Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaan Lue loppuun

Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen ja torjunta

Kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset ovat hirvien ja myyrien ohella metsien yleisimpiä tuhoeläimiä. Nämä viisi millimetriä pitkät hyönteiset pystyvät joukkovoiman avulla tappamaan kuusiryhmiä. Kirjanpainajat aiheuttavat metsänomistajille vaivaa tuhojen torjunnasta, taloudellista tappiota puiden myyntilaadun tippuessa tukista energiapuuksi sekä mielipahaa rakkaiden puiden kuollessa pystyyn. KirjanpainajaKavelee

Lue loppuun

Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatolovi Lue loppuun

Pintakasvillisuuden torjuntaa taimikossa

Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.KoivuHorsmienKeskellä

Lue loppuun

Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta

Puut eivät aina kasva oppikirjamaisesti ongelmitta. Taimivaiheessa puille voi tulla kasvuhäiriöinä monilatvaisuutta sekä poikaoksia. Monilatvaisuudessa puu kasvattaa useampia tasavertaisia latvoja. Poikaoksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi oksa lähtee kasvamaan huomattavasti muita oksia vahvemmin.

Kumpaankin kasvuhäiriöön toimii yksinkertaisena ensiapuna ylimääräisen haaran leikkaaminen pois. Ylimääräisen latvan leikkaaminen on taloudellisesti kannattavaa työtä. Suhteellisen pienellä vaivalla vältetään kaksihaaraisten puiden syntyminen. Haaroittuneesta puusta ei muodostu laadukasta tyvitukkia eikä edes kunnollista kuitupuuta ensiharvennusvaiheessa.Kaksilatvainen_kuusi Lue loppuun

Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.KuusenKäpyOksaa Lue loppuun

Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin

Metsä voidaan uudistaa käyttämällä edellistä puusukupolvea luontaiseen uudistamiseen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla paakkutaimia maahan. Viime vuosina kuusen istutus paakkutaimista on ollut ylivoimaisesti suosituin uudistusmenetelmä. Kuusen istutus kattoi vuoden 2011 metsänuudistamisesta 60 prosenttia. Mäntyä kylvettiin siemenestä tai istutettiin reilulle 35 prosenttille metsänuudistamisalasta. Koivun uudistaminen kattoi vain alle neljä prosenttia uudistusaloista.

Metsänomistajan kannattaa istuttaa paakkutaimet omatoimisesti maahan. Ammattitasoiset istutusvälineet ovat kohtuuhintaisia ja tekemällä työn itse voi varmistaa hyvän istutuslaadun. Metsänuudistamisen voi myös ulkoistaa esimerkiksi puut ostaneelle metsäyhtiöille, mutta silloinkin kannattaa itse päättää mitä maanmuokkausta alueelle tehdään ja minkälaisia taimia uudistusalueelle istutetaan. Lue loppuun

Tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa

Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:

  • Pystykauppa. Metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjällle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista.
  • Hankintakauppa. Metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, mistä metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista. Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa.

Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.

Lue loppuun