Tehojätkä on pääasiassa taimikoiden hoitoon tarkoitettu vajaan parin tuhannen kilon painoinen pienoismetsäkone. Valmistajan tavoitteena on ollut, että Tehojätkällä voisi hoitaa taimikoita ympärivuotisesti kevyesti kopissa istuen. Tehojätkällä voi taimikonhoidon lisäksi korjata energiapuuta kiinnittämällä siihen energiapuukouran.

Tehojätkä taimikonhoidossa

Tehojätkä kaataa taimikkoa nosturin päässä hitaasti pyörivällä terällä. Terää voi pyörittää kahteen suuntaan, ohuemmat risut katkotaan veitsityyppisesti murskaamalla ja paksummat sahataan poikki. Tehojätkän toiminnasta taimikonhoidossa löytyy esimerkiksi tämä YouTube-video.Tehojätkä oli alkujaan tarkoitettu taimikonhoitoa tekevien urakoitsijoiden työkaluksi. Usewoodin edustajan mukaan Suomessa on vuonna 2013 yli kymmenen urakoitsijaa hoitamassa taimikoita Tehojätkillä. Urakoitsijoiden määrä on pieni verrattuna raivausahalla taimikoita hoitavien metsureiden määrään.

Suomessa ei ole ollut vuoteen 2013 mennessä pulaa taimikonhoitoa tekevistä metsureista. Metsureita on löytynyt taimikoihin maksuhaluisen asiakkaan ilmoitettua työkohteen. Metsätehon vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan taimikonhoito tehojätkällä on normaaleissa kohteissa kalliimpaa kuin metsurityönä teetetty taimikonhoito. Tehojätkillä hoidettujen taimikoiden osuus ei ole yleistynyt, koska Tehojätkä ei ole ratkaissut taimikonhoidon varsinaista ongelmaa, joka on liian korkea hehtaarikustannus.

Suomessa on kehitetty Tehojätkän lisäksi myös muita menetelmiä koneelliseen taimikonhoitoon. Kirjoitin joulukuussa 2011 taimikonhoidon koneellistumisen menetelmistä koontajutun. Jutun kirjoittamisen jälkeen parissa vuodessa ei koneelliseen taimikonhoitoon ole syntynyt uusia kustannuksia raivaussahatyön tasolle laskevia uudistuksia.

Tehojätkä energiapuun korjuussa

Tehojätkään myydään energiapuulle sopivia hakkuukouria. Usewood valmistaa itse sekä giljotiinilla että sahalla katkaisevia hakkuupäitä. Tehojätkään voi kiinnittää Usewoodin valmistamien hakkuupäiden lisäksi esimerkiksi Riuttolehdon valmistaman Tapio-sykeharvesterin. Hakkuukouran käytöstä Tehojätkällä saa käsityksen YouTube-videosta.

Usewoodin edustajan mukaan tehojätkällä saadaan katkottua ja karsittua 2-3 kiintokuutiota puuta tunnissa. Arvioitu tuottavuus perustuu koneen kokoon suhteessa järeän rinnankorkeudelta 15-20 senttiä paksun puun korjaamiseen. Korjattaessa ohuempaa puustoa tuotos on alhaisempi. Usewoodin edustajan mukaan karsimatonta rankaa saadaan katkottua jopa seitsemän kuutiota tunnissa.

Puut pitää saada hakkuun jälkeen metsästä vielä tienlaitaan odottamaan kaukokuljetusta. Tehojätkän nosturin ulottovuus on alle kymmenen metriä, jolloin tehojätkällä ei voi hakata puustoa perinteisellä 20 metrin uravälillä. Tehojätkällä hakataan puut kalanruototyyppisesti haamu-urille. Haamu-urilta puiden kerääminen on hitaampaa kuin perinteisiltä 20 metrin välein olevilta hakkuu-urilta.

Usewoodin edustajan mukaan Tehojätkä-yrittäjien tyypillinen tuntiveloitus on 50 euroa + arvonlisävero. Korjatessa ensiharvennuskokoisia puita keskimääräisellä 2.5 kiintokuution tuntitahdilla tulee kiintokuutiosta metsänomistajalle 20 euroa kustannusta. Tehojätkällä suoritetun kaadon / karsinnan lisäksi puut pitää kuljettaa vielä tien laitaan.

Kuitukokoisen puun tienvarsihinta hankintakaupoissa on ollut vuonna 2013 noin 30 euroa per kuutio. Korjuukustannuksien lähestyessä hankintahintaa alkaa puuntuottaja pohtimaan hankintakaupan mielekkyyttä. Korjatessa alle kymmenen senttimetriä paksua puustoa Tehojätkällä alkaa jo pelkkä hakkuukustannus lähestyy puusta saatavaa hintaa. Liian pieniä puita ei kannata korjata metsästä edes pienellä koneella.

Tehojätkän hinta vaihtelee 32 000 ja 59 000 euron välillä

Tehojätkiä myydään kahta mallisarjaa. Ammattikäyttöön tarkoitettu kahdeksanrenkainen umpiohjaamolla varustettu Tehojätkä Pro maksoi vuoden 2012 Finmetko-näyttelyn aikaan 59 040 euroa + arvonlisäveron. Isäntälinjalle tarkotettu riisutumpi nelirenkainen avohytillä oleva Tehojätkä Eco maksoi 32 000 euroa + arvonlisäveron.Kuvassa on Tehojätkä Eco. Ecossa on vain neljä pyörää ja avohytti.

Hytin ja rengasmäärän lisäksi mallisarjojen hydraulijärjestelmät eroavat toisistaan. Ammattilaisille suunnatussa Pro-mallissa ohjausjärjestelmä pohjautuu tietokoneeseen ja Eco-mallissa ohjaus on perinteinen hydraulinen ohjaus.

Peruskoneen lisäksi Tehojätkän mukaan on ostettava vähintään raivauspää tai hakkuukoura. Raivauspää maksoi vuonna 2011 ilman arvonlisäveroa 7 100 euroa ja yksinkertainen giljotiinilla katkova hakkuukoura 14 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

Tehojätkä on näppärän kokoinen ja teknisesti hieno

Tehojätkä painaa varusteineen alle 2000 kiloa ja on leveydeltään vain 1.5 metriä. Tehojätkä mahtuu kulkemaan taimikossa taimivälissä vaurioittamatta jäävää puustoa. Tehojätkää voi kuljettaa työmaalta toiselle tavallisella autotrailerilla. Trailerin vetämiseen tarvitaan kaupunkimaasturia vahvempi juhta.Päin vastoin kuin yleisesti luullaan, tehojätkän runko ei ole sama kuin pienoismetsätraktori Alstorissa. Suurimpana teknisenä erona kahden metsäkulkijan välillä on vetotapa. Alstrorissa on mekaaninen veto ja Tehojätkässä liikkuminen tapahtuu telien keskellä olevien hydraulimoottoreiden avulla.

Tehojätkä on teknisesti hienonoloinen laite. Tekninen hienous ei kylläkään ole metsätöissä aina eduksi risujen tunkeutuessa vuorotellen jokaiseen rakoon mitä laitteesta löytyy.

Tehojätkän tyyppisen urakointiin tarkoitetun työkalun pitäisi olla yhtä vahva kuin 700 millisen ratakiskon (lyhyempi ratakisko hukkuu ja pidempi taipuu käytössä). Verkkokeskusteluista lukemani perusteella tekninen kestävyys on ollut Tehojätkälle haaste.

Usewoodin olisi mielestäni kannattanut keskittyä enemmän Tehojätkän kustannuksiin ja kestävyyteen kuin tyylikkääseen ulkoasuun ja tekniseen hienouteen.

Eco-mallin julkaiseminen oli askel oikeaan suuntaan kohti edullisempaa ja yksinkertaisempaa työkonetta. En kylläkään usko Econ myynnin nousevan merkittävälle tasolle. Asiakkaat ovat kokeneet jo aikaisemmin Pro-mallin hinta/laatusuhteen olevan heikko. Laskemalla sekä hintaa että laatua yhtä paljon pysyy hinta/laatusuhde edelleen yhtä heikkona… Econ hinta alkaa olemaan lähellä oikeaa tasoa, myynti kylläkin lähtee nousemaan vasta, kun Econ työmukavuus ja -teho nousevat Pro:n tasolle.

Tehojätkä ei ole ollut kultakaivos valmistajallekaan

Uuden teknologian tuominen markkinoille vaatii runsaasti pääomaa. Usewoodin taloustietojen mukaan yritys on tuottanut toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana lähes 1.5 miljoonaa euroa tappiota. Tappion tekeminen on noussut samaa tahtia liikevaihdon kasvun kanssa.

Kaikki kehittämiseen mennyt raha ei ole peräisin omistajien taskusta. EU on tukenut Usewoodia Econ luomisessa ja  liiketoiminnan kehittämisessä. EU-rahaa menee jatkuvasti myös huonompiin projekteihin kuin metsänhoidon kehittämiseen.

Suomalaisten helmasyntinä on perinteisesti ollut teknisesti hienojen laitteiden kehittäminen ja sen jälkeen markkinoinnin unohtaminen. Tehojätkän taustalla oleva Usewood on tässä mielessä positiivinen poikkeus harmaasta joukosta. Usewood on kiertänyt aktiivisesti esittelemässä Tehojätkää metsänomistajille ja potentiaalisille koneen ostajille.Kuva: Pienet yritykset ovat välillä aivan mahtavia. Usewoodilla oli vuoden 2012 Finmetko-messuilla mukana Tehojätkä-simulaattori risuraivaamiseen.

Tehojätkä on muotoilultaan ja teknisesti hieno laite. Tehojätkä ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan edes kohtuullista osuutta taimikonhoitomarkkinoista. Heikon markkinaosuuden takana on menetelmän korkeampi kustannus loppuasiakkaalle. Puuntuottaja näkee taimikonhoidossa arvoa vain lopputuloksella, käytetyllä menetelmällä ei ole puuntuottajalle väliä.

Tehojätkän tarina alkoi metsänomistajan pohtiessa raivaussahaa vähemmän elimistöä rasittavaa menetelmää taimikonhoitoon. Pohdinnan ja kehitystyön tuloksena syntyi pieni metsissä mönkivä metsäkone. Kehitystyön tavoitteena ei ollut taimikonhoidon kustannuksien laskeminen. Tehojätkien myynti olisi ollut oletettavasti paremmalla tasolla, jos tavoiteasettelussa olisi otettu myös Tehojätkä-yrittäjien asiakkaiden kustannukset huomioon.