Kuusentaimen nykyarvo

Huomasin virkeän luontaisesti syntyneen kuusentaimen, kun kävelimme taimikossamme. Taimi on tulevaisuuden tukki. Aloin pohtimaan mikä on kuvassa näkyvän kuusentaimen nykyarvo. Taimesta on tulevaisuudessa odotettavissa menoja ja tuloja. Pyrin laskemaan arviota siitä mikä on taimikossa olevan kuusentaimen nykyarvo.

Laskin esimerkin kasvutiedot Metlan sivuilta löytyvällä ”Motti”-ohjelmalla. Motin saa ilmaiseksi 180 päivän ajaksi käyttöön lataamalla sen sivulta: http://www.metla.fi/metinfo/motti/ .

Motti-metsänkasvatusohjelmiston avulla voidaan tarkastella ja havainnollistaa metsikön erilaisten kasvatusohjelmien vaiku­tuksia puuston kehitykseen, hakkuukertymiin ja taloudelliseen kannattavuuteen.

Motti tuottaa puuston kehitysennusteita kasvu- ja tuotosmallien avulla. Motin kasvumallit ovat pitkäaikaisen tutkimustyön tulos. Ne pohjautuvat laajoihin maastomittauksiin sekä inventointi­koealoilta että pitkään seuratuilta kestokokeilta.

Motti-ohjelma ei mallinna tulevaisuutta täysin tarkasti, mutta antaa jotakin arviota puun kasvusta ja hoitotöiden vaikutuksesta puun kasvuun. Esimerkkilaskelmani on laskettu erittäin positiiviseksi, luonto ei aiheuta tuhojaan, taimikot hoidetaan tarkasti oikeaan aikaa ja harvennukset tehdään tarkasti.

Jokaisesta taimesta ei tule tulevaisuudessa tukkia. Käytännössä enintään joka neljäs kuusentaimi jää päätehakattavaan metsään. Muodostin esimerkin missä 2000 kuusen tainta istutetaan Etelä-Suomessa mustikkatyypin (=tuore kangas / MT) maapohjaan. Pääpiirteittäin kasvatus seuraa kaavaa:

  • Aukolle suoritetaan kaivinkoneella mätästys ja mättäisiin istutetaan kuusen taimia 2000 kappaletta (taimiväli 2,24 metriä).
  • Taimikonhoidossa jätetään kasvamaan kaikki taimet sekä luontaisesti syntyneitä kuusia täydentämään kuviota.
  • Ensiharvennuksessa poistetaan joka toinen puu (jää tuhat puuta).
  • Varsinaisessa harvennuksessa poistetaan taas joka toinen puu.
  • Päätehakkuulla kaadetaan puut pois ja aletaan valmistautumaan seuraavaan kiertoon.

Laskelma on paras arvioni seuraavan 70 vuoden kehityksestä. Minulla ei ole tiedossa tulevaa inflaatiota eikä tietoa metsänhoidon kustannuksien ja puunhinnan kehittymisestä. Käytän laskelmassa vuoden 2011 kustannuksia ja puunhintaa, jos luet juttua myöhemmin, kustannukset ovat varmasti nousseet ja toivottavasti myös puunhinta. Käytän esimerkin kaikissa vaiheissa vuoden 2011 rahaa vastaavaa summaa, otan inflaation huomioon vasta myöhemmin. Tämä tekee esimerkin seuraamisen helpommaksi.

Jätän laskelmassa arvonlisäveron huomiotta. Puuntuottaja saa valtiolta maksamansa arvonlisäveron takaisin ja puunmyynnistä puuntuottaja tilittää arvonlisäveron valtiolle. Arvonlisävero on läpilaskutettavaa rahaa, joten siitä ei tule voittoa tai tappiota. Pääomaveron otin laskemassa huomioon laskemalla tulojen / menojen kassavaikutuksen vuoden lopussa. Oletan, että puuntuottajalla on joka vuosi joitakin pääomatuloja, joista menot voi vähentää.

Maanmuokkaaminen ja kuusen istutus

Metsän kiertokulku käynnistyy uudistushakkuun jälkeen, kun syntyneelle aukolle tulee kaivinkone tekemään mättäitä. Määttäät antavat kuusentaimille hyvän kasvupaikan alkuvuosille. Mätästyksen jälkeen kuusen taimia istutetaan 2000 kappaletta pottiputkella mättäisiin.

  • Etelä-Suomessa mustikkatyypin maapohjan hinta noin 300 euroa hehtaarilta. Otan maapohjanhinnan huomioon, koska siitä muodostuu investointikustannusta.
  • Taimet istutetaan mättäisiin, jotka tehdään kaivinkoneella. Mätästyksen hehtaarikustannus on 400 euroa.
  • Taimet ovat yksivuotisia kuusenpottitaimia. Taimet maksavat kappaleelta 0.23€. Hehtaarikustannusta muodostuu yhteensä 2000 x 0.23€ = 460 euroa-
  • Istuttaminen maksaa 0.16€ per taimi. Hehtaarikustannusta muodostuu 2000 x 0.16€ = 320 euroa.

Taimikon perustamisesta syntyy kustannusta yhteensä 300€ + 400€ + 460€ + 320€ = 1480€. Maanmuokkaus ja istutus tapahtuvat vuotena nolla ja niiden kassavaikutus on 1 126 euroa verovähennyksien jälkeen.

Lasken kassavaikutuksen oletuksella, että muista pääomatuloista saadaan vähennettyä 1180 euroa (maapohja ei ole vähennyskelpoinen) => puuntuottajan tarvitsee maksaa 354 euroa vähemmän veroja kuin ilman vähennyksiä. Vähensin 1480 euron summasta 354 euroa summasta ja päädyin 1126 euron summaan. Käytän vastaavaa laskelmaa myös seuraavissa vaiheissa.

Heinääminen, varhausperkaus ja taimikonharvennus

Seuraavina kesinä kuusentaimet uhkaavat jäädä heinikon alle, joten kuusentaimia pitää käydä pelastamassa heinän alta. Heinääminen tapahtuu vuotena kaksi ja se maksaa 150 euroa hehtaarilta. Verovähennyksien jälkeen vaikutus on 105 euroa.

Taimien rinnalle nousee luontaisesti varsinkin koivua kilpailemaan paikasta auringossa. Koivut ohittavat kuuset ja alkavat varjostamaan niiden kasvua. Kuusi kestää varjostusta, mutta koivun piiskausta kuusenlatvat eivät kestä. Taimikolle tehdään varhaisperkaus, jossa haittaava puu poistetaan. Kustannus on 300 euroa per hehtaari ja se tapahtuu vuotena kahdeksan taimikon ollessa miehen mittaista. Verovähennyksien jälkeen vaikutus 210 euroa.

Taimikko jatkaa kasvuaan ja kuuset kaipaavat lisää tilaa. Varsinainen taimikonharvennus (taimikonhoito) tehdään taimikon saavutettua melkein neljän metrin pituuden. Raivaaminen maksaa 350 euroa hehtaarilta, mistä saadaan takaisin kemeratukena 140 euroa. Varsinainen taimikonhoito kuluttaa yhteensä 210 euroa. Raivaaminen tehdään vuotena 15. Verovähennyksien jälkeen kassavaikutus on 147 euroa.

Heinäämisestä, varhausperkauksesta ja raivaaminesta (=varsinainen taimikonhoito) muodostui verovähennyksien jälkeen kustannusta yhteensä 462 euroa.

Ensiharvennus

Puiden tullessa 40 vuoden ikään ne kaipaavat taas lisää tilaa ympärilleen. Ensiharvennus on ensimmäinen vaihe, jossa puuntuottaja voi odottaa saavansa tililleen takaisin hieman rahaa. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, niin vielä ensiharvennusvaiheessakin voi metsänomistajalle tulla lasku.

Kaksi vuotta ennen ensiharvennusta kuusikossa suoritetaan ennakkoraivaus. Ennakkoraivauksen tavoitteena on helpottaa varsinaisen ensiharvennuksen suorittamista poistamalla alueelta puunkorjuuta haittaava kasvusto. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että alueelta kaadetaan kaikki rannetta ohuempi materiaali maahan. Ennakkoraivaus maksaa 300 euroa per hehtaari.

Ensiharvennusvaiheessa kuuset ovat kasvaneet 15 metrin pituuteen ja niiden halkaisija rinnankorkeudella on 15cm (pohjapinta-ala 27m2). Metsään luodaan ajourat ja puustoa harvennetaan siten, että sitten jää 1000 puuta kasvamaan. Harvennuksesta kertyy puuta 62m3 mistä myyntikelpoista kuitua 50m3 per hehtaari. Kantohinnan ollessa 16 euroa kuutiolta tuloja syntyy 800  euroa per hehtaari.

Ensiharvennuksesta syntyy tuloja 500 euroa per hehtaari vuotena 40. Verojen jälkeen tuloja syntyy 350 euroa.

Toinen harvennus

Ajallaan hoidettu kuusikko pitää harventaa toiseen kertaan noin 55 vuoden iässä. Kuusikko on taas kasvanut niin tiheäksi, että se kaipaa lisää tilaa. Toinen harvennus antaa puuntuottajalle jo huomattavaa tuloa. Ennen harvennusta metsä raivataan, josta tulee kustannusta 250 euroa per hehtaari.

Puusto on kasvanut 20 metrin pituuteen ja niiden halkaisija rinnankorkeudella on 22cm (pohjapinta-ala 31m2). Puustosta poistetaan taas joka toinen puu pois, metsään jää 500 kappaletta puita.

Hakkuusta kertyy 33m3 tukkia (47€/m3) ja 46m3 kuitua (16€/m3). Hakkuusta kertyy tuloja 2300 euroa. Toisesta (varsinainen) harvennuksesta tulee nettotuloja 2050 euroa vuonna 56. Verojen jälkeen tuloja jää pankkitilille 1685 euroa.

Päätehakkuu

Puuntuottajan varsinainen palkkapäivä tulee 70 vuoden päästä taimikon perustamisesta. Yleensä metsätila on vaihtanut omistaa ainakin kerran ennen päätehakkuuta. Metsä on kasvanut 23 metrin pituuteen ja puut ovat lähes 30cm paksuja.

Viisi vuotta ennen päätehakkuuta metsässä suoritetaan taas ennakkoraivaus 200 euron hehtaarihintaan. Hakkuusta kertyy 258m3 (57€/m3) tukkia ja 39m3 (20€/m3) kuitua. Päätehakkuusta kertyy kantarahatuloja yhteensä 15 500 euroa. Verojen jälkeen tuloja syntyy 10 850 euroa.

Laskelmassa voisi ottaa huomioon myös perintöveron. Hehtaari ei kerkeä kasvamaan uudistuskypsäksi yhden sukupolven aikana. Usein hehtaari peritään kahteen kertaan, molemmilla kerroilla valtio saa hehtaarin arvosta perintöveroja. Jätin perintöveron huomiotta, koska sen laskenta olisi ollut käytännössä mahdotonta. Veron vaikutuksen arviointiin vaikuttaa liian monta muuttujaa.

Inflaation vaikutus

Kappaleessa oli alkujaan laskuvirhe ja päivitin kappaleen joulukuussa 2011. Kiitoksia Metsälehden keskustelupalstalaisille virheen bongaamisesta ja laskennassa auttamisesta.

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Historia auttaa hieman tulevaisuuden ennustamisessa. Katselin Metsätilastollinen vuosikirjasta puunreaalihintoja:

Kuvaaja on lainattu kirjan luvusta ”4 Puukauppa ja hakkuut”. Puun reaalihinta on pysynyt melko vakaana viimeiset kuusikymmentä vuotta. Ei ole kohtuutonta olettaa, että reaalihinnat pysyvät vakaana myös seuraavat vuodet. Uskon, että tulevaisuudessa tukeista sahataan lautaa ja kuidusta tehdään paperia ja muita hyödykkeitä (kuten lämpöä polttamalla).

Investointilaskelmissa on tapana laskea nettonykyarvoa laskemassa oleville rahoille(CBA). Tein alussa olettamuksen, että hinnat ja kustannukset nousevat samaan tahtiin. Käytän inlaatiota 2.7% ja odotan sijoittamalle rahalle tuottoa inflaation päälle 2% => Korko 4.7%.

Nykyarvolaskun ideana on laskea summa, jonka ”tallettamalla” nyt tilille halutulla korolla kasvaa vuosien varrella yhtä suureksi kuin vertailtavan asian arvo. Esimerkiksi päätehakkuusta pitäisi tulevaisuudessa saada inflaation 2.7% jälkeen 70 042 silloista euroa. Jos tallennat tänään 2812.49 euroa tilille, niin summa kasvaa 70 vuoden aikana yhtä suureksi kuin päätehakkuusta saatava summa.

Kun lasketaan kaikki vaiheet nykyarvolaskemalla päädytään tulokseen, että hehtaarin nettonykyarvo on 1949 euroa. Kuusikon perustaminen on vielä kannattaa laskelman perusteella, mutta kannattavuus on todella matala.

Taulukossa on viimeisellä rivillä ”MHY-maksu” = ”Metsänhoitoyhdistysmaksu”. Laki metsänhoitoyhdistyksistä määrittää, että jokaisen metsänomistajan tulee maksaa metsänhoitoyhdistysmaksua ellei hän ole saanut (maksullista) vapautusta maksusta. Maksun suuruus on yhdistyskohtainen, käytän laskelmassani kolmen euron hehtaarihintaa. Maksun kassavaikutus on ensimmäisenä vuotena 2,1 euroa (kolme euroa miinus pääomaverosta saatava vähennys).

Yhteenveto – istutetun kuusentaimen nykyarvo on euron

70 vuoden aikana hehtaarilla on kasvanut aukosta tukkimetsä ja hehtaari on uudistettu taas tulevan metsän pohjaksi. Jos kaikki menee täydellisesti, kun tulot jaetaan istutettujen taimien määrällä, yhden taimen arvoksi saadaan euro per taimi. Laskelma on tehty positiivisessä hengessä. Laskelma pettää, jos

  • Puunhinta ei nouse muiden hintojen mukana (=reaalihinta laskee).
  • Kustannukset nousevat muita hintoja nopeammin.
  • Metsä kohtaa ympäristötuhon, esimerkiksi myrsky, sieni (esimerkiksi maannousema) tai hyönteistuho.
  • Puuntuottajalle tulee kiinteistöveroa vastaavia maksuja. Maksuja maksetaan 70 vuotta ja (epävarmoja) tuloja tulee käytännössä yhtenä vuotena.
  • Metsä joutuu pakolla suojeluun. Kolmen sukupolven seitsemänkymmenen vuoden aikana tekemä työ valuu hukkaan, kun hehtaari pakotetaan suojeluun.
  • Puuntuottajan verovähennysoikeutta heikennetää. Metsä tuottaa puolet kierrosta pelkästään kuluja omistajalle. Jos kuluja ei saa alkupäässä vähentää tuloista metsän kasvuun investoimisen (esimerkiksi taimikonhoito), riski nousee merkittävästi.
  • Tuotosta maksettavaa veroa (pääomavero) nostetaan. Vuonna 2011 hallitus korotti veroa kaksi prosenttiyksikköä, veron vaikutus nousi seitsemän prosenttia (28% => 30%) alle 50 000 euron tuloluokassa. Jos pääomavero jatkaa nousemista, puuntuottajan nettotulot laskevat huomattavasti. Ruokakaupassa kelpaa vain nettoraha – bruttotulolla ei ole väliä.
  • Metsän perintöverotukseen tulee korotuksia.

Kannattaako taimikon perustaminen epävarman euron takia verrattuna vaihtoehtoiseeen sijoituskohteeseen? Mielestäni kannattaa. Yhden taimen takia en vaivautuisi, mutta kun metsän pinta-ala on riittävän suuri, niin pienistäkin virroista syntyy riittävästi tuloja. Kannattavuus voi kääntyä helposti kannattomuuteen, jos valtion päätöksillä puuntuottajan asemaa heikennetään (verot / suojelu).

P.S. Ensimmäisessä kuvassa olevan kuusentaimen nykyarvo on reilun euron. Oletuksen mukaan en pääse hakkaamaan siitä tukkia, mutta sentään monessa hoitotyössä pääsen hikoilemaan.

12 vastausta artikkeliin ”Kuusentaimen nykyarvo

    • Yleensä ollee niin, että sijoitetulle pääomalle halutaa inflaatiota suurempi tuotto.

  1. Olet taimikon perustamiskustannuksissa ottanut huomioon pohjan arvona 300 euroa hehtaarilta, mutta en huomaa laskelmassa pohjan luovutushintaa. Kai tuolla pohjallakin jokin arvo päätehakkuun jälkeen on?

    • tätä en risto ymmärrä, miksi sellaiselle pohjalle mitä ei voi käyttää ”uudellee” pitäisi laskea luovutushinta?

  2. Miten tähän vaikuttaa demareiden viime aikoina taas kerran esiin kaivama kiinteistövero metsille?

  3. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Emme voi edes kuvitella minkälainen maailma on 70 vuoden päästä. Tulemme varmasti kokemaan erilaisia veroja, mahdollisesti ympäristö muuttuu ja puun kysyntä vaihtelee.

    Kirjoitin laskelmaan oletukset mitä sillä hetkellä minulla oli. Esimerkiksi kirjoituksen jälkeen vuoden 2012 alusta muutettu pääomaveromuutos sekä kemeratukien tuleminen veronalaiseksi tuloksi ovat sotkeneet laskelmaa. Mahdolliset kiinteistöverot sekä metsänhoitomaksun poistuminen muuttavat laskelmaa varmasti. Toinen laskee nykyarvoa ja toinen nostaa.

    • Hei, aluksi kiitokset: Tällaista laskentaa olen kaivannutkin. Täytyy heti käydä katsomassa motti-ohjelmaa. Miten jouhevaa sen käyttö on todellisuudessa? Onko käytettävyys sellainen, että tavallinenkin isäntä pääsee sinuiksi?

      Tuo saatu nykyarvo +1900 e on tosi hyvä! Tosin kuten itsekin sanoit, todellisuus ei liene noin optimistinen. ”Korosta” pari sanaa. Ymmärtääkseni admin ei ole tässä korolla tarkoittanut sitä korkoa jonka pankki antaa talletuksille. Vaan korko on enemmänkin ns diskonttaustekijä, jonka avulla tuodaan tulevaisuuden kassavirrat nykyhetkeen sisältäen projektin riskin. Siksi minusta tuo 1,047 eli 4,7% on vähän matala (siis myös vuoden 2011 tilanteessa). Haen vertailukohtaa yritys ja osakemaailmaan, jossa 4,7% diskonttauskorkona on todella matala ja sellaista käytetään usein projekteissa ja kohteissa joissa riskitaso on todella matala. Näppituntumalta metsätalouden harjoittamiseen liittyy niin paljon erilaisia epävarmuustekijöitä ja tuoton hajontaa, että hatusta vedettynä diskonttauskoron tulisi olla huomattavasti suurempi. Silloin myös Nettonykyarvo olisi matalampi.

      Laskeeko motti muuten sisäisen korkokannan? Mikä esimerkissäsi tuli sisäiseksi korkokannaksi?

  4. Kiitos kommenteista. Motti-ohjelma on helppo käyttää, tälläinen puolitavallinen isäntä osaa käyttää sitä ”yritä-erehdy-onnistu”-menetelmällä. Motti on parhaimmillaan silloin, kun mallintaa puuston kasvua ja kasvuun vaikuttamista erilaisilla hoitotoimenpiteillä. Rahapuolella se ei ole mielestäni aivan yhtä hyvä, kannattaa tehdä Motilla esimerkki kasvatus ja sitten laskea rahat suoraan Excelissä.

  5. Päivitysilmoitus: Kuusikon terveysmetsälannoitusta täsmälannoituksena | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  6. Päivitysilmoitus: Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  7. Päivitysilmoitus: Kuusta vai koivua rehevälle maalle | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  8. Päivitysilmoitus: Numerot ja taajamametsät | Zygomatica

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.