Aihearkisto: Yleinen

Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaan Lue loppuun →

Tutustuminen metsäalan viranomaisiin, liittoihin, yhdistyksiin ja säätiöihin

Julkaistu , kirjoittanut

Metsäala on pullollaan viranomaisia, liittoja, yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannattaa lukea juttu läpi, voit löytää uusia kaipaamisia toimijoita tai ainakin ymmärrät paremmin mediassa käytävien keskustelujen taustoja.

Valtion hallussa olevat toimijat

Valtio on upottanut tassunsa syvälle metsään. Valtio toimii metsissä sekä lakia säätävänä toimijana, lakia toimeenpanevana viranomaisena sekä valtion omistamani yrityksinä. Ja kerää verokarhuna merkittävät verotulot puunmyyjiltä ja metsäteollisuudelta.

  • Metsäkeskus. Lain Suomen metsäkeskuksesta mukaan ”Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen”. Metsäkeskukseen tehdään hakkuuilmoitukset sekä Kemera-hakemukset. Vanhempi kansa puhuu Metsäkeskuksesta edelleen entisellä nimellä Metsälautakunta. Pahamaineinen Metsälautakunta saattoi laittaa metsänomistajan metsät lukkoon, jos metsiä ei hoitanut oikein.
  • MMM – Maa- ja metsätalousministeriö. Valmistelee metsätalouden lait ja asetukset. Ei ole suoraan tekemisissä kansalaisien kanssa.
  • Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskus (ELY-keskus). Valtio muokkasi virastorakennetta vuoden 2010 alussa yhdistäen virastoja yhteen. ELY-keskuksissa tehdään metsäpuolella esimerkiksi päätökset liito-oravahakkuista sekä metsäojituksista.

Rauduskoivu_Taimisuoja Lue loppuun →

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot

Julkaistu , kirjoittanut

Yksityisesti omistetut metsätilat vaihtavat omistajaa viimeistään omistajan kuoltua. Metsätilan siirtyessä seuraavalle omistajalle joudutaan omaisuuden siirrosta maksamaan perintö-, lahja- ja/tai varainsiirtoveroja. Maksetut verot vaihtelevat omaisuuden kokonaisarvon ja omaisuuden siirtotavan mukaan.

Suomessa tehdään vuonna 2015 uusia suunnitelmia metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ajatellen. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on edistää sukupolvenvaihdoksia ja  nopeuttaa perikuntien elinkaarta. Marraskuun 2015 lopulla aikatauluksi on asetettu saada uusi sukupolvenvaihdoskannustejärjestelmä metsätiloille voimaan 01.01.2017 alkaen. Valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei kannata odottaa merkittäviä lisäetuja. sukupolvenvaihdos Lue loppuun →

Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun →

Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020]

Julkaistu , kirjoittanut

Valtio tukee metsänomistajia kestävän metsätalouden rahoituslain (=Kemera-laki) avulla. Kemera-lain ”tarkoituksena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä. Tukien tarkoituksena on lisätä metsien kasvua, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta sekä edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.” Edellä oleva teksti oli suoraan lakitekstistä lainattua.

Valtio kannustaa metsänomistajia pienen rahan avulla hoitamaan metsiä siten, että niistä saadaan paljon edullista raaka-ainetta teollisuudelle. Valtio saa Kemera-rahat korkoineen takaisin puuntuottajien maksaessa lisääntyneestä puunmyynnistä veroja, metsäteollisuuden maksaessa suurentuneista voitoista yritysveroja ja metsäyhtiöiden kotimaisten omistajien maksaessa osinkoveroja. Kemera-lain suhteen metsäteollisuuden, puuntuottajien ja valtion etu on yhtenäinen.koivupökkelö Lue loppuun →

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Julkaistu , kirjoittanut

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun →

Logbullet pienajokone kulkee metsässä ja mukana

Julkaistu , kirjoittanut

Muokkaus 27.04.2016: Julkaisin keväällä 2016 koneesta uuden version. Käy lukemassa uudestakin koneesta juttu. 

Julkaisin kesäkuussa 2015 Logbullet-nimisen pienajokoneen. Logbullet on aktiivisille metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille suunniteltu pieni ajokone. Logbullet vie metsään taimet, tarvikkeet ja lannoitteet ja tuo metsästä tienlaitaan puutavaraa, kuten tuulenkaadot sekä ensi- ja energiaharvennuksilta kertyvän puutavaran.logbullet_lastaus Lue loppuun →

Ojittamalla metsän vesitalous kuntoon

Julkaistu , kirjoittanut

Puut tarvitsevat ravinteita, hiilidioksidia, aurinkoa ja vettä. Ravinteiden, hiilidioksidin ja auringon lisäys kiihdyttävät puiden kasvua, veden ylimääräinen lisäys hidastaa puiden kasvua ja ääritilanteessa tappaa puut pystyyn. Maassa oleva liika vesi aiheuttaa maahan vähähappisuutta veden täyttäessä maahuokosia.

Maan vähähappisuus rajoittaa puuston kasvua puiden tukehtuessa ja keskittyessä kasvun sijasta selviämään hengissä. Märkyys lisää myös tuulituhoja puiden jättäessä työntämättä juuriaan syvälle liian märkään ja märän maa-aineksen liukuessa juurien otteesta helpommin kuin kuivan ja kiinteän maa-aineksen.MetsäojaValoisaKuusikko Lue loppuun →

Puukuutio sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia talteen

Julkaistu , kirjoittanut

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kolmasosan esiteollisesta ajasta nykypäivään mennessä. Hiilidioksidia vapautuu ilmakehään käytettäessä fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä. Hiilidioksia poistuu ilmakehästä puiden ja muiden kasvien sitoessa kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia rakenteisiinsa sekä hiilidioksidin imeytyessä veteen meriä happamoittamaan.

Merien ja metsien vaikutus hiilen sidonnassa on tällä hetkellä yhtä suuri. Kasvit luovuttavat kuoltuaan hiilidioksidin takaisin ilmaan joko lahoamisen tai palamisen seurauksena. Ilmastosopimuksilla, kuten Kioton sopimuksella, ei ole ollut hiilidioksidipitoisuuden nousuun vaikutusta. Nykyisellä kehityksellä hiilidioksidipitoisuuden voi olettaa jatkavan nousuaan kunnes maailmasta loppuvat öljy ja kivihiili.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta ihmisten elämään ei ole olemassa yhteistä tieteellistä näkemystä. Yleisimmän näkemyksen mukaan hiilidioksidiosuuden nouseminen ilmakehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiilipitoisuuden nousua vastaan voi taistella sitomalla hiiltä metsiin.Muurahaispesä Lue loppuun →