Suomessa uudistetaan vuosittain noin 180 000 hehtaaria metsää. Taimikonhoitoa ei tehdä kuitenkaan koko 180 000 hehtaarin alueelle vaan osa taimikoista jää hoitamatta. Tekemättömästä taimikonhoidosta syntyvä rästi vähentää tulevaisuuden puuvirtaa teollisuudelle ja heikentää puuntuottamisen kannattavuutta.

Taimikonhoidon koneellistuminen on ollut viime vuosina kuuma aihe. Käytännössä jokainen metsäaiheista tutkimusta tekevä laitos on julkaissut viime aikoina taimikonhoidon koneellistumiseen liittyvää materiaalia. Esimerkiksi metsäteho julkaisi kesällä 2011 raportin 218 koneellisesta istutuksesta ja taimikonhoidosta. Raportti on sisänsä asiallinen, mutta raportista julkaistun tiedoitteen otsikointi ylittää jo koomisuuden rajat. Tiedoite on otsikoitu ”Koneellinen metsänhoito vähentää työvoiman tervetta”. Itse raportissa ei painoteta työvoimasäästöä vaan todetaan, että tehtyjen laskelmien mukaan istutuksen ja taimikonhoidon koneellistaminen ei yleisesti ottaen tuo kustannussäästöjä metsurityöhön verrattuna. Suomessa ei ole varsinaista pulaa työvoimasta vaan palkanmaksajista.

Raivaussahan lisäksi muut koneelliset menetelmät eivät ole levinneet vuoteen 2011 mennessä merkittävään asemaan taimikonhoidossa vaikka ensimmäisiä ajatuksia on viritelty jo 1970-luvulla. Vuonna 2009 tehdyssä metsänhoidon koneellistamisen visio 2015 on nähty taimikonhoidon koneellistumisen tarpeellisuus ja myös käsitelty nykyisten menetelmien ongelmia. Visio on taustaltaan fiksu: ”Koneellistaminen ei ole itseisarvo vaan sen on tuettava kustannus- ja resurssitehokasta metsänkäsittelyketjua, edistettävä metsänhoitotöiden toteutusta ja puuntuotantoa sekä parannettava puuntuotannon kannattavuutta”. Visiosta on kuitenkin onnistuttu poimimaan ainoaksi tavoitteeksi ”Kustannustehokas metsänhoito” -seminaarisarjan kalvoihin taimikonhoiden koneellistumisesta, että 20% taimikonhoidosta toteutettaisiin koneellisesti vuonna 2015. Minä pidän enemmän alkuperäisesti ajatuksesta kuin muokatusta tavoitteesta prosentteineen. Koneellinen taimikonhoito ei ole vielä nykyään kustannustehokasta metsänhoitoa.

Koneelliseen taimikonhoitoon on vaikea törmätä luonnossa. Erilaisia taimikonhoidon lisälaitteita on myyty yhteensä alle kaksikymmentä. FINMETKO 2010 messuilla oli esittelyssä erilaisia menetelmiä ja pääsin tutustumaan menetelmiin tarkemmin aiheesta lukemisen lisäksi sekä hieman jututtamaan valmistajien edustajia. Jutussa olevat kuvat ovat valtaosin messuilla otettuja.

Valmistajat eivät ole  lähteneet ratkomaan taimikonhoitoa samasta näkökulmasta vaan meillä on markkinoilla monta erilaista menetelmää. Esittelen seuraavissa kappaleissa muutamia aktiivisesti markkinoituja menetelmiä.

Mensen pensasleikkuria muistuttava taimikkoleikkuri

Mense on lähtenyt ratkomaan taimikonhoitoa harvesteriin kiinnitettävällä pensasleikkuria muistuttavalla leikkuupäällä. Käyttämällä harvestereita taimikonhoitoon voidaan harvestereita työllistää taimikonhoitoon varsinaisen talvihakkuusesongin ulkopuolella. Käy katsomassa Youtube-video Mensen raivauspään käyttämisestä.

Harvesteri etenee taimikossa muodostaen noin 20 metrin välein ajouria. Pienet taimet selviytyvät harvesterin yliajosta, mutta renkaiden alle jäävät kaikenkokoiset taimet sekä koneen alle jäävät varttuneet taimet saavat koneesta vaurioita. En ole nähnyt kymmenen vuoden jälkeen, että miltä harvesterilla raivattu kuvio näyttää, mutta ainakin hieman myöhästyneistä ylispuiden poistoista tulleet jäljet näkyvät vaurioina pitkään luonnossa. Vaurioita pystyy seuraamaan taimikossa todella helposti.

Mensen raivauspää RP40 maksaa noin 16 000 euroa + arvonlisävero. Lisäksi tarvitaan noin 200 000 euron peruskone. Metsätehon laskelman mukaan Mensen raivaimella saavutetaan hehtaarin päivätuotos nuoressa taimikossa. Silloin hehtaarin taimikonhoito maksaa noin 640 euroa. Kokonaisuutena Mensen menetelmällä tehty taimikonhoito tuntuu todella kalliilta verrattuna kilpaileviin menetelmiin.

Pentinpajan ylimääräiset taimet kitkevä reikäperkaaja

Pentinpajan ja UPM:n Kari Kurun yhteistyönä syntynyt kitkevä perkaaja on taimikonhoitoon todellista ”laatikon ulkopuolelta” ajattelua. Menetelmän tavoitteena on välttää toinen taimikonhoitokerta vetämällä taimet juurineen irti maasta ja välttää näin vesominen.

Kuva lainattu UPM:n sivulta

Kitkeväperkain maksaa noin 19 500 euroa. Summa on melkoinen suhteellisen yksinkertaisesta rakenteesta, missä ei ole sinänsä sisällä mitään älyä. Perkain kiinnitetään hakkuukoneeseen (hinta yli 200 000 euroa), joten koko paketin hinta nousee melkoiseksi. Kitkevällä menetelmällä saadaan työllistettyä harvestereita (samalla tavalla kuin Mensen taimikkoleikkurilla) muuten hiljaisempana aikana. Molempien menetelmien yhteisenä ongelmana on korkea investointikustannus peruskoneeseen sekä taimien tallaantuminen harvesterin edetessä taimikossa.

Metsätehon laskelman mukaan hehtaarin kitkentään kuluu 7.15 tuntia. Kitkevällä menetelmällä tulee hehtaarikustannusta noin 570 euroa. Laskelmassa on oletettu, että menetelmä on nopeampi kuin Mensen menetelmä, koska siinä suoritetaan vain reikäperkaus taimen ympäriltä. Taukoaika huomioiden kuskin pitää noin 13 sekuntin aikana asetella kitkijä taimen päälle – laskea kitkijä alas – lukita kitkijä – suorittaa kitkentä. Melkoista hoppua päivästä toiseen suoritettavaksi.

Jos kitkennällä vältetään seuraava taimikonhoito, kitkentä on melkein kannattavaa. Mutta jos kitketylle kuviolle pitää mennä uudestaan taimikonhoitoon, silloin kitkemällä tehty reikäperkaus on tullut todella kalliiksi. Etelän rehevillä mailla reikäperkaus ei riitä ainoana toimenpiteenä ennen ensiharvennusta, joten oletus kertakäsittelystä on liian positivisessä mielessä tehty. Kitkennän jälkeen varsinainen taimikonhoito on varmasti nopeampi tehdä kuin ilman kitkentää, joten seuraavassa vaiheessa saadaan kustannusta hieman takaisin.

Risutecin energiapuuta myyntiin keräävä menetelmä

Risutec (hyvät sivut – paljon videoita) L3A ei ole varsinainen taimikonhoidon työväline vaan tarkoitettu enemmän ennakkoraivaamattomiin energialeimikoihin. Lasken heidän menetelmän kuitenkin erittäin myöhästyneeksi taimikonhoidoksi. Risutecin laitteella voi tehdä myös pelkkää taimikonhoitoa. Käy katsomassa Youtube-video Risutecin menetelmästä.

Risutecin L3A maksaa noin 15 000 euroa (kaikki lisälaitteet tuntuvat olevan samassa hintaluokassa). Laitetta valmistetaan myös ilman keräilevää ominaisuutta taimikonhoitoon, silloin sitä myydään muutaman tuhatta edullisemmalla hinnalla. Työtehoseura tutki menetelmää ”Metsäenergiaa kannattavasti” hankkeessa. Raportti löytyy linkin takaa sivun alalaidasta.

Menetelmässä tehdään myöhästynyttä taimikonhoitoa harvesterilla keräten risuista myytävää energiapuuta. Lähtökohtaisesti idea on hyvä. Jos taimikossa on tarpeeksi myytävää puuta, metsänomistaja saa varsinaisen taimikonharvennuksen käytännössä ilmaiseksi eikä koneyrittäjäkään joudu maksumieheksi.

Tukeva viiden sentin paksuinen ja viisi metriä korkea koivu on tilavuudeltaan noin viisi litraa. Koivuja tarvitaan kiintokuution keräämiseen 200 kappaletta. Yhden koivun hinta on 0.15 euroa jos kiintokuutiosta energiapuuta saadaan 30 euroa. Korjuu saa maksaa nollatulokseen tähdätessä enintään 0.10 euroa per kappale. 80 euron tuntikustannuksella risuja pitää kerätä kasoihin 800 kappaletta tunnissa, per risu on aikaa 4.5 sekuntia. Risutecin mukaan menetelmässä päästään vaadittuun tuottavuuteen.

Menetelmän etuna on rahan säästäminen taimikonhoidossa. Haittana taas on taimikonhoidon myöhästyminen reilusti (kasvu- ja laatutappioita), ajourien syntyminen jo taimivaiheessa, maapohjan köyhtyminen risujen viennissä kokopuuna sekä maapohjan rasittuminen risujen kuljetuksesta.

Minun on vaikea nähdä meidän metsiin taimikonhoitoa toteutettavaksi myöhästyneenä energiapuukorjuuna, mutta uskon tämän olevan kannattava vaihtoehto monelle metsänomistajalle. En ole löytänyt varsinaisia tutkimuksia taimikonhoidon myöhästyttämisestä energiapuuksi menetelmän kannattavuudesta. Tutkimukset keskittyvät enemmän energiapuun korjuuseen kuin puuntuotannon kannattavuuteen erilaisia menetelmiä käyttäen.

Usewoodin pienmetsäkone taimikonhoitoon ja energiapuun korjuuseen

Usewoodin taimikkoraivaaja on nimetty miehekkäästi Tehojätkäksi. Tehojätkä on kahdeksanpyöräinen henkilöautotrailerilla kulkeva pienmetsätyökone. Tehojätkän hinta vuonna 2011 liikkui 47 500 euron luokassa (ilman arvonlisäveroa). Käy katsomassa  Youtube-video Tehojätkästä taimikossa.

Usewood on saanut aikaan todella näyttävän koneen. Tehojätkä näyttää viimeistellyltä muotoilun osalta ja sen tekniset ratkaisut eivät ole kaikista yksinkertaisimpia. Monimutkaiset tekniset ratkaisut kylläkin voivat olla myös koneen haavoittavainen osa-alue varsinaisessa käytössä. Koneessa on liikaa hienoja sähköosia minun makuuni suhteessa sen yksinkertaiseen käyttötarkoitukseen.

Kone etenee taimikossa taimiväleissä, joten sen ei pitäisi teoriassa vaurioittaa taimikoita. Metsätehon tuloskalvoista voi käydä lukemassa lisää Tehojätkästä ja Tehojätkän työskentelystä.

Tehojätkän katkaisu perustuu hitaasti pyörivään kiekkoon (sama perusidea kuin Risutecillä). Raivauspään tuotenimi on UW40 ja sen hinta vuonna 2011 näkyi olevan 7 100 euroa (ilman arvonlisäveroa). Tehojätkään saa myös hakkuukouran UW200 hintaan 14 000 euroa (ilman arvonlisäveroa).

Tehojätkällä tekee Metsätehon mukaan nuorta taimikkoa noin kymmenen tunnin aikana hehtaarin. Silloin kustannusta syntyy per hehtaari 450 euroa. Valmistajan mukaan menetelmä on metsuria edullisempi varttuneissa taimikoissa. Metsurin päivätuotos laskee merkittävästi taimikon varttuessa, mutta valmistajan mukaan Tehojätkä pitää suunnilleen samaa tuottavuutta myös varttuneemmissa taimikoissa.

Bongasin nettikoneesta syksyllä 2011 Tehojätkän myynti-ilmoituksen. Jos tunnistin oikein, kone kuului ensimmäiselle Tehojätkäyrittäjälle. Koneeseen on kertynyt tunteja 100 mikä on yllättävän vähän. Huudatimme raivaussahojamme harrastepohjalta yhtä paljon kesällä 2011.

Raivaussaha + metsuri hallitsee edelleen markkinoita

Tällä hetkellä taimikonhoitomarkkinoita hallitsee raivaussaha + metsuri yhdistelmä yli 99 prosentin markkinaosuudella. Yhdistelmä on kaikista menetelmistä käyttäjälle raskain ja sekä hehtaaria per päivä tuotokseltaan hitain. Hitaudestaan huolimatta menetelmällä hehtaarihinta jää alhaisimmaksi, taimikko jää parhaimpaan kuntoon sekä investointikustannus (riski) on matalin. Puuntuottaja tykkää. Raivaussahan investointikustannus on noin 800 euroa. Metsurin päivätuotos vaihtelee taimikon mukaan voimakkaammin kuin muilla koneellisilla menetelmillä. Metsurilla kuluu per hehtaari 10 – 14 tuntia muihin menetelmiin vertailukelpoisessa taimikossa. Silloin 30 euron tuntikustannuksella syntyy hehtaarikustannusta 300-420 euroa.

Yhteenvetoa koneellisten taimikonhoitomenetelmistä

Markkinoilla on tarjolla käytännössä viittä erilaista koneellista taimikonhoitomenetelmää. Kaikki menetelmät ovat perusidealtaan erilaisia, aika tulee näyttämään tuleeko jokin raivaussahaa haastavista menetelmistä voittamaan muita suuremman markkinaosuuden.

Minun arvauksen mukaan Risutecin edustama energiapuumenetelmä (energiapuukourien valmistajia on runsaasti) tulee saamaan kohtuullisen markkinaosuuden rästiin jääneiden taimikoiden perkaamisessa varsinaisten taimikonhoidon menetelmien odottaessa pidempään työmaita. Jokaisella menetelmällä on etunsa ja haittansa:

• Mensen pensasleikkuria muistuttava menetelmä. Menetelmän kovimpana haasteena korkea hehtaarikustannus ja etuna laitteen monipuolisuus leikkuutöissä. Leikkuupää kelpaa taimikonhoidon lisäksi esimerkiksi teiden varsien pusikoiden katkontaan.
• Pentinpajan kitkevä menetelmä taimikonvarhaishoitoon. Menetelmän haasteena erittäin korkea kustannus reikäperkaukseen ja etuna mahdollisesti varsinaisen taimikonhoidon jääminen pois.
• Risutecin pienpuuta keräävä menetelmä. Menetelmän haasteena taimikon pilaantuminen myöhästyneen taimikonhoidon seurauksena ja etuna metsänomistajalle tuleva kustannussäästö puunmyyntitulojen maksaessa taimikonhoito työvaihetta takaisin. Parempi hoitaa taimikko myöhään kuin ei milloinkaan.
• Usewoodin moottorilla kulkeva raivaussaha. Menetelmän haasteena koneen sopivuus vain kevyisiin töihin ja etuna muita itsekulkevia menetelmiä huomattavasti pienempi investointikustannus.
• Raivaussaha metsurin kannettavaksi. Menetelmän haasteena motivoituneiden tekijöiden riittävyys tulevaisuudessa ja etuna laatu sekä edullisuus.

Erään arvion mukaan noin 70% yksityismetsien taimikonvarhaishoidosta suoritetaan metsänomistajien omana työnä. Yksityiset omistavat vain puolet metsämaasta joten taimikonhoidosta reilusti yli puolet suoritetaan ulkoistetulla työvoimalla (valtio / kunnat / yritykset käyttävät aina palkattua työvoimaa). Metsänomistajien omana työnä tekemä taimikonhoito ei ole koneellisten taimikonhoitomenetelmien tiellä, ainoa este on huonompi laatu ja korkeampi kustannus hehtaaria kohden.

Uskon koneellisen taimikonhoidon yleistyvän ensiksi metsäyhtiöiden metsissä ja leviävän sieltä joko raivaussahatyöskentelyn kustannuksien noustessa tai koneellisen taimikonhoidon kustannuksien halventuessa muihin taimikoihin. Taimikonhoidon rinnalla tullaan tekemään energiapuuleimikoita erilaisilla energiapuuta keräävillä menetelmillä.

Hienoja koneita on kehitetty – miksi niitä ei sitten näy taimikoissa?

Taimikonhoidon hitaan koneellistumisen syynä ei ole pelkästään vanhakantaisuus vaan puhtaasti raha ja laatu. Metsänomistajan näkökulmasta ei ole väliä millä menetelmällä taimikko tulee hoidettua, ainoa tärkeä asia on kustannus (per hehtaari) sekä hoidetun taimikon laatu. Niin pitkään, kun taimikko tulee hoidettua edullisimmin raivaussahalla, niin pitkään raivaussaha tulee olemaan yleisin menetelmä.