Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.
Kuvassa on rauduskoivu horsmikon keskellä reilun mättään päällä. Rauduskoivuja olisi uhannut joukkokuolema, jos puuntuottaja ei olisi niittänyt horsmia pois rauduskoivujen ympäriltä.
Pintakasvillisuutta voi torjua ennen varsinaisen ongelman syntymistä erilaisilla katteilla kuten taimitassuilla ja karikkeella sekä kasvinsuojeluaineilla. Pintakasvillisuuden noustua uhkaamaan taimien kehitystä pintakasvillisuuden maanpäällistä osaa voi torjua erilaisilla leikkaavilla menetelmillä tai yksinkertaisesti tallomalla kasveja taimien päältä maahan.
Pintakasvillisuutta ei aina tarvitse torjua taimikosta. Esimerkiksi suuret metsäyhtiöt eivät harrasta pintakasvillisuuden torjuntaa suuressa mittakaavassa omilla maillaan. Se, että syntyykö alueelle taimien kasvamista haittaavaa pintakasvillisuutta riippuu
- uudistettavasta puulajista
- kasvupaikan rehevyydestä
- uudistusalueen maanmuokkausmenetelmästä
- miten nopeasti peitteisen metsän häviämisen jälkeen taimet istutetaan maahan
- kasvillisuudesta mitä alueella on kasvanut uudistualan oltua edellisen kerran puuttomana vuosikymmeniä sitten
- siitä miten suotuisat kelit ovat pintakasvillisuudelle
- tuurista
Reheviä maita uudistettaessa on etukäteen vaikea arvata miten reheväksi pintakasvillisuus kehittyy uudistusalalla. Maapohjissa on vaihtelevasti siemenpankkia odottamassa itämistä. Pintakasvillisuuden rehevyyttä voi vähentää pitämällä metsä peitteisenä ennen uudistusta, teettämällä reilut mättäät ja istuttamalla taimet heti ensimmäisenä kesänä uudistamisen jälkeen.
Pellonmetsityskohteissa pintakasvillisuus on metsän uudistuskohteita voimakkaampaa. Pintakasvillisuus voi olla niin voimakasta, että heikot taimet kuolevat suuremmassa mittakaavassa pintakasvillisuuden paineessa.
Pintakasvillisuuden torjunnan vaikutus puiden kasvuun
Taimikon heinäämisen vaikutusta normaalissa metsäkierrossa on tutkittu harmillisen vähän. Pintakasvillisuuden torjumisen vaikutuksesta pellon metsityksessä löytyy joitakin kiinnostavia julkisia tutkimuksia tai tutkimusselosteita.
Jyrki Hytönen ja Paula Jylhä ovat tehneet 15-vuotisen seurantatutkimuksen ( tutkimusseloste ja varsinainen tutkimus ) männyn potti- ja paljasjuuritaimien kasvusta metsitetyllä pellolla. Tutkimuksessa saavutettiin tehokkaalla kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla moninkertainen kasvu käsittelemättämään alueeseen nähden. Tutkimuksessa tehokkaimman kasvun antoi maavaikutteinen kasvinsuojeluaine, jota ei myydä enää Suomessa vuonna 2013. Pintakasvillisuuden torjunnalla on merkittävää vaikutusta puiden kasvuun pellonmetsityskohteissa.
Asko Kaikusalo teki nelivuotisen tutkimuksen taimitassujen vaikutuksessa puustonkasvuun (tutkimuksen tutkimustiivistelmä ). Taimitassujen avulla saavutettiin neljän vuoden aikana neljäsosan parempi kasvu kuin ilman taimitassuja. Taimitassut auttoivat tutkimuksen mukaan myös myyrätuhojen torjunnassa. (Päivitys 18.07.2014: Meidän taimikossa myyrät kaivoivat tassujen alle tunneleita ja söivät taimitassutettuja taimia)
Jouni Siipilehdon tutkimuksessa (tutkimusseloste ja varsinainen englanninkielinen tutkimus) tutkittiin erilaisten pintakatteiden ja kemiallisen torjunnan vaikutusta kuusen ja haavan kasvuun pellon metsityksessä. Varsinaisen tutkimuksen taulussa neljä näkyy, että pintakatteet sekä kasvinsuojelu paransivat puuston kasvua yli neljäsosan.
Metlan tutkimukset on suoritettu pellonmetsityskohteissa. Olisin lukenut mieluusti Metlan tutkimuksia myös yleisimmästä uudistusketjusta, jossa taimet istutetaan uudistushakkuun jälkeen peitteiseen metsään. Pellonmetsityksissä pintakasvillisuuden torjunnan hyödyt ovat ilmiselvät, koska taimet kuolevat ilman huolenpitoa suurella todennäköisyydellä kilpailevien kasvien sekaan.
Metsänuudistamisessa taimet joutuvat pienempään kilpailuun eikä pintakasvillisuuden torjunnalle ole vastaavaa pakkoa. Torjuntatyön mahdollinen hyöty tulee silloin suurempana kasvuna. Se, että kannattaako pintakasvillisuuden torjuntaan laittaa työtunteja, riippuu kasvuvauhdin paranemisesta. Jos metsänuudistamisessa pintakasvillisuuden torjunnalla ei ole merkittävää vaikutusta puuston kasvuun, ei puuntuottajan kannata tuhlata aikaansa pintakasvillisuuden torjuntaan. Kannattaa katsoa omassa metsässä yksi vuosi ja taimikko kerrallaan käyttääkö pintakasvillisuuden torjuntaan aikaa.
Metsänuudistamisessa nopeus on valttia
Vaivattomin tapa varmistaa taimille helppoja ensimmäisiä kasvuvuosia on pitää metsä peitteisenä ennen uudistamista ja istuttaa taimet uudistusalalle heti seuraavana kesänä uudistushakkuun jälkeen. Nopealla uudistamisella peitteisen metsävaiheen jälkeen välttää muutaman vuoden koko pintakasvillisuuden torjumisen vaivan.Ensimmäisenä kesänä uudistamisen jälkeen maapohja on yleensä puhdas valoa vaativista kasveista. Puhtaalla alueella on helppoa istuttaa puita ja uudet puut saavat helpon vuoden ennen maapohjassa odottaneiden valoa ja lämpöä kaipaavien siemenien aktivoitumista.Rehevillä kasvupaikoilla heinät ja muut kasvit peittävät uudistusalan jo vuoden päästä. Uudistusala näyttää heinävoittoiselta ja nopeasti katsoen täysin puuttomalta. Ylläolevat kuvat ovat samalta kohteelta, heinikon keskellä kasvaa tyytyväisenä mättään päällä runsaasti kuusia. Heinikko on levinnyt ensimmäisenä vuonna vasta muokkaamattomalle seudulle jättäen mättäät kuusen valtakunnaksi. Pellonmetsityskohteilla pintakasvillisuus valtaa alueen heti ensimmäisenä kesänä ja antaa puille haastetta. Monet nopeasti leviävät peltokasvit kuten voikukka levittäytyvät heti ensimmäisenä kesänä myös mättään päälle. Pellonmetsityskohteilla pintakasvillisuutta pitää torjua jo istutusvuotena. Osa pellonmetsittäjistä käsittelee koko pellon jo istutusta edeltävä vuonna kasvinsuojeluaineilla vähentääkseen pintakasvillisuutta.
Pintakasvillisuuden torjuminen katteilla
Pintakasvillisuuden leviämistä taimen ympärille voi estää erilaisten katteiden avulla. Katteet auttavat taimea varsinkin juuristokilpailussa. Katteet eivät ole oikotie onneen, katteista syntyy ostokustannuksia ja katteiden asentaminen vie työaikaa. Hommasimme kokeeksi pari sataa kappaletta Ecopulpin taimitassuja. Taimitassut ovat kierrätyspuukuidusta valmistettuja lätkiä, jotka asetetaan taimien ympärille. Taimitassut sisältävät esilannoitusmielessä myös hieman tuhkaa ja booria. Taimitassut maksoivat vuonna 2013 pienissä erissä ostettuna 0.35 euroa kappale arvonlisäverollisena. Jos hehtaarilla on 1800 taimea, niiden suojaaminen taimitassuilla maksaisi arvonlisäverottomana noin 500 euroa metsänomistajan asentaessa taimitassut itse.
Suojaamisen taloudellinen kannattavuus riippuu tulevien heinäämisten välttämisenä ja mahdollisena lisäkasvuna juuristokilpailun vähentyessä taimen lähettyvillä. Todennäköisesti taimitassuja ei kannata asentaa jokaiselle taimelle vaan varmistaa taimitassujen avulla esimerkiksi tuhannen taimen selviytyminen aukolla. Tuhannesta taimesta syntyy riittävä kasvatusmetsä ensiharvennuksen jälkeen. Asensin taimitassut kokeeksi sadan kuusen ja sadan koivun juurelle. Taimitassujen asentaminen lisää istutukseen liittyvää työmäärää. Minulla kesti vajaat 15 minuuttia aikaa 50 taimitassun asentamiseen. Työtä hidasti kivien asettelu taimitassujen päälle varmistamaan tassun pysymisen paikallaan myös tuulisella säällä ja taimelta joka toiselle taimelle liikkuminen.
1800 taimitassun asentaminen veisi samalla tuottavuudella tehokasta työaikaa yhdeksän tuntia. Taimitassuja ei tarvitse asentaa heti istutuksen yhteydessä vaan ne voi asentaa myöhemmin vähemmän kiireisenä hetkenä. Taimitassut ovat melko painavia, käytännössä tassuja saa kannettua kuviolle kerralla sata kappaletta. Kannattaa pohtia etukäteen miten tassut saa helpoiten kuljetettua.Asensin taimitassut koealueella vain joka toiselle taimelle. Seuraan useamman vuoden ajan miten kuusen taimet kehittyvät. Jos taimitassut antavat huomattavasti paremman kasvun verrattuna tilanteeseen ilman taimitassuja, meidän kannattaa käyttää taimitassuja tulevaisuudessa varsinkin kohteissa, joissa tulee käytyä luonnollisesti harvemmin tarkastamassa taimikkoa. Taimitassut ovat idealtaan hyvä tuote. Taimitassut kuitenkin kaipaisivat mielestäni vielä hieman jatkokehitystä. Tassun keskireiän sekä varsinkin pujotushahlon pitäisi olla suurempia ja valmiiksi käyttökunnossa siten, että niitä ei tarvitse repiä auki. Kapea avaamaton hahlo hidastaa tassujen asentamista. Kapealla hahlolla varustettujen taimitassujen uran reunat voivat vaurioittaa taimen kuorta, jos asentamistyössä ei ole tarpeeksi huolellinen. Kokeilin katteena myös tavallista lämmityksessä käytettävää haketta. Hake oli Metlan kokeessa toiminut katteena ja hake muotoutuu helposti puun ympärille. Kaadoin puun juurelle kymmenen litraa haketta, huomasin myöhemmin kesällä määrän olleen liian pieni antamaan riittävää suojaa taimelle. Lukemani perusteella vasta kolminkertaistamalla annoksen kolmeen kymmeneen litraan saisi taimen ympärille 30 senttimetrin säteelle riittävän 10 senttimetriä paksun maton. Hehtaarilla 1600 taimen suojaamiseen tarvitsisi 48 kuutiota haketta. Suojaaminen veisi lähes kaksi kymmentä kiintokuutiota puuta ja olisi kuljettamisineen erittäin kova homma.Päivitys 18.07.2014: Ensimmäisen vuoden jälkeen taimitassut eivät toimineet toivotulla tavalla. Kävin tarkismassa taimikkoa ja repimässä hiirenvirnaa sekä muita taimia maahankaatavia peltokasveja rauduskoivujen päältä. Harmikseni löysin taimitassutetuista rauduskoivuista hampaiden jälkiä. Myyrät olivat nähtävästi keksineet taimitassujen antaman suojan ja kaivaneet tunneleita tassujen alle. Onneksemme teimme kokeen asettelemalla taimitassuja ympäri taimikkoa emmekä pelkästään yhdelle alueelle. Emme menettäneet kokeen takia kokonaista taimikkoa. Olin pettynyt löydettyäni hampaiden jälkiä, olisin toivonut taimitassujen toimivan paremmin.
Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttäminen
Pintakasvillisuutta voi torjua myös kasvinviljelyssä ja puutarhoista tutuilla kasvinsuojeluaineilla. Kasvinsuojeluaineiden käytöllä voidaan metsäntuottoa nostaa tehokkaasti. Kasvinsuoluaineiden käyttäminen on verrattain vaivatonta ja kasvinsuojeluaineilla avustetut taimet pääsevät kehittämään juuristoaan ilman kilpailua. Vahva juuristo parantaa puiden kasvua.
Eduistaan huolimatta kasvinsuojeluaineiden käyttäminen on nykyaikana Suomen metsissä erittäin harvinaista. Arvelisin vähäisen käytön johtuvan siitä, että metsänomistajat eivät oikeasti tunne kasvinsuojeluaineiden etuja ja eivätkä he halua käyttää ”myrkkyjä” omissa mustikkametsissään.
Me ihmiset olemme käytökseltämme epärationaalisia. Syömme aamupalalla ulkomaalaisesta glyfosaatilla tuleennetetusta viljasta valmistettua mysliä ja metsään lähdettyämme emme halua käyttää samaa ”myrkkyä” omassa marjametsässä tippaakaan. Minulla ei ole tässä jutussa mukana kuvaa kasvinsuojeluaineella suojatusta taimesta, koska kuulun itsekin tähän epärationaaliseen laumaan.
Kemiallisella kasvinsuojelulla on huono leima osittain johtuen vielä 80-luvulla jatkuneista vesakkoruiskutuksista. Vesakkoruiskutuksissa suoritettiin taimikoihin kaiken lehtipuuston poistanut ruiskutus. Varsinkin männiköt kasvoivat komeasti, mutta samalla estettiin ihmisiä poimimasta marjoja laajoilta alueilta. Harvemmat haluavat palata vastaavaan kasvinsuojeluaineiden lotraamiseen.
Nykyinen kasvinsuojeluaineiden käyttäminen on huomattavasti kohtuullisempaa. Vain harvat puuntuottajat käyttävät kasvinsuojeluaineita ja ne jotka käyttävät, käyttävät kasvinsuojeluaineita verrattain vähäisiä määriä puustokierron aikana. Metsäpuolella kasvinsuojeluaineita käytetään yleensä 60 vuoden kierron aikana enintään kolmena vuotena ja vain rajoitetetulla alueella taimikosta. Kasvinsuojelu suoritetaan vain taimien ympärille manuaalisesta, jolloin kasvinsuojeluaineiden menekki pysyy kohtuullisena.
Metlan tutkimuksissa paras puustonkasvu saatiin aikaan käyttämällä maavaikutteisia kasvinsuojeluaineita. Maavaikutteisten aineiden käyttäminen ei ole kuitenkaan enää mahdollista, koska Suomessa ei ole haettu myyntilupaa metsäkäyttöön yhdellekään maavaikutteiselle torjunta-aineelle.
Kasvinsuojeluaineitä käyttävä metsänomistaja voi valita nykyaikana kahden erilailla vaikuttavan kasvinsuojeluaineen välillä. Glyfosaatti (eli kansanomaisesti market-nimellä Roundup) vaikuttaa lehtivihreän kautta kasviin ja tuhoaa kasvista myös juuret. Juuren tappamisen takia glyfosaatti tappaa myös monivuotiset kasvit. Glyfosaattia käyttämällä voi päätyä tilanteeseen, jossa tappaa ”mukavan” monivuotisen kasvin kuviolta ja saa vaivakseen hankalamman yksivuotisen kasvin kamppailemaan taimen kanssa.
MCPA-valmisteet tappavat kasvin maanpäälliset osat nopeasti ruiskutuksen jälkeen. Monivuotisten kasvien juuret selviävät MCPA-käsittelystä. Molempia kasvinsuojeluaineita voi ostaa maatalouskaupoista tai esimerkiksi kasvinsuojelu.fi-verkkokaupasta. Market-tavarana glyfosaatti on monta kertaa kalliimpaa kuin maatalouskaupoissa.
//Huomatus 21.02.2014: MCPA:ta ei ole vuonna 2014 rekisteröity metsäkäyttöön. Muokkaus tehty lukijakommentin jälkeen.
Jos käytät kasvinsuojeluaineita, lue paketista tarkasti oikeat sekoitussuhteet. Maatalousmarketista saavissa glyfosaatti-tuotteissa on huomattavasti enemmän tehoainetta litrassa kuin marketeissa myytävässä Roundupissa. Kohtuuttoman vahvat seokset eivät anna parempaa lopputulosta kuin oikeat seokset, mutta lisäävät turhaan kasvinsuojeluainekuormaa luonnossa.
Pintakasvillisuuden mekaaninen katkonta
Pintakasvillisuuden maanpäällisiä osia voi torjua katkomalla ne käsivoimin vesurilla, viikatteella, raivausveitsellä tai konevoimin raivaussahaan kiinnitetyllä kolmioterällä tai heinäyspäällä. Heinän katkomisessa ei ole menetelmäpulaa.
Meillä oli aikaisemmin käytössä ruoholle suunniteltu tavallisesta vahvempi siimapää. Siiman vahvuudesta huolimatta huomasimme ongelmaksi siiman tiheän katkeilun ruohoa kovempia kasveja katkottaessa. Ongelman ratkaisuna hommasimme hydrauliletkua ”siimana” käyttävän Erasure-trimmeripään maahantuoja GRENEnoramaalta.
Hydrauliletkut ovat kumikuoren alta teräspunosta, jolloin hydrauliletkusta valmistettu leikkuri kestää huomattavasti enemmän rasitusta kuin tavallinen siimapohjainen trimmeripää. Hydrauliletkukaan ei kestä rajattomasti kuormitusta, mutta enemmän kuin vahva siima. Erasure-trimmeripää maksaa vuonna 2013 verollisena noin 65 euroa.
Leikkasimme trimmeripään avulla pellonmetsityskoivujamme tukahduttavan korkean horsmikon. Horsmat olivat ottaneet heinäkuun puolessavälissä rauduskoivuista ylivallan noustuaan kasvamaan mättäille. Horsmien kasvaminen mättäille heti ensimmäisena kesänä oli minulle yllätys. Mättäät oli tehty kaivinkoneen luiskakauhalla, jolloin ne olivat leveydeltään lähes puolitoistametriä leveät ja neljäkymmentä senttiä pitkät.
Kohdissa, joissa horsmikko oli matalampaa, niitimme horsmikon taimen ympäriltä vesurilla ja viimeistelimme lopputuloksen kitkemällä käsin taimen ympäriltä haittaavat kasvit. Käytimme vesuria sen hiljaisuuden ja hallittavuuden takia. Päästyään vapauteen koivut lähtivät kasvamaan ja koivujen pitäisi voittaa horsmikko pituudessa parin vuoden päästä.
Heinikon polkeminen ja kaatuneen heinän siirtäminen taimien päältä
Kevyesti heinittyneillä seuduilla taimikon kasvun varmistamiseksi riittää pelkkä pahimpien heinien polkeminen tai siirtäminen kepillä taimen päältä sivuun. Heinääminen on fyysisesti kohtuullisen kevyttä ja samalla kuviolla voi tarkastaa taimien elinvoimaisuuden.
Ylläolevassa kuvassa on heinien alla hyvin kasvanut kuusen taimi. Heinien muodostama pieni varjostus ei vaikuta puiden kasvuun merkittävästi. Heinät muodostavat suuremman ongelman vasta talvella, kun ne muodostavat katon taimen ja lumen välille. Heinäkatto ei jaksa kantaa lumikuormaa ja paketti tulee alas painamaan kuusen herkkää latvakasvainta. Keväällä heinäkatto on kuusen uuden vuosikasvaimen tiellä ja saattaa aiheuttaa kasvuongelmia.
Taimien merkitseminen helpottaa niiden myöhempää löytymistä
Taimet hukkuvat helposti parissa kesässä pintakasvillisuuden sekaan. Huomasin Maaseudun tulevaisuudessa mainoksen taimien merkkauskepeistä. Mainoksessa oli kehoitus tilata merkkauskeppejä näyte-erä. Noudatimme kehoitusta ja tilasimme näyte-erän keppejä. Kepit tulivat nopeasti postiin.
Kävin naputtelemassa kepit taimien sekaan keppien mukana tulleella sympaattisen oloisella puuvasaralla. Keppien asentamisessa hitain vaihe on taimien löytyminen pintakasvillisuuden seasta. Reheviä kohtia istuttaessa kepit kannattaa asentaa heti samana kesänä taimien istutuksen jälkeen. Kepit kannattaa asentaa aina samaan kohtaan taimeen nähden, naputtelin merkkauskepit aina taimen pohjoispuolelle viiden sentin päähän taimesta. Tulevaisuudessa tiedän kepin avulla taimen tarkan sijainnin.
Siekkelin sahan (sahalla ei ole nettisivua, sahalle saa yhteyttä sähköpostilla osoitteella siekkelin PISTE saha AT co.inet.fi ) merkkauskepit maksavat (syksyllä 2013) alle 2000 kappaleen erissä 0,12e/kpl +alv ja yli 2000 kappaleen erissä 0,9e/kpl + alv. Keppien hinnan päälle tulee kustannusta myös rahdista.
Merkkauskeppejä voi tehdä myös itse esimerkiksi risuista sitomalla risujen päähän kuitunauhaa pätkän. Laskeskelin saavani parempaa tuntipalkkaa muista metsätöistä kuin keppien tekemisestä.
Ajattelimme tilata keppejä erällisen auttamaan taimien löytymisessä kuusen taimikossa, jonka perustimme lepikon tilalle. Tiesimme uudistaessa saavamme taimikosta tulevaisuudessa runsaasti töitä. Ajattelimme taimien merkitsemistä istutusvaiheessa, mutta en silloin tiennyt kohtuuhintaisten merkkauskeppien olemassa olosta. Heti istutuksen jälkeen taimien merkitseminen olisi ollut monta kertaa helpompaa, mutta kepeistä tulisi kustannuksen verran etua myös vuoden myöhässä asennettuina.
Taimikon varhaishoito alkaa kantovesojen hallinnalla
Taimikkoon tehdään yleensä viisi vuotta istutuksen jälkeen taimikon varhaishoito. Taimikon varhaishoito on tarpeellinen noin kuudella kymmenellä prosentilla rehevien maiden kuusikoista. Varhaishoidossa taimikosta kaadetaan taimikon kehitystä uhkaavat luonnontaimet.
Rehevillä maapohjilla taimikkoon nousee sekä siemensyntyisiä että kantovesoista nousevia luonnontaimia. Kaadetun puun juuristosta energiaa saava kantovesakko nousee ylivoimaisella voimalla istutettujen taimien yläpuolelle ja voi tukahduttaa kasvatettavaksi ajatellut taimet. Kantovesojen torjuntaan voi käyttää raivaussahaa tai tarkemmin hallittavaa raivausveistä tai vesuria.
Ylläolevassa kuvassa on kantovesan keskeltä puolittain pelastettu kuusen taimi. Istutimme taimen vuosi sitten heti ensimmäisenä kesänä kaadettuamme kuviolta puut. Kuviolla olleiden lehtipuiden kantovesat aloittivat tänä kesänä voimakkaan kasvun ja peittivät taimen käytännössä kokonaan. Kuusen taimi on vastannut kilpailuun kasvattamalla pitkän, mutta heikon latvakasvaimen. Jos emme auttaisi taimea kamppailussa, tulisi taimi häviämään taistelun elintilasta edeltävän puusukupolven juuristoa hyödyntävälle kantovesakolle. Teemme alueelle reilumman perkauksen syksyllä lehdettömään aikaan, nyt täyden lehden aikaan kuusien löytäminen kasvillisuuden seasta veisi tarpeettoman paljon aikaa ja voisimme vahingoittaa vahingossa myös istutettuja kuusia.
Varsinkin haavat muodostavat kantonsa ympärille turkintiheän vesakon, jos haapaa ei valmistella ennen kaatamista tai heti kaatamisen jälkeen. Perinteinen ilman kasvinsuojeluaineita suoritettava haavan kaulaaminen tulee aloittaa useita vuosia ennen haavan kaatamista. Kaulaamisessa haavan rungolta poistetaan kuori lähes koko rungon ympäriltä menevänä vyönä. Kaulaamisen ideana on estää ravinteiden virtaaminen haavaan juureen ja puun pitäminen niin elävänä, että haapa ei koe kuolevansa ja muodosta juurivesakkoa. Toinen tapa hävittää haapa on tehdä haavan runkoon kaatamista edeltävänä vuotena taskuja ja kaataa taskuihin glyfosaattia. Kolmas tapa on sivellä haavan kanto heti kaatamisen jälkeen glyfosaatilla.
Pintakasvillisuuden torjunta antaa puille tarvittavan tilan kasvaa
Puuntaimet taistelevat ensimmäiset vuodet pintakasvillisuuden kanssa elintilastaan. Puuntuottaja voi auttaa taimien kasvuun pääsemisessä istuttamalla taimet nopeasti peitteisen metsävaiheen jälkeen hyville mättäille. Heinien ilmestettyä kuviolle taimien kehitystä uhkaavaa pintakasvillisuutta kannatta torjua joko kattein, kasvinsuojeluainein, polkemalla tai katkomalla uhkaava pintakasvillisuus taimien ympäriltä.
Kannattaa käydä katsomassa uudistetut kuviot vuosittain juhannuksen tienoilla ja arvioida tarvitsevatko taimet apua pintakasvillisuuden kanssa kamppailuun. Tarpeeseen tehdyllä pintakasvillisuuden torjunnalla taimet saavat vauhtia kasvuun ja kasvavat nopeasti kuvion kuninkaiksi eivätkä jää juromaan heinien sekaan.
Miten onnistuisi ”automaattinen” pintakasvillisuuden torjunta päästämällä suuria märehtijöitä laiduntamaan alueelle, esimerkiksi skottilaista Highland-karjaa?
Automaation kouluttaminen tunnistamaan säilytettävät puulajit syömiseltä / tallomiselta on kohtuullisen haastavaa. Kuusen kohdalla suurin haaste on tallomisessa, lehmät tallovat ainakin juuret huonoon kuntoon.
Onko MCPA todella rekisteröity vesakontorjuntaan? En löytänyt käyttöohjetta, jossa olisi neuvottu sopivaa sekoitussuhdetta tähän tarkoitukseen.
Leveälehtisten ei-puuvartisten kasvien torjuntaan löytyy Matrigon. Sitä voi käsittääkseni käyttää myös kasvukaudella. Heinän torjuntaan kasvukaudella käy esim. Focus Ultra.
Maataloudessa on käytössä runsaasti eri rikka-aineita leveälehtisten torjuntaan. Varmaankin useat niistä sopivat pintakasvillisuuden torjuntaan vaikuttamatta havupuihin, vaikka niitä ei ole siihen käyttöön virallisesti tarkoitettu.
Kiitoksia. Kävin muokkaamassa juttuun lisäyksen MCPA-kohtaan. Kyseistä tuotetta ei nähtävästi saa enää nykyään käyttää metsässä. Metsässä sallittujen aineiden lista on nykyään melko lyhyt.
Tuota roundupin tehoainetta saa myös alkaen 1L purkeissa eri tuotenimellä, glyfosaatti maksaa noin 14-20e/litra, ja purkin kupeesta löytyi ainakin ennen sekoitus ja levitysohje pajukon torjuntaan, kannattaa katsoa laimennusohjeet sillä laittamalla 1litra tököttiä 10 litraan vettä ja käsittelemällä esim aitojen aluset sillä saa 2 kesää olla ilman mitään kasvustoa. Roundupin tehoaine on vapautettu markkinoille joten löytyy myös eri valmistajilta samaa kamaa.