Aihearkisto: Yleinen

Punamultamaalin keittäminen

Julkaistu , kirjoittanut

Ostimme vanhan asuttamattoman maatilan kesällä 2010. Ostamamme tilan mukana tuli konesuojaksi kelpaava maalaamaton navetta. Navetan puuosat olivat kestäneet ilman maalia 60 vuotta ja vaikka lautojen pinta oli hieman syöpynyt, kokonaisuudessa rakennus oli ryhdissä. Halusimme antaa navetalle jatkoaikaa ja päätimme maalata rakennuksen. Käytimme punamultamaalia, keittomaalin käyttöön meitä kannusti

  • Punamulta ei hilseile vanhojen puupintojen päällä. Nykyaikaiset maalit kaipaavat puhdasta ja ehjää pintaa muodostaakseen suojaavan pinnan.
  • Punamulta on edullista. Itse keitettynä keittomaali maksoi vuonna 2011 vain euron per litra.
  • Voimme maalata tulevaisuudessa navetan uudestaan punamullalla suoraan edellisen maalauksen päälle.
  • Subjektiivisenä mielipiteenä, punamulta on kaunis. Punamullalla maalatut rakennukset sopivat suomalaiseen maalaismaisemaan.
  • Kokemus. Punamulta maalin keittäminen on vastaavaa kansanperinnettä kuin pontikan keitto. Molempia on keitelty maaseudulla maailmansivu. Pontikankeitto kiellettiin nälänhädän takia vuonna 1866 eikä kieltoa ole vieläkään kumottu, mutta punamultaa saa sentään keittää laillisesti.
  • Vaivattomuus. Raaka-aineet saa ostettua helposti kaupungilta ja veden viereisestä kaivosta. Ostetun maalin rahtaaminen on kovempi vaiva kuin veden kantaminen omasta kaivosta paikalle.

Lue loppuun →

90 vuoden kasvatuksen jälkeen tuli päätehakkuun vuoro

Julkaistu , kirjoittanut

Myimme kesän 2011 lopulla päätehakkuuta ja kuusikon ensiharvennusta pystykauppana. Pystykaupassa ostaja korjaa metsästä puita sovitulta alueelta ja maksaa metsänomistajalle toteuman mukaan.

Puukauppa käynnistyi, kun keräsimme tilamme kuvioista paketin ja saimme Harvestialta sopivan vastauksen tarjouskyselyymme. Kauppa eteni neuvotteluiden kautta hakkuusopimuksen kirjoitukseen ja ensimmäiset puut kaadettiin joulun 2011 alla. Sovittujen hakkuiden pitäisi tapahtua kokonaisuudessaan tänä talvena ja meidän pitäisi päästä istuttamaan uudet taimet viimeistään juhannuksena 2012. Lue loppuun →

Taimikonhoidon koneellistuminen

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa uudistetaan vuosittain noin 180 000 hehtaaria metsää. Taimikonhoitoa ei tehdä kuitenkaan koko 180 000 hehtaarin alueelle vaan osa taimikoista jää hoitamatta. Tekemättömästä taimikonhoidosta syntyvä rästi vähentää tulevaisuuden puuvirtaa teollisuudelle ja heikentää puuntuottamisen kannattavuutta. Lue loppuun →

Kevyttä kuljetuskalustoa metsätöihin

Julkaistu , kirjoittanut

Päivitys 17.06.2015: Olen ryhtynyt valmistamaan yllä olevassa kuvassa näkyvää pientä ajokonetta nimeltä Logbullet. Käy katsomassa sivuilta videoita ja muita lisätietoja koneesta.

Logbulletissa on reilu 40cm maavara, vahva hydraulinen nosturi ja sitä on yhtä helppo ajaa eteen ja taakse. Konetta ei tarvitse kääntää metsässä. Logbulleton on rakennettu metsään. 

Facebookissa Logbullet löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/logbullet/ . Päivitän uutiset facebookin puolelle, koneen hintatiedot taas löytyvät verkkosivulta logbullet. Lisävarusteiden hinnat löytyvät verkkosivun ”lisävarusteet” alasivulta.

Tätä ja muita konejuttuja kirjoittaessa en ollut vielä tietoinen tulevasta työstäni.

***

Halusimme helpottaa kulkemista raivaussahan, eväiden ja polttoaineen kanssa kuvioille. Kävelimme metsään, mutta tilan takalaidalla oleville kuvioille kävely vei aikaa  ja imi mehuja varsinaisesta metsätyöstä. Välillä olisi kanssa tehnyt mieli tuoda vähän puuta metsästä pois, mutta ilman kuljetuskalustoa se ei onnistunut.  Lue loppuun →

Kuusentaimen nykyarvo

Julkaistu , kirjoittanut

Huomasin virkeän luontaisesti syntyneen kuusentaimen, kun kävelimme taimikossamme. Taimi on tulevaisuuden tukki. Aloin pohtimaan mikä on kuvassa näkyvän kuusentaimen nykyarvo. Taimesta on tulevaisuudessa odotettavissa menoja ja tuloja. Pyrin laskemaan arviota siitä mikä on taimikossa olevan kuusentaimen nykyarvo.

Lue loppuun →

Kuusen kasvukiihdytys

Julkaistu , kirjoittanut

Taimikoissa on usein suuria kuusia keskellä vielä kasvunsa alussa olevia kumppaneitaan. Taimikkoon ei ole oletettavasti jätetty tahallaan suuria kuusia varjostamaan vaan uudistushakkuun raivausvaiheessa on säästetty pieniä kuusia ”helpottamaan” taimikon perustamisessa. Nämä kuuset ovat raivauksen aikaan taimen kokoisia, mutta iältään jo monta kymmentä vuotta. Lue loppuun →

Puuntuottaja?

Julkaistu , kirjoittanut

Rauduskoivun lehti ja runko

On olemassa yhtä monta tapaa hoitaa metsää kuin on olemassa ihmisiä – ja jokainen tapa on metsänomistajan tavoitteista riippuen yhtä oikea. Kantovesojen kanssa taistellessa ymmärtää metsänkasvuvoiman – teit mitä vain niin puu haluaa kasvaa. Talousmetsähoidon tavoitteena on nopeuttaa ja ohjata puuntuottoa korkeamman hintaluokan kohteisiin (tuottaa laatutukkia). Ohjaaminen kuluttaa aina aikaa / rahaa – talousmetsäajattelussa otetaan huomioon panoksen suhde tuottoon / riskiin.

Puuntuottaja omistaa (tai vuokraa) metsää – metsä on keino tuottaa puuta. Nykyään käytännössä vain puuntuottaminen tuo metsästä tuloja metsään investoitujen rahojen takaisinmaksuun. Metsä on puuntuottajalle samanlainen väline kuin sakset kampaajalle tai veitsi lihamestarille.

Metsä tuottaa puun lisäksi myös muuta arvoa kuten maisema / retkeily / eläimet (riista) / marjat ja muut kasvit – näiden arvojen määrittäminen rahassa on hankalampaa. Metsää ostetaan euroilla ja ainoat mitattavat tulot ovat euroja. Jos muut arvot estävät metsän taloudellisen hoitamisen niin silloin omistajalle syntyy aina taloudellista tappiota. Vaikeimpia arvoja määritellä liittyvät kauneuteen – toiselle pystyyn lahonnut ikimetsä on kaunis – toinen pitää puupeltoja kauniina.

Metsänomistajia pyritään luokittelemaan – yksi termi on ”etämetsänomistaja”. En pidä ”etämetsänomistaja” termistä – sana viittaa metsästään etääntyneeseen ihmiseen. Termillä vähätellään metsänomistajaa kuka ei asu tilansa välittömässä läheisyydessä. Teollisuudessa kenenkään ei ole pakko asua sorvin vieressä – on aivan normaalia kulkea työmatka koneen luokse.