Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.
Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa
Jääkauden jälkeen kehittynyt metsän luonnollinen kierto alkaa, kun alueella kasvava puusto tuhoutuu lähes täydellisesti. Ennen ihmisen vaikutusta metsä tuhoutui metsäpalossa, kun maahan iskevät salamat sytyttivät kesähelteellä kuivuneen metsän tuleen.
Metsän täydellistä tuhoutumista seuraavat vaiheet riippuvat maapohjan viljavuudesta sekä kasvupaikan kosteudesta. Metsän luonnollista kiertoa kutsutaan myös nimellä metsäsukkessio. Puuntuottaminen perustuu pitkälti metsän luonnollisen kierron seuraamiseen ja vaiheiden nopeuttamiseen. Ilman ihmisen nopeuttavaa vaikutusta metsien kiertoaika olisi pidempi, mutta muuten kierto olisi sama.
Lue loppuun
Puustontilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla
Puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden arvioiminen ovat metsätalouden perustoimenpiteitä, jotka jokaisen puuntuottajan tulisi hallita. Puuston pohjapinta-alalla tarkoitetaan puiden rinnankorkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summaa hehtaaria kohden. Puuston pohjapinta-alaa tarvitaan metsän harvennustarpeen arvioimiseen ja puuston tilavuuden määrittämiseen. Puuston tilavuuden arviota tarvitaan hakkuukertymän sekä metsän arvon määrittämiseen.
Puuston pohjapinta-ala voidaan määrittää relaskoopin avulla. Puuston tilavuuden määrittämiseen tarvitaan pohjapinta-alan lisäksi myös tietoa puuston korkeudesta. Puuston korkeuden voi arvioida metsästä löytyvän kepin avulla. Tietääksesi metsikön puuston tukkiosuuden sinun pitää tietää lisäksi myös puuston keskipaksuus.
Uudet sähköiset palvelut metsään.fi ja puumarkkinat.fi
Talvella 2012-2013 julkaistiin kaksi uutta sähköistä palvelua metsäalalle. Metsäkeskus julkaisi Metsään.fi-palvelun näyttämään viranomaisten keräämään metsävaratiedon loppukäyttäjille sekä yhdistämään metsäpalveluyrittäjät metsänomistajien kanssa. Metsään.fi on loppukäyttäjille vuosimaksullinen palvelu ja se oli kerännyt kevääseen 2013 mennessä alle 2000 käyttäjää.
Päivitys 16.11.2014: Metsään.fi muuttuu nykyisen suunnitelman mukaan käyttäjille ilmaiseksi palveluksi. Metsään.fi sai marraskuuhun 2014 mennessä vain 5000 käyttäjää, mikä oli Metsäkeskuksen mukaan kertaluokkaa vähemmän kuin mitä palvelulta odottettiin. Muutos on hyvä, tulevaisuudessa kaikki voivat ilmoittaa ilmaisen viranomaispalvelun kautta metsänhoitotöistä ja hakea kemera-tukia.
Päivitys 17.11.2015: Puumarkkinat.fi muuttuu MTK vetoisesta järjestelmästä uuden yhtiön alle jonka omistavat MTK/MHY ja puunostajat puoliksi.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Metsänhoitoyhdistys (MHY) julkaisivat puumarkkinat.fi-sivuston esittelemään MHY:n muodostamat leimikkosuunnitelmat puunostajille tarjouskilpailua varten. Sivuston tavoitteena on tuoda leimikot jokaisen potentiaalisen ostajan ulottuville. Puumarkkinat.fi oli talvella 2013 käytössä vasta muutamassa MHY:ssä kokeiluluontoisesti ja palvelu lähti leviämään huhtikuusta 2013 lähtien MHY kerralla koko maan kattavaksi.
Lue loppuun
Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta
Puut eivät aina kasva oppikirjamaisesti ongelmitta. Taimivaiheessa puille voi tulla kasvuhäiriöinä monilatvaisuutta sekä poikaoksia. Monilatvaisuudessa puu kasvattaa useampia tasavertaisia latvoja. Poikaoksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi oksa lähtee kasvamaan huomattavasti muita oksia vahvemmin.
Kumpaankin kasvuhäiriöön toimii yksinkertaisena ensiapuna ylimääräisen haaran leikkaaminen pois. Ylimääräisen latvan leikkaaminen on taloudellisesti kannattavaa työtä. Suhteellisen pienellä vaivalla vältetään kaksihaaraisten puiden syntyminen. Haaroittuneesta puusta ei muodostu laadukasta tyvitukkia eikä edes kunnollista kuitupuuta ensiharvennusvaiheessa.
Lue loppuun
Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen
Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.
Lue loppuun
Laserkeilausaineiston kotikäyttö metsäsuunnittelussa
Kirjoitin marraskuussa 2012 jutun laserkeilausaineiston hyodyntäminen metsataloudessa. Käytin jutussa apuna Fusion-nimistä ohjelmaa muodostamaan 3D-kuvia Maanmittauslaitoksen julkaisemista laserkeilausaineistoista. Fusion on Yhdysvaltojen maatalousviraston metsäosaston laserkeilausaineiston hyödyntämiseen kehittämä ohjelma. Fusionia jaetaan ilmaiseksi, joten se sopii hyvin omiin kokeiluihin.
Tämän jutun tavoitteena on auttaa tavallisia metsänomistajia tutustumaan laserkeilausaineistoon ja samalla omaan metsätilaan suoraan kotisohvalta. Fusionin avulla voit hahmottaa entistä paremmin tilasi korkeusvaihteluita sekä puustonkorkeutta. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta tilan mallintaminen Fusionilla ei ole yhtä helppoa kuin useiden muiden ohjelmien käyttäminen, mutta onnistuu myös muilta kuin tietotekniikan ammattilaisilta. Fusion on monipuolisempi ohjelma kuin mitä käsittelen tässä ohjeessa. Pääset ohjeen avulla hyvään alkuun Fusionin käyttämisessä.
Lue loppuun
Fixteri ei korjaa metsänomistajan taloutta
Huomasin Metsälehti makasiinista ilmoituksen risutukkipaalaimia valmistavan Fixterin mainoskiertueesta. Fixteri kiersi syksyllä 2012 yli kymmenellä paikkakunnalla esittelemässä menetelmäänsä. En ollut nähnyt Fixteriä koskaan tekemässä risutukkeja, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja lähteä tutustumaan menetelmään tarkemmin. 
Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin
Metsä voidaan uudistaa käyttämällä edellistä puusukupolvea luontaiseen uudistamiseen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla paakkutaimia maahan. Viime vuosina kuusen istutus paakkutaimista on ollut ylivoimaisesti suosituin uudistusmenetelmä. Kuusen istutus kattoi vuoden 2011 metsänuudistamisesta 60 prosenttia. Mäntyä kylvettiin siemenestä tai istutettiin reilulle 35 prosenttille metsänuudistamisalasta. Koivun uudistaminen kattoi vain alle neljä prosenttia uudistusaloista. 
Metsänomistajan kannattaa istuttaa paakkutaimet omatoimisesti maahan. Ammattitasoiset istutusvälineet ovat kohtuuhintaisia ja tekemällä työn itse voi varmistaa hyvän istutuslaadun. Metsänuudistamisen voi myös ulkoistaa esimerkiksi puut ostaneelle metsäyhtiöille, mutta silloinkin kannattaa itse päättää mitä maanmuokkausta alueelle tehdään ja minkälaisia taimia uudistusalueelle istutetaan. Lue loppuun
Laserkeilausaineiston hyödyntäminen metsätaloudessa
Metsätaloudessa tulee harvoin suuria uudistuksia. Edellinen suuri uudistus oli metsureiden korvautuminen hakkuukoneilla puunkorjuun koneellistumisen myötä. Seuraavana suurena uudistuksena on odotettu metsätaloustoimihenkilöiden maastossa suorittaman mittaamisen korvautumista laserkeilauksella tuotetulla datalla.
Laserkeilausta kohtaan on olemassa ylimitoitettuja odotuksia, esimerkiksi Tekniikka & talous lehdessä olleen jutun otsikko ”laserkeilaus mittaa metsät yhden puun tarkkuudella” liiottelee lasermittauksen tarkkuutta huomattavasti. Lasermittauksen ja lasermittaustuloksien käsittelemisen tulee kehittyä huomattavasti ennen kuin puustoa voidaan mitata suuressa mittakaavassa yhden puun tarkkuudella.
Suomessa on suoritettu valtakunnallista laserkeilausta vuodesta 2008 lähtien. Viiden vuoden laserkeilauksen jälkeen reilut puolet maasta on laserkeilattuna. Valtakunnallisen laserkeilaamisen päätavoitteena on tuottaa 15cm korkeustarkkuudella oleva korkeusmalli Suomesta. Laserkeilaustietojen höytykäyttö metsätaloudessa on käytännössä bonusta korkeusmallin mittaamisen sivussa. Metsätalouden varsinaiseen käyttöön mittausta pitäisi toistaa jatkuvasti, käytännössä viimeistään silloin, kun koko Suomi on saatu keilattua, pitäisi laserkeilaaminen aloittaa uudestaan.