Puustontilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla

Puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden arvioiminen ovat metsätalouden perustoimenpiteitä, jotka jokaisen puuntuottajan tulisi hallita. Puuston pohjapinta-alalla tarkoitetaan puiden rinnankorkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summaa hehtaaria kohden. Puuston pohjapinta-alaa tarvitaan metsän harvennustarpeen arvioimiseen ja puuston tilavuuden määrittämiseen. Puuston tilavuuden arviota tarvitaan hakkuukertymän sekä metsän arvon määrittämiseen.

Puuston pohjapinta-ala voidaan määrittää relaskoopin avulla. Puuston tilavuuden määrittämiseen tarvitaan pohjapinta-alan lisäksi myös tietoa puuston korkeudesta. Puuston korkeuden voi arvioida metsästä löytyvän kepin avulla. Tietääksesi metsikön puuston tukkiosuuden sinun pitää tietää lisäksi myös puuston keskipaksuus.

PuustonMittaaminenRelaskoopilllaRelaskooppi eli optinen kulmamitta on kuvassa näkyvä määrätyllä etäisyydellä oleva hahlo. Relaskoopissa yleinen suhde ”hahlon leveys / hahlon etäisyys silmästä” on 1/50. Kuvassa näkyvän kaltaisen ketjurelaskoopin voi ostaa alle kymmenellä eurolla ja relaskoopin voi myös valmistaa itse. Relaskooppeja myydään myös metrin lasikuituvarrella varustettuna. Minä pidän enemmän ketjurelaskoopista hyvän kuljetettavuuden takia. Varrellinen relaskooppi on kätevä siinä mielessä, että sen varsi toimii myös puustonkorkeuden määrittämisessä tarvittavana keppinä.

Relaskoopin voi valmistaa itse leikkaamalla reilun tulitikkuaskin kokoisen kappaleen taloussaksilla esimerkiksi alumiinisestä juomatölkistä ja leikkaamalla lätkään noin 10 millimetriä leveän hahlon ja reiän narulle. Seuraavaksi tulee mitata hahlon tarkka leveys ja kertoa hahlon leveys viidelläkymmenellä. Ota noin 60 senttiä pitkä narun pätkä ja sido sen toiseen päähän solmu. Vedä naru relaskoopin reiästä. Tee toinen solmu aikaisemman kertolaskun ”hahlon leveys x 50” etäisyyden päähän relaskoopistasi. Sinulla on nyt valmis relaskooppi, pidä mitatessa solmua silmän alla ja narua kireällä. Relaskoopin reunat kannattaa taittaa kaksinkerroin relaskoopin rungon vahvistamiseksi sekä sormien suojelemiseksi teräviltä kulmilta. Tarkista relaskoopin tarkkuus myöhemmin tässä jutusta löytyvillä relaskoopin käytön harjoitteluohjeilla.

Relaskoopilla saavutetaan noin 20 prosentin tarkkuus puustoarviossa. Metsätieteellisessä aikakausilehdessä vuonna 2005 olleen jutun (pdf)  mukaan mittausvirhe on yleensä ylöspäin vähäpuustoisissa kohteissa ja alaspäin runsaspuustoisissa kohteissa. Tilanteet, joissa myytävän tilan puumäärä on arvioitu alakanttiin, antavat relaskooppitaitoiselle ostajalle hyvän ostopaikan muiden ostajien arvottaessa tilaa väärin. Tieto tilan todellisesta arvosta antaa varmuuden tarjota tilasta oikeaa summaa.

Tarvitset metsämittauksien lisäksi Tapion maastotaulukoita. Tapion vihkot ovat kohtuullisesti hinnoiteltuja ja käteviä kantaa metsässä mukana. Maastotaulukoita julkaistaan vuonna 12017 myös mobiilisovelluksena vuosihintaan 24.9€

Puuston pohjapinta-alan määrittäminen relaskoopin avulla

Relaskooppimittaus suoritetaan vertaamalla hahlossa näkyviä puita hahlon leveyteen. Mittauksen aikana mittaaja pyörähtää täyden kierroksen ja laskee hahlon täyttävien puiden lukumäärän. Kannattaa aloittaa pyörähdys aina lähimmästä puusta, muuten kierroksen aikana unohtaa helposti mistä puusta olikaan aloittanut. Lähin puu on aina lähin, joten se on helppo muistaa. Käytettäessä normaalia relaskooppikerrointa hahlon täyttäneiden puiden lukumäärä kertoo suoraan puuston pohjapinta-alan hehtaarilla.

RelaskooppiNäkymätYlläolevassa kuvassa on kolme erilaista tilannetta, joita voit nähdä relaskoopissa. Vasemmalla oleva puu on liian pieni ja sitä ei lasketa mukaan pohjapinta-alaan. Keskimmäinen puu on rajatapaus eikä mittaaja ole aivan varma täyttääkö puu relaskooppia vai ei. Rajatapauksista lasketaan mukaan joka toinen. Oikealla oleva puu täyttää relaskoopin hahlon ja se lasketaan mukaan pohjapinta-alaan.

RelaskoopillaPuidenmittaamistaRelaskoopilla mitatessa puuta pitää tähdätä rinnankorkeudelle eli 1.3 metrin korkeuteen maanpinnankorkeudelta puun kohdalla. Jos tähtäät relaskoopilla alemmaksi saat systemaattisesti liian suuria pohjapinta-aloja (=metsässä on tuloksissa enemmän puuta kuin todellisuudessa). Liian ylös tähdätessä saat vastaavasti liian pieniä puustomääriä mittauksista verrattuna todellisuuteen.

Mittauspisteeksi kannattaa valita silmämääräisesti metsän keskiarvoa vastaava kohta. Jos teet mittauksen metsän keskellä olevasta aukosta, saat liian pienen tuloksen. Tiheikössä mitatessa saat liian suuren tuloksen. Mittausta ei kannata aloittaa suuren puun vieressä seisten, koska puu peittää näkyväisyyden isolta sektorilta.

Mittaus kannattaa suorittaa kuvion keskellä. Pienillä kuvioilla puuston pohjapinta-ala voidaan mitata myös reunojen läheltä tekemällä mittauksessa vain puoliympyrä ja kertomalla saatu tulos kahdella. Mittausta ei saa suorittaa edes puolikaarena aivan kuvion reunalla reunavaikutuksen takia. Kuvion reunoilla puusto on aina hieman erilaista kuin kuvion keskellä.

Relaskoopin matemaattinen periaate selviää Ilkka Korpelan luentokalvoista. Relaskooppimittauksen ja puustonpohjapinta-alan verrannollisuuden ymmärtäminen vaatii yliopistotason matematiikkaa eikä periaatteen tunteminen ei ole tavalliselle metsänomistajalle lainkaan tärkeää.

Puuston korkeuden määrittäminen kepin avulla

Puustontilavuuden määrittämisessä tarvittava puuston korkeus on helppoa määrittää metsästä löytyvän kepin avulla. Menetelmä perustuu yhdenmukaisiin kolmioihin ja pieneen likiarvoistamiseen. Menetelmällä saadaan puuston tilavuuden määrittämiseksi puiden korkeudesta riittävän tarkka arvio.

PuunKeppimittauksenPeriaate Menetelmässä syntyy kuvan mukaisesti kaksi yhdenmuotoista kolmiota joiden kulmina toimivat:

  • Pienemmässä kolmiossa silmä – kepin pää – nyrkin yläreuna. Kolmiossa etäisyys silmästä nyrkkiin on yhtä pitkä kuin nyrkistä kepin päähän.
  • Isommassa kolmiossa silmä – puuston latva – juuren niska. Kolmiossa etäisyys silmästä juuren niskaan on yhtä pitkä kuin juuren niskasta puun latvaan.

Puuston korkeus saadaan mittaamalla jalkamitalla etäisyys mittauspisteestä (=silmä) puun keskipisteeseen. Saat mitattua matkan keskipisteeseen lopettamalla mittauksen aivan puun sivuun. PuidenMittakepinKalibrointiAloita mittaaminen katkaisemalla käsivarttasi pidempi keppi. Kepin ei tarvitse olla täysin suora. Tartu kepistä kiinni käsivartesi etäisyydeltä silmästä asettamalla kepin toinen pääty silmäsi alle ja pitämällä kätesi suorassa. Kun olet saanut kepin oikealle etäisyydelle, lukitse nyrkkisi ja pidä kepistä kiinni jatkuvasti samasta kohtaa.PuustonKorkeudenMittaaminenKepilläSeuraavaksi sinun kannattaa valita noin puun mitan päässä oleva vallitsevan latvuskerroksen selkeästi erottuva puu. Nosta keppi pystyyn ja tähtää nyrkin yläreunalla puun juurelle. Katso seuraavaksi kepin yläreunaan. Jos kepin yläreuna näyttää menevän latvan yli, siirry kauemmaksi puusta. Jos kepin yläreuna jää latvan alle, siirry puuta kohden. Muista pitää käsi suorana, kiinni kepistä samasta kohtaa ja keppi mittauksen ajan pystysuorassa asennossa. Kun olet tyytyväinen kepin ja puun suhteen, mittaa jalkamitalla matkasi puulle. Matka on yhtä pitkä kuin puun korkeus.

Saadaksesi tarkkoja tuloksia sinun kannattaa opetella ottamaan metrin mittaisia askelia metsikössä. Voit harjoitella oikean askelmitan mittaamalla esimerkiksi metsurin mitalla 15 metrin matkan ja kulkemalla matkan viidellätoista metrin mittaisella askeleella. Jos viimeinen askel ei osunut 15 metrin päähän, tarkasta askelpituutta.

Puuston korkeuden voi määrittää myös tuoreesta laserkeilausaineistosta. Tein ohjeet laserkeilausaineiston kotikäyttö metsäsuunnittelussa, jota seuraamalla voit muodostaa työpöydän ääressä arvion puuston korkeudesta eri puolilla mitattavaa tilaa. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen helpottaa kokonaisen tilan läpikäymistä huomattavasti.

Ammattilaiset käyttävät metsässä liikkuessa puunkorkeuden arvioimiseen hypsometriä. Hypsometri on metsäväen nimitys optiselle kulmamitalle. Menetelmässä siirrytään 15 tai 20 metrin päähän puusta ja mitataan miten suuren kulman latva muodostavat maanpinnan kanssa. Etäisyyden ja kulman avulla voidaan määrittää puun korkeus.

Metsän mittaamisen eteneminen maastossa

Puuston mittaaminen kannattaa suorittaa järjestelmällisesti jatkuvasti muistinpanoja tehden. Ammattilaiset käyttävät tietojen kirjaamiseen maastotallenninta, mutta amatööri pääse samaan lopputulokseen kantamalla mukana ruutuvihkoa ja kynää.

Suuremmilta kuvioilta pitää mitata puuston määrä useammasta kuin yhdestä kohdasta.  Mittauksia pitää suorittaa kuvion sisällä pinta-alallisesti tasaisesti, jolloin kuvion sisäinen puumäärän vaihtelu tulee huomioitua.

MetsääRelaskoopilleYlläolevassa kuvassa on mallinnettuna metsä, jossa on kaksi erilaista puustoltaan yhteinäistä käsittelyaluetta (=kuvio). Punainen viiva on kuvioraja. Vasemman puoleinen alue on juuri ensiharvennettua kuusikkoa. Metsään on syntynyt ajouria. Ajourien vaikutus otetaan pohjapinta-ala mittauksessa huomioon mittaamalla ensimmäinen mittaus ajouran reunalta, toinen mittaus ajourien välisestä metsästä ja kolmas mittaus taas ajouran reunalta. Muista tehdä mittaus ajouran reunalta eikä keskeltä ajouraa.

Oikean puoleisella kuviolla kasvaa uudistusvaiheessa olevaa koivua ja kuusta. Kuvioilta, jossa kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia, voidaan mitata puulajikohtainen puumäärän. Kun teet relaskooppikierrosta, laske jokainen puulaji omaan summaansa. Esimerkiksi 12 x kuusi ja 15 x koivu. Puulajien latvuskerroksen ollessa eritasolla pitää myös puuston keskikorkeus mitata puulajikohtaisesti. Kuvion kokonaispuusto on puulajikohtaisten puumäärien summa.

Metsäsuunnitelman kuviot ovat yleensä puustoltaan epätasaisia johtuen maanpinnan muodoista, vesitaloudesta ja muista kasvuun vaikuttaneista asioista. Koko kuvion puusto on keskiarvo näiden alueiden mittauksista. Esimerkiksi yllä olevassa kuvassa uudistusvaiheen sekametsä harvenee kuljettaessa kuvan alalaitaan. Mittaajan kannattaa mitata kuviolta kolme mittausta, kaksi ylhäällä tiheämällä alueella ja yksi mittaus harvemmalla alueelle. Puuston pohjapinta-ala ja keskipituus on näiden mittauksien keskiarvo.

Puuston tilavuuden määrittäminen taulukosta

Saatuasi mitattua sekä pohjapinta-alan että puuston pituuden voit katsoa puuston tilavuuden taulukosta. Suomessa on koostettu valmiit taulukot valtapuulajeittain sekä maantieteellisten alueiden mukaan. Yksi taulukko ei toimisi koko Suomessa johtuen puuston erilaisesta runkomuodosta. Kaksi yhtäpitkää ja paksua puuta sisältävät erilaisen tilavuuden puuta riippuen siitä miten nopeasti puu kapenee latvaa kohden. Taulukossa oleva puumäärä ilmoitetaan Suomessa kuorellisena tilavuutena.

RelaskooppiTaulukko_KoivikkoYlläolevassa taulukossa on esimerkkinä koivikon relaskooppitaulukko. Taulukossa on vaaka-akselilla puuston keskipituus ja pystyakselilla puuston pohjapinta-ala. Puuston tilavuus löytyy näiden lukujen akseleiden leikkauskohdasta. Esimerkiksi metsästä, jossa on koivujen pituus 18 metriä ja pohjapinta-ala 20 neliötä hehtaarilla, löytyy 165 kuutiota koivua jokaiselta hehtaarilta.

Taulokoihin on määritelty puustomäärä kahden yksikön välein. Tilanteissa, joissa mittaustulos ei löydy suoraan taulukosta, on puustomäärä viereisten lukujen keskiarvo. Esimerkiksi tilanteessa, jossa koivujen pohjapinta-ala on 16 ja korkeus 15 metriä, on kuviolla koivua (106 + 119) / 2 ~ 113 kuutiota per hehtaari.Retkikartta_PintaalanmittausTaulukoissa ilmoitetaan puustomäärä per hehtaari. Tietääksesi koko kuvion puustomäärä sinun pitää tietää kuvion koko. Jos sinulla on metsäsuunnitelma tai puustoarvio, voit katsoa pinta-alan papereista. Pinta-alan voi määrittää yksittäiselle kuviolla myös retkikartta.fi  -sivuston avulla. Retkikartalla voi vaihtaa taustakuvaksi ilmakuvan ja työkaluista löytyy pinta-alan mittaustyökalu. Tulos tulee neliöissä, 10 000 neliötä vastaa yhtä hehtaaria. Esimerkillä oleva kolmion muotoinen kuvio on pinta-alaltaan 3 hehtaaria. Jos kuviolla on hehtaarilla 216 kuutiota puuta, on koko kuviolla yhteensä 648 kuutiota puuta.

Puuston paksuuden määrittäminen mittanauhalla

Määrittääksesi miten paljon metsässä on tukiksi kelpaavaa ja miten paljon kuitukokoista puuta, sinun pitää tietää puuston keskiläpimitta. Metsikön keskiläpimitalla tarkoitetaan rinnankorkeusmittojen keskiarvoa.KuusenYmpärysmittaKeskiläpimitan mittaamiseen riittää tavallinen mittanauha. Valitse keskikokoinen rungoltaan pyöreä puu metsiköstä. Mittaa puun ympärysmitta rinnankorkeudelta ja jaa saatu tulos luvulla 3.14 (=pii). Kuvassa runko on 77cm ympärysmitaltaan, jolloin puun halkaisija on 77cm / 3.14 = 24.5 cm. Jakolasku onnistuu helpoiten metsäolosuhteissa älypuhelimen taskulaskimella. Puiden paksuuden vaihdellessa mittaa useampi puu ja laske saatujen lukujen keskiarvo.

Puuston paksuuden voi mitata myös puuston paksuuden määrittämiseen tarkoitetuilla mittasaksilla tai rinnankorkeuskaulaimella. Mittasaksien tai rinnankorkeuskaulaimen ostaminen ei ole metsänomistajalle välttämättömyys. Pystykauppoja tekevällä metsänomistajalla ei ole mittasaksille muuten aitoa tarvetta ja mielestäni mittanauhaa on helpompi kantaa mukana kuin mittasaksia tai kaulainta.

Relaskoopin käytön harjoittelua paksuuden mittaamisen jälkeen

Relaskoopilla pohjapinta-alan määrittämisestä tulee tarkempaa, jos harjoittelet relaskoopilla rajatapauksien määrittämistä ennen varsinaista maastokierrosta. Harjoituksen kulku:

  • Mittaa rungon ympärysmitta.
  • Kerro ympärysmitta luvulla 0.1592 (kerroin 0.1592 tulee laskukaavasta: etäisyys = ympärysmitta / 3.14 x 50 ) tai kerro tunnettu halkaisija luvulla 50
  • Siirry puun luota laskukaavan antaman etäisyyden päähän (mittaus aloitetaan puun keskipisteestä)
  • Katso relaskoopilla puuta. Puun pitäisi näkyä juuri relaskoopin reunojen myötäisesti
  • Siirry puoli metriä eteenpäin puuta kohden. Puun pitäisi täyttää relaskoopin hahlo
  • Siirry metri taaksepäin. Puun pitäisi olla pienempi kuin relaskoopin hahko

Harjoitus on hyvä opettamaan silmää tulkitsemaan relaskoopin näkymää oikein. Relaskooppimittauksen tarkkuus riippuu mittaajan kyvystä luokitella rajatapauksia hyväksyttyihin / hylättyihin.

Tukki- ja kuituosuuden määrittäminen

Puuntuottajan tilipussin muhkeus määräytyy pitkälti sen mukaan miten paljon hän saa korjattua metsistään tukkia. Pystykaupalla myydessä tukin hinta on kolminkertainen verrattuna kuitupuun hintaan.

KuusikkoTukkiosuusLöydät Tapion ammattilaisten taulukoista (tai Googlaa ”tukkiosuus taulukko”) männylle ja kuuselle tukkipuuosuudelle taulukot. Koivussa on tukkia 10-15 vähemmän kuin männyssä. Ylläolevassa kuvassa on esimerkkinä kuusen tukkiprosenttitaulukko.

Esimerkiksi kuusikossa, jonka rinnankorkeusläpimitta on 32cm ja korkeus 22 metriä, on puumateriaalista teoriassa 86 prosenttia tukkia. Todellisuudessa saat kaupassa vähemmän tukkia, koska metsässä on puustossa vikaisuutta ja pystykaupassa metsäyhtiö katkoo puusta sahan sillä hetkellä tarvitsemia tukkimittoja. Asiakastarpeen mukaan määrättyjä mittoja apteeratessa osa tukista siirtyy kuitupuupinoon.

Harvennuksesta saatavan puumäärän arvioiminen

Relaskoopin ja kepin avulla voi arvioida myös harvennuksilta kertyvän puuston määrää. Harvennukselta kertyvästä puustosta saa arvion mittaamalla ensiksi puuston nykymäärän ja katsomalla harvennustaulukosta tavoiteltava puuston pohjapinta-alan. Tiedät tämän jälkeen miten paljon kuviolla on puuta ennen ja jälkeen harvennuksen, puumäärien erotus kertoo sinulle harvennukselta kertyvän puumäärän. Harvennukselta kertyvän puuston tukkiprosentti on yleensä hieman alempi kuin jäävän puuston.

MT_OMT_Koivikon_HarvennusmalliYllä olevassa kuvassa on rauduskoivikon harvennusmalli Etelä-Suomeen. Löydät harvennusmallit Tapion maastotaulukosta tai internetistä googlaamalla ”harvennusmalli”. Harvennusmallin avulla voit arvioida tuleeko sinun suorittaa harvennusta metsässä ja mihin tiheyteen metsä tulee harventaa.

Harvennusmallin lukeminen on suoraviivaista. Mittaa ensiksi metsästä puuston pohjapinta-ala sekä korkeus. Katso sen jälkeen mihin kohtaan harvennusmallia tuloksesi osuu. Piirsin harvennusmalliin esimerkiksi tilanteen, jossa 16 metrin valtapituudella olevassa koivikossa on puuston pohjapinta-ala 22 m2/ha. Harvennusmallin mukaan puustolle suositellaaan harvennusta puuston pohjapinta-alaan 12 m2/ha.

Esimerkin tilanteessa kuviolla oli puustoa ennen harvennusta 164 kuutiota ja harvennuksen jälkeen 89 kuutiota. Kuviolta kertyy jokaiselta hehtaarilta 75 kuutiota myyntikelpoista puuta.KoivikonHarvennuksenTarkastaminenKannattaa käydä tarkastamassa viimeistään harvennuksen jälkeen, että puuston pohjapinta-ala on se mitä harvennuksella on tavoiteltu. Jos suoritat itse hakkuuta tai pääset hakkuutyömaalle hakkuiden ollessa vielä kesken, kannattaa tarkastaa pohjapinta-ala hakkuiden ollessa vielä käynnissä. Kannattaa antaa hakkuun suorittajalle palautetta, jos metsä on jäämässä harvennuksen jälkeen tiheämmäksi tai harvemmaksi kuin mitä hakkuussa on tavoiteltu. Metsäteho on tehnyt harvennuksen laadusta hyvän ohjevihkon (pdf).

Video harvennustarpeen ja puumäärän arviUusia menetelmiä puustontilavuuden mittaamiseen

Julkaisin 07.09.2019 youtube-videon harvennustarpeen ja puumäärän määrityksestä relaskoopin ja kepin avulla. Käy katsomassa video ja seuraa puuntuottajaa myös youtubessa:

Uusia menetelmiä puustontilavuuden mittaamiseen

Relaskoopin kehitti vuonna 1948 Itävaltalainen Walter Bitterlich. Relaskooppi oli suuri uudistus puustontilavuuden määrittämisessä verrattuna entiseen koealojen kuutiointiin. Koealamenetelmässä määritettiin vähintään neljäsosahehtaarilta puiden pituuksia ja rinnankorkeusläpimittoja suurelta määrältä puita. Menetelmä oli erittäin työllistävä.

Relaskoopille on syntynyt viimeaikoina muutamia kilpailijoita. Suomessa määritellään laserkeilauksen avulla puustotilavuuksia. Laserkeilausaineistosta voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella metsässä olevan puuston määrä. Laserkeilauksen haasteena on tietojen vanhentuminen laserkeilauksien välillä.

Huomasin Metsälehdestä jutun Trestiman kännykällä otettuihin kuviin perustuvasta puustontilavuuden arviontimenetelmästä. Menetelmässä mediaanipuihin asetetaan määrämittainen ”lätkä” ja metsästä otetaan sen jälkeen kännykkäkuvia. Kuvista voidaan sen jälkeen tulkita puuston korkeus ja läpimitta vertaamalla puiden kokoa lätkän kokoon. Menetelmä on periaatteeltaan yksinkertainen ja antaa mittaajasta vähän riippuvan tarkan tuloksen. Kännykkämenetelmästä ei ole tehty vielä kuluttajaversiota.

Uskon relaskoopin pitävän asemansa kuviokohtaisen puustontilavuuden määrittämisen valtamenetelmänä vielä vuosia. Relaskoopilla saadaan nopeasti riittävän tarkka arvio puustomäärästä erittäin halvoilla työkaluilla.

9 thoughts on “Puustontilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla

  1. Päivitysilmoitus: Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  2. Sydämellinen kiitokseni Paavolle aivan mahtavasta tietopaketista metsänhoidon ja -kasvatuksen saloista kustannustehokkailla tavoilla!
    Terv Eero Svensk

  3. Päivitysilmoitus: Finnmetko 2014 metsäpuolen käyntikokemus | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  4. harvennusmallin alapuolisessa tekstissä jäi vaivaamaan puiden kuutiomäärät, ppa kertoo vaan pohjapinta-alat ja ylempään tilavuustaulukkoon tarvitaan keskipituus eikä valtapituus. Keskipituushan jää aina vähän alle valtapituuden

    • Keskipituus+2 metriä = valtapituus suurinpiirtein ja sama toisinpäin 2 metriä vähennettynä.

  5. Päivitysilmoitus: Helpon ja tuottoisan puukaupan tekeminen omatoimisesti | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  6. Päivitysilmoitus: Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  7. Amatööri ainakin saisi tarkemmin puun pituuden määriteltyä tekemällä rimoista tasasivuisen kolmion. Tähän voisi yhdistää vielä puun paksuuden mittaamiseen viikset, joista toista voi liikuttaa kiskoa pitkin. Tuollaisen tekemisessä ja mukana kuljettamisessa ei ole kovin iso vaiva.

    • Toi on hyvä idea jos lähtee varta vasten tekemään mittauksia. Keppimenetelmä on silloin hyvä kun tulee ”hetkellä mieleen” mittaus.

Kommentointi on suljettu.