaa asettelemalla laatikot erilleen metsään, kasassa ollessa sisimmäiset laatikot sulavat viimeisenä.

Nosta taimia vakkaan siten, että niiden paakut ovat tasaisesti taimivakan pohjalla siistissä järjestyksessä. Taimivakan täyttöjärjestyksestä on kaksi koulukuntaa, toiset aloittavat taivakan täyttämisen etureunasta ja toiset takareunasta. Kokeile molempia tapoja ja käytä itsellesi sopivampaa. Pohjan täytyttyä voi taimien päälle asetella vielä muutaman taimen varovaisesti kyljelleen. Keskikokoisella paakulla olevia taimia mahtuu taimivakkaan puoli laatikollista eli 60 kappaletta.

Kuusentaimia ei saa varastoida veden äärellä eikä niitä kannata käsitellä paljain käsin, koska kuusentaimia on yleensä käsitelty tukkimiehentäitä vastaan Lambda-syhalotriinillä. Käyttöturvallisuus tiedotteen mukaan ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Ärsyttää hengityselimiä. Terveydelle haitallista hengitettynä ja nieltynä. Aine on myös vaarallista ympäristölle: Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Valmistetta käsiteltäessä on käytettävä suojapukua, kumisaappaita, kemikaalinkestäviä suojakäsineitä (esim. nitriili) ja päähinettä.

Taimia istuttaessa voi käyttää kahta erilaista hanskaa. Taimien käsittelyyn toiseen käteen suojakäsine ja toisessa pottiputkea pitävässä kädessä on miellyttävämpää käyttää normaalia nahkaista metsätyökäsinettä.

Pottiputken säätäminen oikeaan istutussyvyyteen

Varsinainen istutus alkaa pottiputken säätämisellä. Kuusentaimien päälle pitää jäädä hieman (kahdesta neljään senttiä) maata istutuksen jälkeen. Jos paakuissa käytettyä kasvatusturvetta jää paljaaksi taimi kuivuu ensimmäisien helteiden aikana. Taimen istutussyvyyteen voidaan vaikuttaa säätämällä pottiputkessa olevaa jalkapainiketta. Jalkapainiketta voi säätää avaamalla painiketta pitävä mutteri moottorisaha-avaimella ja siirtämällä tallaa oikealle kohdalle.

Metsäalalla tulee ajoittain erilaisia muoteja. Yhtenä viime vuosien muodeista on kuusen syväistutus. Syväistutuksessa kuusen taimi istutetaan noin seitsemän senttimetrin syvyyteen. Syväistutuksessa tavoitellaan kuusen parempaa pysymistä maassa (esimerkiksi routa pullauttaa taimia maasta), ravinteiden parempaa saatavuutta sekä parempia kosteusolosuhteita. Syväistutuksen haittana on taimen rungon joutuminen maan alle. Kokonainaisuudessa syväistutuksesta ei ole merkittävästi hyötyä ja joissakin mittauksissa syväistutus on lisännyt taimien kuolleisuutta.

Pottiputki-istutuksen työkierto

Varsinainen istutus noudattaa yksinkertaista alle kymmenen sekuntia kestävää työkiertoa. Istuksessa ei kannata tehdä huonoa työlaatua aikaa säästääkseen, koska istutuksen tulos vaikuttaa kuusella seuraavan 60 vuoden kierron ajan. Mutta hidastelu ei paranna laatua, tekemällä istutuksen vaiheet tehokkaasti jää aikaa ja voimia hoitaa istutus hyvällä laadulla.

Pottitaimien istutus alkaa poimimalla kuusentaimi paakusta hellästi kiinni pitäen käteen ja siirtymällä samalla kohti seuraavaa istutuspaikkaa. Mättäisiin istuttaessa taimi kuuluu istuttaa suoraan mättään päälle. Kun saavut mättäälle, aseta pottiputki pystysuorassa kärki keskelle mätästä ja paina putki maahan jalkapainikkeella. Älä paina putkea turhaan käsillä maahan, käytä painamiseen huomattavasti vahvempia jalkoja.

Usein toistuvissa työvaiheissa pienelläkin ajansäästöllä saavutetaan merkittäviä vaikutuksia. Pottiputkella istuttaessa kannattaa painaa putken leuat auki jalkapolkimesta samaan aikaan, kun tiputtaa kuusentaimen pottiputkeen. Yhdistetystä työvaiheesta saadaan kolme merkittävää etua, kun taimen tippumista ei tarvitse odotella polkimen painamisen jälkeen, taimi ei juutu putkeen putken heiluessa polkimen mukana ja maa-aines ei ehdi valua leukojen avaamaan tilaan. Taimi putoaa suoraan leukojen avaaman montun pohjalle.

Taimen tippumisen odottamisen ajattelu saattaa tuntua naurettavalta ajansäästöltä, mutta silloin, kun työvaihetta toistaa hehtaarilla 1800 kertaa, syntyy sekunnin säästöstä tasan 30 minuutin säästö hehtaaria kohden.

Taimen sujahdettua maahan pottiputki nostetaan maasta kääntämällä sitä samalla 90 astetta. Putken kääntäminen kannattaa tehdä kahdella kädellä rasitusvammojen välttämiseksi. Taimen pudottanut käsi on luontevasti kahvan lähellä, joten sen käyttäminen putken kääntöön on luonnollista. Paina peukalolla pottiputken leuat takaisin kiinni heti nostamisen jälkeen ennen kuin lasket putkea maahan.

Putken nostamisen jälkeen taimi jää maahan törröttämään vinoon. Taimen ympärille jää tyhjää tilaa vähintään putken materiaalivahvuuden verran. Siirrä juuripaakun päälle hieman maata jalalla ja paina taimi pystysuoraan asentoon painamalla maata kevyesti paakun päällä. Tämä on kaikkein tärkein vaihe taimen istutuksessa, vaikka sinulla olisi miten kiire, tiivistä taimi maahan huolella.

Muokkaus 07.06.2015: Kuvasin kypäräkameralla videon kuusen taimien istutuksesta. Tein videosta kaksi versiota, ylläolevan lyhyen sekä täysipitkän videon 100 taimen istutuksesta.

Varmista työnlaatua välillä vetämällä kevyesti taimen rungosta. Jos taimi nousee vähäisellä voimalla, joko istutat taimen liian pintaan (säädä jalkapainiketta), siirrät liian vähän maata juuripaakun päälle tai taputtelet taimea liian kevyesti jalalla. Älä kuitenkaan paina jalalla liian läheltä runkoa tai kovalla voimalla. Varo erityisesti liian läheltä runkoa painamista, lähellä runkoa painaessa saatat raapaista kengällä rungolta kuoren päältä. Liian kovaa painettaessa saatat vaurioittaa paakussa olevia juuria.

Istutusnopeus on riippuvainen mättäiden laadusta. Huonojen mättäiden kanssa palaa aikaa, mutta paakkutaimien istuttaminen hyviin mättäisiin on nopeaa. Minulla kesti 240 keskikokoisen kuusen paakkutaimen kantaminen 100 metrin päähän, taimien istutus mättäisiin ja paluuseen taimivarastolle yhteensä 50 minuuttia. Päivässä saa istutettua hehtaarin alueen verran keskikokoisia paakkutaimia, jos mättäät ovat hyviä ja taimet saa kuljetettua koneellisesti kuviolle.

Metsän koneellinen istutus

Puiden istuttaminen pottiputkella on edelleen puunkorjuun koneellistettua vallitseva menetelmä. Metsäteollisuus (etenkin UMP) on lähtenyt edistämään koneellisen istutuksen leviämistä metsiin tekemällä yhteistyötä valmistajien kanssa.

Nykyiset koneelliset menetelmät perustuvat kaivinkoneeseen kiinnitettävään raskaaseen istutuspäähän. Istutuspäällä muokataan maata ja sen jälkeen muokattuun jälkeen painetaan pottiputkihenkisesti taimi kasvamaan.

Finmetko2012 messuilla oli esittelyssä Risutecin kehittämä entistä kehittyneempi kuusenistutuskone. Perinteisissä malleissa kuski lataa istutettavat taimet käsin taimilaatikoista istutuskoneeseen yksitellen. Risutecin uutuudessa lastataan päivän taimet istutuspäässä olevaan varastoon laatikoissa ja kone poimii taimet yksitellen istutukseen suoraan laatikoista.

Pakko antaa kehittäjille pisteet innovaatisuudesta vaikka menetelmä ei sinänsä ratkaisekaan koneellisen istutuksen varsinaisia ongelmia. Suurimpana ongelmana on koneellisen istutuksen käsintehtävää istutustusta korkeampi kustannus metsänomistajalle.

Uskon myös perinteisen manuaalisen istutuksen hyötyvän kehittämisestä, sen minkä saa tehtyä koneella, voi tehdä entistäkin helpommin käsin. Esimerkiksi Risutecin laite vaatii tasakokoisia taimia, jotka saa otettua taimilaatikosta yksitellen juurten tarttumatta toisiinsa. Nämä paremmat taimet helpottavat myös käsintehtävää istutusta, kun taimet saa siirrettyä taimivakkaan helposti.

Koneellinen istutus tulee laajentamaan istutuskauden kestämään koko sulan maan ajan, koska koneyrittäjien pitää kuollettaa arvokkaiden istutuspäiden kustannus. Metla tutkii tällä hetkellä kuusien istuttamisen ajankohdan laajentamista nykyisestä istutuskaudesta kestämään koko kesän. Tämä tarkoittaa pidempää istutuskautta myös manuaaliseen istutukseen.

Istutuksen jälkeisen vaiheet ennen

Metsänhoito ei lopu maanmuokkaukseen ja istutukseen. Taimet saavat seuraavina vuosina kilpailla kasvutilasta heinikon sekä muiden puuntaimien kanssa. Jos epäröit taimikonhoidon kanssa, suosittelen vakavasti istutuksen unohtamista ja rahan säästämistä.

Taimikon unohtaminen istutuksen jälkeen on yleistä. Metlan mukaan neljäsosa taimikoista on kunnoltaan välttäviä tai vajaatuottoisia. Vajaatuottoiseksi lasketaan taimikot, joissa metsän viljely on epäonnistunut niin pahasti, että viljely pitää uusia. Välttäväksi kutsutaan taimikkoja, joissa pitää vähintään tehdä täydennysistutusta.

Kuusitaimikon heinääminen

Sulkeutuneessa metsässä riittää vain vähän valoa maanpinnalle. Uudistushakkuussa puiden poistaminen päästää auringon valon suoraan maanpinnalle. Maapohjassa odottaneet siemenet reagoivat lisääntyneeseen valoon ja lämpöön. Muutaman vuoden päästä hakkuusta uudistusala näyttää lohduttumalta heinikolta.

Kovalla vaivalla istutetut kuuset ovat kadonneet maisemasta heinikon alle. Metsäalasta ymmärtämättömät päättelevät, että metsänomistaja on ryöstänyt alalta puut ja jättänyt alan luonnon armoille. Tarkemmin kuviota tarkastellessa voi löytää heinien keskeltä terhakoita taimia.

Heinäämisen tarpeeseen voi vaikuttaa metsänuudistamisen nopeudella. Heti seuraavana kesänä uudistushakkuun jälkeen istutetuilla taimilla on mättään päällä muutama vuosi helppoa aikaa ilman juuristo- ja valokilpailua. Metsänuudistamisen myöhästyminen lisää taimikonhoidon työmäärää sekä myöhemmin istutetut taimet joutuvat kilpailemaan heti ensimmäisinä kesinä heinien kanssa.

Heinääminen ei ole täysin pakollista, kuuset jaksavat taistella vuosia heinien kanssa myös ilman apua. Taimet etsivät päälle kaatuneiden heinien alta reittiä vapauteen ja kasvattavat vuosittain pienen vuosikasvaimen. Heinääminen kuitenkin on järkevää, suhteellisen pienellä vaivalla kuusille saa etulyöntiaseman, jolloin ne kasvavat nopeasti heinistä ohi.

Taimikon varhaishoito

Heinien lisäksi maapohjalle leviää puiden taimia. Nuorena nopeasti kasvavat koivut valtaavat aukon ja uhkaavat jättää kuusen taimet varjoonsa. Jos metsänomistaja ei pelasta kuusia, koivut saattavat ohittavat kuuset ja jättävät ne juromaan maanpinnalle pitkäksi aikaa.Kuvan taimikossa näkyi kuusentaimia tasaisilla välimatkoilla koivikon alla. Yllä olevassa kuvassa oleva kuusentaimella on ikää reilusti enemmän kuin mitä voisi olettaa. Metsänomistaja on käyttänyt ensiksi kohtuullisen suuren rahasumman kuvion uudistamiseen kuuselle ja sen jälkeen unohtanut kuvion. Raha on mennyt hukkaan, sama koivikko olisi syntynyt myös ilman kuusien istutusta.

Varsinainen taimikonhoito

Varsinaisessa taimikonhoidossa kuviolle jätetään ensiharvennuksen asti kasvatettavat puut. Taimikon varhaishoito antaa kuusille etumatkan kilpaileviin puihin nähden. Kuuset saavat jatkaa kasvuaan uudistusalan kuninkaina, mutta kertaalleen kukistetut koivut jatkavat hiljaista hyökkäystään kohti valoa. Metsänuudistaminen päättyy varsinaisen taimikonhoidon jälkeen. Tähän asti metsänomistajalle on syntynyt vain kuluja. Käyttäessäsi istutustaimia sinun pitää olla valmis hoitamaan taimikkoa tähän asti. Pelkästään istutus ja sen jälkeen alan unohtaminen on hölmömpää kuin rahan heittäminen tuuleen.

Harvennukset ja päätehakkuu

Metsänkasvatus helpottuu työmäärältään taimikkovaiheen jälkeen. Metsä kasvaa taimikkovaiheen jälkeen pitkän aikaa itsenäisesti ilman suurempia huolia. Tyypillisimmillään metsänomistaja menee kuviolle seuraavan kerran tekemään ennakkoraivauksia ennen koneellisia harvennuksia ja päätehakkuuta.

Hoitamalla metsänuudistamisen ketjun kunnolla puuntuottaja pääsee nauttimaan kasvavan metsän arvokasvusta. Aikaa myöten lohduttomasta uudistusalasta syntyy mahtava kuusikko.

Kannattiko koko vaiva taloudellisesti? Tein viime vuonna artikkelin kuusentaimen nykyarvosta. Jutun ideana oli laskea, että kannattaako metsän uudistaminen istuttamalla kuusentaimia mättäisiin. Jutun pohjalta on perusteltua todeta, että kannattaa.