Minulla on vielä muistissa tunne, jonka koin ostettuamme metsätilamme. Halusin päästä laittamaan metsätilaa kasvukuntoon, mutta en aivan tiennyt mitä meidän piti tilalla tehdä. Silloin 10 vuotta sitten verkossa oli tietoa hajallaan ja valtaosin ”tieto” oli markkinointimateriaalia.
Aloin opettelemaan metsänkasvatusta tiedonpalasia kooten ja samalla naputtelin puuntuottajaan metsänkasvatuksesta juttuja. Puuntuottajan päivitykset ovat jääneet viime vuosina vähemmiksi, aikani on mennyt lasteni ja yritykseni alkutaipaleen tukemiseen. Olen tehnyt viime aikoina enemmän juttuja YouTuben-puolelle. Kuten metsänkasvatuksen perusteet nopeasti läpikäyvän ”Suomen tehokkaimman metsäkurssin”:
Tein metsänkasvatuksen perusteet läpikäyvän videon sinulle joka olet samassa tiedonjanossa kuin minä silloin alussa. Toivottavasti tykkäät videosta ja pääset hyödyntämään tietoa omassa metsässäsi. Metsä näyttää erilaiselta, kun ymmärtää metsänkasvatuksen perusteet.
Ennakkoraivauksella kaadetaan maahan hyvissä ajoin ennen hakkuita risut ja liian pienet puut. Ennakkoraivauksella kaadettavat pienet puut eivät kelpaisi myytäviksi, haittaisivat hakkuita sekä heikentäisivät vielä hakkuun jälkeenkin metsässä kasvatettavien puiden kasvua.
Ennakkoraivauksen hyötynä metsänomistajalle on metsänkasvun kiihtyminen, parempi harvennuslaatu sekä metsän uudistamisen jälkeisen taimikkovaiheen helpottuminen. Ennakkoraivaus maksaa itseään takaisin monessa vaiheessa.
Me teemme aina ennakkoraivauksen ennen hakkuita vaikka kuviolla olisi vähän ennakkoraivattavaa. Vähän kaadettavaa tarkoittaa nopeampaa ennakkoraivausta.
Aliskasvospuut heikentävät puutonkasvua 0.5-1 kuutiota vuodessa per hehtaari
Aliskasvospuiden kasvattaminen ei ole metsänomistajalle ilmaista. Aliskasvospuut heikentävät metsänkasvua 0.5-1 kuutiota vuodessa per hehtaari. Heikentynyt kasvu johtuu aliskasvospuiden metsäpohjaa varjostavasta vaikutuksesta. Metsäpohja pysyy keväällä pidempään jäässä aliskasvospuiden eristäessä maapohjaa auringonvalolta ja sama varjostus pitää maapohjan kylmempänä läpi kasvukauden. Puut eivät pysty käyttämään hyväksi jäätynyttä vettä ja kasvukauden kuluessa kylmästä maasta irtoaa heikommin ravinteita puiden käyttöön.
Aliskasvospuut hidastavat varjostamisen lisäksi kasvatettavien puiden kasvua kaappaamalla maapohjasta juuristotilaa sekä maanpäällä latvustilaa omaan kasvuunsa. Varsinkin riukuuntuneet koivut voivat kaapata kasvutekijöistä merkittävän osan ja siinä samalla piiskata kasvatettavat puut piloille. Kannattaa käydä kaatamassa kasvatettavien puiden kasvua haittaavat koivut jo muutamaa vuotta ennen ensiharvennusta alas. Saat kasvatettaville puille kasvulisäystä jo ennen ensiharvennusta.
Puolen kuution kasvumenetys voi tuntua pieneltä metsän kokonaiskasvuun verrattuna. Metsänomistaja saa keskimäärin 40 euroa kuutiolta myytäväksi kelpaavasta puuaineksesta. Puolen kuution kasvutappio tarkoittaa vuodessa 20 euron tappiota. 50 hehtaarin tilalla kasvutappiota syntyy 1000 euroa vuodessa. Suuret tulot ja menot kertyvät pienistä virroista, puolen kuution menetyksestä summautuu tilakohtaisesti vuosien varrella merkittävä summa.
Näkemäraivauksella kaadetaan vain korjuuta haittaava puusto
Suomessa tehdään sekä varsinaista ennakkoraivausta että näkemäraivausta. Näkemäraivauksessa kaadetaan vain hakkuuta selkeästi haittaava puusto sekä kaadettavien puiden lähistöllä olevat puut. Näkemäraivauksen ainoana tavoitteena on helpottaa motokuskin työtä. Näkemäraivausta on käytetty yleisesti energiapuukohteilla.
Näkemäraivauksella kaadettaisin kuvassa olevista risuista vain männyn juurella oleva kaatoa haittaava pihlaja. Puiden välissä olevat risut saisivat olla rauhassa. Uudistushakkuun jälkeen näkemäraivauksella jätetyt risut saisivat jatkaa kasvuaan rauhassa.
Kannattaa joko tehdä/teettää täydellinen ennakkoraivaus tai sitten olla teettämättä ennakkoraivausta. Välimallin näkemäraivauksella saadaan valtaosa kustannuksista ja minimimäärä hyötyä. Kannattaa varmistaa etukäteen, että ennakkoraivauksen tekijä ei kuvittele sinun tilanneen näkemäraivausta.
Ennakkoraivaus parantaa harventajan työnlaatua
Aliskasvos ja roskapuut vaikeuttavat hakkuutöitä kahdella tapaa. Suurempi haittaa on metsän hahmotuksen vaikeutuminen harvennushakkuilla. Varsinkin ensiharvennuksella on tärkeä jättää parhaimmat kasvatettavat puut kuviolle kasvamaan. Poistettavien puiden valinta tehdään katsomalla puista mutkia, poikaoksia ja monilatvaisuutta. Ylimääräiset puut peittävät näkyvyyden jolloin harventaja joutuu arvaamaan mitkä puut kannattaa jättää metsään.
Toinen haittaa tulee ylimääräisien puiden syödessä maapohjasta puiden kaatoon tarvittavan pinta-alan. Puiden kaato on huomattavasti helpompaa kun puut voi kantaa kannosta suoraan maahan ilman sen suurempaa siirtelyä vapaaseen paikkaan.
Youtube-aikaan meillä kaikilla on mahdollisuus päästä virtuaalisesti mukaan kaatokoneen koppiin. Ylläolevalla videolla Janne Seppänen seikkailee moton kanssa kohteessa, joka olisi pitänyt ennakkoraivata mutta ennakkoraivaus oli jäänyt pois. Näkyvyys on suurella koneellakin aika toivotonta. Jos kohteelle mentäisiin pimeän aikaan, tehtäisiin hakkuu melkolailla sokkona.
Videon kohde ei ollut yksityisessä omistuksessa, omistaja oli merkittävä metsien omistaja joten raivaamattomuutta ei voi perustella tietämättömyydellä. Pienemmän metsänomistajan metsästä moto olisi varmaankin viety suoraan seuraavalle kohteelle.
Kuutiotaksalla työskentelevillä koneyrittäjillä on tavoitteena tehdä päivässä tietyn kuutio- tai hehtaarimäärän verran valmista tavaraa. Tavoitteesta ei yleensä tingitä vaikka kohteen laadukas tekeminen vaatisi enemmän aikaa. Kuviot runnotaan lävitse ja harvennuksen laatu jättää toivomisen varaa. Huonolla tuurilla juuri koulusta valmistunut kiireinen ja väsynyt motokuski jättää talvisena yönä lumipyryssä metsää harventaessa riukuuntuneen puun pystyyn ja kaataa ympäriltä kasvatettavaksi kelpaavat puut pois.
Harvennuksesta tulee helpompi suorittaa myös huonommissa keliolosuhteissa sen jälkeen kun kuviolta poistaa turhat puut etukäteen pois. Ennakkoraivaus helpottaa myös moottorisahalla metsiään ensiharventavia, kannattaa käydä ennakkoraivaamassa metsät etukäteen vaikka tekisit ensiharvennuksen moottorisahalla.
Ennakkoraivauksen oikea ajankohta on pari vuotta ennen hakkuita
Ennakkoraivaus kannattaa tehdä reilusti ennen hakkuita. Hyvässä tapauksessa kaadetut lehtipuut ehtivät tehdä kantovesat ennen harvennusta tai uudistushakkuuta olevaan sulkeuneeseen metsään. Sulkeutuneella metsällä tarkoitetaan tilannetta jossa puut täyttävät oksineen koko maapohjan ja siten varjostavat koko maapohjaa. Sulkeutuneessa metsässä nousevat kantovesat eivät saa tarpeeksi valoa ja kuolevat pois ennen valomäärän lisääntymistä hakkuilla.
Tekemällä ennakkoraivauksen reilusti etukäteen ennen uudistushakkuuta säästetään uuden taimikon perustamisessa huomattavasti aikaa. Kuvassa oleva kuusentaimikko on saanut elää täysin rauhassa ensimmäiset seitsemän vuotta. Teimme ennakkoraivauksen ajoissa ja istutimme taimet maahan heti ensimmäisenä keväänä. Kuusen taimet ovat saaneet kasvaa rauhassa ja pysyneet jatkuvasti siemensyntyisen taimikon edellä. Kantovesoille kuuset olisivat varmasti hävinneet ja meidän olisi pitänyt käydä jo ulkoiluttamassa raivaussahaa kuviolla.
Harvennushakkuilla ennakkoraivaus kannattaa tehdä viimeistän yhtä talvea ennen hakkuuta. Talven aikana lumi painaa ennakkoraivatut puut maahan haittaamasta näkyvyyttä.
Ennakkoraivaus on kesällä kuumimpaan aikaan miellyttävintä raivaus- tai moottorisahatyötä. Sulkeutuneessa metsässä on mukavan viileää kaataa puita verratuna suorassa auringon porotuksessa taimikoissa puuhaamiseen. Keskikesällä tulee myös bonuksena kantojen kuivuminen nopeasti jolloin kantovesoja ei välttämättä lähde edes nousemaan. Talvella ennakkoraivatessa kannot jäävät turhan pitkiksi joten talvet kannattaa rauhoittaa ennakkoraivauksilta.
Metsänkiertoaikana yleensä riittää vain yksi kunnollinen ennakkoraivaus. Ennen ensiharvennusta riittävän aikaisin tehty ennakkoraivaus pitää kantovesat maassa eikä harvennetussakaan metsässä ole tarpeeksi valoa lehtipuiden taimien nousemiseen. Kuuset nousevat varjoihin, ne on sitten helppo käydä ennen seuraavia hakkuita tiputtamassa maahan.
Vanhoista aliskasvospuista ei synny nuorta metsää
Kaksijakoisessa metsänkasvatuksessa on tavoitteena kasvattaa samaan aikaan kahta kasvatettavaa puustoa. Yleensä kasvatusta käytetään koivikoissa joissa pyritään saamaan koivikon alle kuusikko. Menetelmä on toimiva ja antaa hyvän taloudellisesti hyvän lopputuloksen onnistuessaan. Onnistunut kaksivaiheinenkasvatus vaatii sekä koivujen että kuusien kasvusta huolehtimista sekä yleensä alle tulevan kuusen taimikon täydennysistutusta. Vajaasta taimikosta ei tule täyttä metsää.
Aliskasvospuilla uudistettaessa uudistaminen onnistuu helpoiten kuusella. Kuusi tarvitsee 20-30 prosenttia valosta kehittyäkseen normaalisti (10% valomäärällä vielä pysyy hengissä), koivu ja mänty tarvitsevat 60-80 prosenttia kokonaisvalomäärästä selviytyäkseen. Koivun ja männyn luontaiseen uudistamiseen tulee edeltävän päällysmetsän olla todella harva.
Metsässä voi olla hyvännäköisiä aliskasvoskuusia joista äkkiseltään kuvitellen olisi helppo, nopea ja halpa kasvattaa uusi metsä. Ennen kuin ajattelee kasvattavansa aliskasvospuista uutta metsää, kannattaa käydä tarkistamassa miten vanhoja puut ovat oikeasti. Kuvasssa olevat alle viiden sentin puut ovat iältään yli 20 vuotta vanhoja. Puut olivat samankokoisia kuin viisivuotiaat istutuskuuset ja niiden vuosikasvu oli pysähtynyt. Aliskasvoksena kasvavien kuusien vuosikasvaimen pitäisi olla vähintään 10cm jotta niiden voi olettaa lähtevän hyvään kasvuun.
Aliskasvospuita ei kannata aina kaataa maahan. Aliskasvosta voi käyttää uudistuksessä hyväksi jos
Kuviolla on tasaisesti hyvälaatuisia taimia
Taimet ovat riittävän tasakokoisia. Ei tule susipuita ja uutta aliskasvosta
Uudistushakkuulla saadaan säästettyä aliskasvos
Aliskasvoskuusilla uudistettaessa kuviolla ei ole maannousemaa
Säästetystä eurosta ei kannata maksaa kahta euroa. Itse en pidä aliskasvolla uudistamisesta. Näen aliskasvolla uudistamisessa ongelmia
Käytettäessä luonnontaimia ei saada kasvijalostushyödyn tuomia nopeammin kasvavia puita
Aliskasvospuut ovat vanhoja jolloin ne saavuttavat vanhuuden aikaisemmin
Kuviolla ei yleensä ole tasaisesti jakautuneena taimia. Joko tulee aukkoja tai pitää täydennysistuttaa lisää taimia aukkopaikkoihin
Vanhojen puiden kanssa yhteen kasvaneilla juurilla olevat aliskasvoksest ovat herkkiä maannousemalla
Epätasainen metsä on vaikeampi kasvattaa kuin tasainen samanikäisillä taimilla kasvatettu metsä
Aliskasvoksilla metsänuudistaminen ei ole aloittelijan puuhaa. Jos et meinaa kasvattaa metsää aliskasvoksilla, kaada aivan kaikki aliskasvospuut alas. Jos jätät kuviolle vain muutamia aliskasvoksia, kasvaa aliskasvospuista kuviolla susipuita. Susipuut syövät kasvatettavien puiden kasvua tulevaisuudessa eivätkä tarjoa hyvää tukkilaatua. Kaada vaan kaikki kylmästi maahan.
Kaada ennemmin liikaa puita maahan kuin liian vähän
Yleisenä hyvänä sääntönä ennakkoraivauksella on kaataa kaikki ison miehen rannetta (=8cm) ohuempi tavara maahan. Sitä pienemmät puut eivät kartuta hakkuutiliä.
Pienet puut muodostavat korjuukustannusta enemmän kuin mitä ne kerryttävät hakkuutuloja. Esimerkiksi koivukuidulla minimilatvaläpimitta on seitsemän senttiä ja minimipituus kolme metriä. Pienin koivukuitu on puolesta välistä 8cm paksu ja 3 metriä pitkä koivupulikka. Nopealla laskutoimituksella pulikan tilavuudeksi tulee 15 litraa.
Kuution tilavuus on 1000 litraa, 15 litran pulikoita tarvitaan tarvitaan kuutioon 67 kappaletta. Tielaitaan pinoon kuljetettuna koivukuitukuution arvo on 30 euroa – per 15 litran pulikka arvoa syntyy 44 senttiä. Korjuuskustannusta syntyy 67 pulikan korjaamisesta enemmän kuin 30 euroa – korjaamisessa ei ole taloudellista järkeä.
Ennakkoraivuulla kannattaa kaataa puita reilulla kädellä maahan. Kuvan koivujen tapauksessa minun oli valittava:
Jätän puut pystyyn. Jos motokuski kaataa puun saamme 44 senttiä tillle. Koivut tekevät jo ensimmäisenä kesänä uusien puiden kasvamista haittaavat kantovesat
Kaadan puut. Uudistuksen jälkeen ei tule kantovesoja.
Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Käytämme samanlaista ajattelua myös harvennuksilla. Riukuuntuneita puita ei voi jättää harvennuksilla pystyyn, puiden menetettyä latvuksen puut eivät pysty hyödyntämään lisääntynyttä valoa. Kannattaa kaataa maahan myös harvennuksilla myytäväksi tai kasvatettavaksi kelpaamattomat puut.
Ennakkoraivaus on helppoa ja mukavaa puuhaa
Ennakkoraivaus on yksi parhaista omatoimisen metsänomistajan suorittamista tehtävistä. Ennakkoraivaus ei vaadi pitkää perehdytystä, homma on vaikea mokata ja työvälineeksi kelpaa pieni moottorisaha tai raivaussaha.
Puut kaadetaan kaadettavien puiden läheltä enintään 10cm kantoon, puiden välissä olevalla vapaalla alueella kannot saavat olla pidempia. Puunympärillä olevat 10 cm pidemmät kannot saattavat estää kouran laskemisen puunjuurella tarpeeksi alas. Suuri koura kyllä menee vetomoottoreilla maahan, mutta kuskin kannattaa säästää kouraa eikä kolhia sitä metsässä.
Ennakkoraivaus suoritetaan vain hakattavilla alueilla. Esimerkiksi metsälain 10-kohteissa ei tule hakkuita joten niitä ei myöskään ennakkoraivata.
Me käytämme ennakkoraivauksilla sekä raivaus- että moottorisahaa. Uudistuskohteissa risuilla on yleensä tilaa kaatua jolloin työ on joutuisaa raivaussahalla. Ensiharvennukseen menevissä kohteissa puilla ei yleensä ole tilaa kaatua jolloin ennakkoraivaus on helpointa suorittaa moottorisahalla
Tein ennakkoraivauksesta lyhyen videon. Kannattaa käydä katsomassa video, videolla kerrataan ennakkoraivauksen pääkohdat tiivisti.
Rehevälle maalle kannattaa yleensä istuttaa kuusikko. Kuusikon saa helpolla kasvamaan, kuuset kestävät laiminlyöntejä sekä sorkkaeläimiä huomattavasti koivuja ja mäntyjä paremmin. Kuusikon kasvattaminen on helppoa ja kuusesta saa hakkuilla hyvin rahaa. Pitkäkuituisena kuusi ei kilpaile eucalyptyksen kanssa, jolloin sademetsien puut eivät kilpaile sen kanssa kuten ne kilpailevat koivun kanssa.
Koivun suurimpana etuna kuuseen verrattuna on koivun tunteettomuus kuusia lahottavaa maannousemasientä kohtaan, nopeampi kasvu sekä minun mielestäni kauniimpi olomuoto kesäisin. Maannousema on se yleinen syy miksi koivikoita perustetaan. Kun ei voi istuttaa kuusta, niin laitetaan rauduskoivua tilalle.
Kuusikon eduista huolimatta me olemme istuttaneet useamman hehtaarin koivikoita maisemallisista, metsän luonnollisen kierron, vanhoilla kuvioilla olleen maannousemasienen sekä monimuotoisuuden takia.
Olemme perustaneet pottitaimia istuttamalla kaksi koivikkoa. Ensimmäinen kohde oli ylläolevassa kuvassa näkyvään satavuotiaaseen eläimien laitumena käytettyyn kuusivoittoiseen sekämetsään tehty uudistusala. Laiduntamisen ja iän seurauksena kuusikossa tyvet pullistelivat siihen malliin, että pystyimme arvaamaan maannouseman vaivaavan kuviota. Metsä kaipasi katkaisuhoitoa sekä uutta puulajia. Uudistimme kuvion vuonna 2012.
Metsätilamme sijaitsee Savossa vanhoilla kaskimailla. Maasta on kulkeutunut ravinteita pois ensiksi ruokasadon ja myöhemmin puusadon mukana. Boorin taivaalta veden mukana tuleva sadanta ei ole riittänyt korvaamaan menetettyä booria, jolloin maasta loppunut aikojen saatossa boori kesken.
Metlan ”Puiden ravinnepuutokset – metsänkasvattajan ravinneoppaan” mukaan boorin puutostilassa ligniinisynteesi ei toimi normaalisti. Boorin puutos sotkee ensiksi kasvun juuristossa ja sen jälkeen myös latvassa. Yleinen tapa tunnistaa boorin puutos on huomata kuusien latvakasvun meneminen sekaisin. Kuuset alkavat boorin puutoksen mentyä vakavaksi tuottaa montaa latvaa, jolloin puista tulee pensasmaisia. Männyille ja koivuille tulee vastaavia ongelmia, esimerkiksi koivuille alkaa tulemaan latvanvaihtoja latvasilmujen tuhoutuessa. Puista tulee latvasta luutamaisia.
Ennen latvassa näkyvää ongelmaa puut ovat kärsineet maan alla piilossa jo aiemmin juurien kasvussa häiriötä. Juurien pituuskasvu kärsii ja juuret alkavat kasvamaan paksuutta. Puut eivät saa juurien mennessä heikkoon kuntoon tarpeeksi ravinteita ja puiden kasvu ja yleiskunto heikkenevät vaikeasti havaittavasta syystä.
Olimme teettäneet aiemmin toisille kuvioille neulasanalyysin. Neulasanalyysin mukaan meillä oli metsissämme puutosta boorista ja puiden kasvussa alkoi olemaan häiriöitä. Päätimme varmistaa, että taimikot eivät kärsisi boorin puutoksesta ja levitimme booria taimikoihin.
Metsässä on sitoutuneena sekä maaperään että puustoon booria. Esimerkiksi nuoreen kuusikkoon on sitoutunut 50-200 grammaa booria per hehtaari. Pintamaassa pitäisi jatkuvasti olla suunnilleen saman verran liukoista booria puiden juurien ulottuvilla. Boorin määrä on puuston kokonaismassaan nähden erittäin vaatimaton.
Huomautus: Valmistan Logbullet-tuotemerkillä pientä ajokonetta. Logbulletin etuna on mahdollisuus ajourattomaan ensiharventamiseen. Ominaisuus ei ole Logbulletin ainutlaatuinen ominaisuus. Muillakin pienillä ajokoneilla onnistuu vastaava ajouraton ensiharvennus.
Koneellisessa puunkorjussa tarvitaan maastoon vähintään harvesterin ja ajokoneen levyinen ajoura. Koneiden tarvitsema ajoura on ensiharvennuksella leveämpi kuin ihanteellinen puuväli. Ajouran avaamisesta syntyy aina kasvutappiota. Ajourien seurauksena toisella harvennuksella syntyy heikompi taloudellinen tulos kuin ajourattoman ensiharvennuksen jälkeen syntyisi.Moottorisahalla puita kaadettaessa ja sen jälkeen pienellä koneella puita ajaessa ei tarvita metsään erillistä ajouraa. Olen kirjoittanut blogijuttuja ensiharventamisesta moottorisahalla. Käy lukemassa jutut ensiharventamisen teoriasta, käytännön ensiharventamisesta moottorisahalla ja katsomassa videoita puuntuottajan youtube-kanavalta.
Ajourien vaikutuksen tutkiminen hiipui 1990-luvulle tullessa
Ajourien vaikutuksesta metsänkasvatukseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen tehtiin 1980-luvulla tieteellisiä tutkimuksia. Nykyiselle vuosituhannelle tullessa koneellisesta ensiharvennuksesta tuli valtavirtaa eikä ajourien vaikutuksesta puuntuotannon kannattavuuteen ole tehty päivitettyjä tutkimuksia.Vanhoista tutkimuksista saa edelleen parasta perustietoa ajourien vaikutuksesta puustonkasvuun. Vanhojen tutkimuksien haasteena tulosten siirrossa nykyaikaan on ajouravälitavoitteen vähentyminen 30 metrin matkasta nykyisien motojen nosturien mukaiseen 20 metriin. Ajourien tihentyminen lisää niiden puustonkasvuhaittaa. Aiheesta tutkimuksia:
Tutkimuksissa on tutkittu ajourien vaikutusta puuston kasvuun, varsinkin ajourien vaikutusta uran reunassa kasvavien puiden kasvuun. Tutkimuksissa ei ole tehty pahemmin vertailututkimusta ajourattomuuteen.
Metsäkeskus mittaa vuosittain ajourien leveyttä ja väliä
Metsäkeskuksen maastotarkastusohjeen mukaan ajouraleveys on ajouraa reunustavien lähimpien puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys uran keskelle. Yksittäisen uramittauksen lähtöpisteenä on koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevan ajouran raiteiden keskikohta. Rajatulta 10 metrin jaksolta mitataan uran oikealta ja vasemmalta puolelta lähimmän puun kyljen kohtisuora etäisyys uran raiteiden keskelle ja nämä kaksi etäisyyttä lasketaan yhteen.Ylläolevassa kuvassa ajouran leveydeksi määriteltäisiin Metsäkeskuksen mittauksessa punaisella merkittyjen puiden mukaan neljä metriä. Todellisuudessa ajourien takia menetetään huomattavasti reilummin kasvutilaa.
Mittausohje antaa todellisuutta paremman kuvan ajourien leveydestä. Kunhan muutama puu on jäänyt lähelle uran keskikohtaa tulee ajourasta mittauksissa kapea. Metsäkeskuksen tarkastuksissa ajourien leveys oli vuonna 2016 keskimäärin 4.5 metriä. Varsinaissa tieteellisissä tutkimuksissa ajourat olivat aina vähintään viisi metriä leveitä.
Ajouraväli on ollut keskimäärin reilut 21 metriä. Mittaustulos antaa turhan hyvän kuvan todellisuudesta. Maastotarkastusohjeen mukaisesti ”leimikon muodosta johtuvia ajouraverkoston kapeikkokohtia ei oteta huomioon ajouraväliä määritettäessä”. Todellisuudessa keskimääräinen ajouraväli on lyhempi leimikoiden muodosta johtuen.Kuvalähde: Kansalaisen karttapaikka. Kuvion leveyden mittaus kansalaisen karttapaikan työkalulla. Ajourien valvistaminen punaisella värillä sekä kuvan rajaaminen puuntuottaja.
Ylläolevassa kuvassa on mittoja toteutuneesta koneellisesta hakkuusta. Kuviolla hakattiin energiapuuta koivikosta. Mitattava ajouraväli on tavoitteen mukainen 20 metriä. Tehollinen ajourien keskiväli on 17.7 metriä, 70 metriä leveällä kohdalla on neljä ajouraa (70m / 4 =17.5m). Kuvion kapeammassa kohdassa ajourien väli on vielä tiheämpi.
Teoreettinen 20 metrin ajouraväli toteutuu tehollisena vain tasaleveillä kuvioilla, joiden leveys on 20 metrillä jaollinen. Varsinkin vaihtelevan leveillä kuvioilla menee runsaasti kasvutilaa hukkaan ajourien yhdistyessä ja erkautuessa.
Metsäkeskuksen mittaukset antavat systemaattisesti liian hyvän kuvan ajourien vaikutuksesta puuston kasvatukseen.
Puuston tulisi olla tihemmässä ajouran reunoissa kuin urien keskellä
Koneellisessa ensiharvennuksessa tulisi jättää ajouran laidoille tiheämmin puita kuin ajourien välissä olevalle alueelle. Reunassa kasvavilla puilla on paremmin kasvutilaa sekä ravinteita ajouralle kertyneistä hakkuutähteistä. Ajourien reunapuut saavat ajourasta kasvuruiskeen, jolloin ne jaksavat kasvaa hyvin tiheämpään jätettynäkin.
Käytännössä tilanne menee toisinpäin kuin mitä metsänomistajan etuna olisi. Motokuskille on helpompi poimia puita ajouran laidalta kun keskeltä. Kuutiotavoitteiden kanssa painivan motokuskin kannattaa harventaa ajourien reuna-alueet voimakkaamin kuin keskellä sijaitsevat pidempää nosturimatkaa vaativat alueet.
Kannattaa käydä tarkastamassa kuvioiden hakkuun tasaisuus. Epätasaiselle hakkuulle ei voi tehdä jälkikäteen mitään. Puusto on se mikä metsään on jätetty eikä enää muuksi muutu. Valittaminen on vaikeaa eikä korvauksia saa helpolla. Metsänomistaja voi vain pitää huolen, että sama tekijä ei pääse metsään uudestaan.
Puut saavat ajouran takia vähemmän kasvutilla
5.1 metrin ajourasta puolet menee ensiharvennuksen jälkeen reunapuiden kasvuun ja toinen puoli jää puuta tuottamattomaksi aukoksi. Yleisesti, kuten Motti-ohjelmassa, käytetty 18% pinta-alamenetys tulee historiallisesti 30 metrin välein olevista 5.1 metrin ajourista.
Kumpikaan laskennassa käytetty luku ei ole sidoksissa nykyiseen todellisuuteen. Nykyään ajouraväli on 20 metriä ja puusto menettää kasvupinta-alaa vain 2.6 metriä ajouran keskeltä. Perinteisen 18% sijasta tulisi käyttää 13% lukua kuvaamaan ajouran takia menetettyä kasvupinta-alaa.
Samaan pohjapinta-alaan jätetyt puut kasvavat hitaammin ajourien kanssa olevilla ensiharvennuskohteilla kuin ajourattomilla kohteilla. Ajourallisilla kohteilla yksittäisillä puilla on käytössä vähemmän tehollista kasvutilaa. Avattaessa 5.1 metrin ajourat 21 metrin välein jää per puu tehollista kasvutilaa 7.5 neliötä. Jos taas ajouria ei avata, jää jokaiselle puulle 8.5 neliötä kasvutilaa. 13% lisäys ravinteissa ja valonmäärässä vaikuttaa puuston kasvuun merkittävästi.
Kasvuero ei ole suoraan reilua 13 prosenttia mikä olisi johdettavissa yksittäisten puiden käytössä olevasta maa-alasta. Koko ajoura ei ole poissa puustonkasvusta. Ajouran reunoilla olevat puiden oksat käyttävät osan ajourasta sekä uran antama aukko kiihdyttää puuston kasvua. Ajouran reunoilla olevien puiden kasvu kiihtyy eteläsuomalaisessa kuusikossa keskimäärin 20 prosenttia voimakkaammin kuin urasta kauempana olevien puiden. Kiihtyminen tapahtuu kolmen metrin etäisyydellä ajouran reunasta.
Ajourattomassa kasvatuksessa keskimääräinen puuväli on 3.3 metriä, kun taas ajourallisessa kasvatuksessa puiden väli on 3.1 metriä. Puilla on vähemmän tilaa kasvaa ajourien keskellä. Ajouravälin tihentyminen tai ajourien leventyminen vähentää yksittäisten puiden kasvutilaa.
Ajourista tuleva tappio on vähintään 295 euroa per hehtaari
Muodostin Luken Motti-ohjelmalla puustonkasvatuslaskelman. Laskelman lähtöarvona on tuore kangas Mikkelissä, 1800 kappaletta kuusia istutettuna kääntömätästettyyn maahan ja kasvatus metsänhoitosuosituksien mukaan.
Poimin Motti-ohjelman mallinnuksesta puustoarvoja ensiharvennuksen ja varsinaisen harvennuksen ympäriltä. Syötin arvot itse tekemääni excel-laskelmaan . Voit ladata laskelman omalle koneelle ja muutella harmaisiin ruutuihin lähtöarvoja. Mikkeliläisessä tuoreen kankaan kuusikossa tulisi jättää puuston pohjapinta-alaksi 15 neliötä per hehtaari (luku tulee harvennusmalleista). Silloin kuviolle jää 1170 kappaletta puita. Pohjapinta-alasta ja puiden määrästä johdettuna puiden keskipaksuus on 12.8 senttimetriä.
Laskin ajourien nettonykyarvon sekä 21 metrin välein oleville 5.1 metrin ajourille sekä todellisuutta paremmin kuvaaville keskimäärin 17 metrin välein oleville ajourille. Ajourien aukeaksi jäävä osuus ensiharvennuksen jälkeen on 5.1 metrin ajouralla 2.6 metriä. Yhteensä hehtaarilta jää aukeaksi puuta tuottamattomaksi alueeksi 0.12 hehtaaria.
Mikkelissä oleva tuore kangas tuottaa keskimäärin ensiharvennuksen jälkeen 11 kuutiota vuodessa puuta. Varsinaisella harvennuksella tulee tukkia keskimäärin 32 prosentin osuudella myytävästä puusta.
Käytettäessä 3 prosentin tuottovaatimusta ajouriin syntyvistä aukoista syntyy vähintää 295 euron nettonykyarvon edestä kasvumenetystä.
Hankintahakkaaja tienaa nettona 1000 euroa per hehtaari ajourattomalla ensiharvennuksella
Viikolla 45/2017 maksettiin Kymi-Savon alueella kuusikuidusta ensiharvennuksella 11.36 euroa per kuutio ja hankintakaupassa 30.17 euroa. Suoraan laskettuna omatoiminen metsänomistaja saa 18.81 euroa hankintalisäksi kutsuttua hintaeroa. Puutavaraa kertyessä 48 kuutiota hehtaarilta syntyy hankintalisää 902,88 euroa per hehtaari.Ajouratonta harvennusta tekevä hankintahakkaaja saa myös taloudellista hyötyä ajourattomuuden tuomasta lisäkasvusta metsässä. Taloudellinen hyöty tuloutuu reilun 10 vuoden päästä varsinaisessa harvennuksessa, mutta syntyy hakkuuhetkellä. Laskennallisesti tämän lisäkasvun taloudellinen hyöty on vähintään 295 euroa per hehtaari.
Hankintatyön etu on vielä suoraa laskelmaa suurempi verrattuna kokonaan verotettavaan pystykauppatuloon. Hankintatyön osuudesta on vuosittain 125 kuutiota verovapaata . Vuonna 2016 verottajan määrittelemät hankintatyönarvot olivat kuusikuidulla 13.23 euroa kaadonosalta ja 2.36 euroa lähikuljetuksen osalta. Kokonaisuudessa hehtaarilta syntyy verovähennystä 48 x (13.23 + 2.36) = 748.32 euroa. Lompakkoon tulee 30% pääomaverokannalla vielä 224.50 euroa hehtaarilta verobonusta.
Nettona hyötyä tulee (hankintalisä + ajourattomuuden nettonykyarvo) x pääomaverotettu tulo + verovähennys. Luvuilla laskettuna (902,88€ + 295€) x 0.7 + 224.5€ = 1063€ . Moottorisahan bensoihin, ketjuihin ja kulumiseen menee bruttona vajaa sata euroa per hehtaari. Kulujen jälkeen nettona tulee ajourattomalla manuaalihakkuulla tuhannen euron edestä taloudellista hyötyä per hehtaari.
Ajourattomasta harvennuksesta voisi maksaa urakoitsijalle 6 euroa enemmän
Hankintahakkuun sijasta metsikön voi hankintahakata myös käyttämällä urakoitsijaa, jolla on menetelmät tehdä hakkuu ajourattomasti. Esimerkiksi Logbear / Finbull / Jarcrac valmistavat pienikokoisia harvesteita, joiden avulla pääsee lähes ajourattomaan harvennusjälkeen. Lisäksi Suomessa on metsäpalveluyrittäjiä, jotka voivat tehdä ensiharvennuksen moottorisahalla.
Teettämällä ensiharvennuksen hankintana käyttämällä urakoitsijaa metsänomistaja saa saman 18.81 euron hankintalisän puukaupassa kuin kaataessaan puut itse. Lisäksi tehdessä ajourattomana harvennuksen saa metsänomistaja reilun 6 euron per kuutio edestä nettonykyarvoetua. Kokonaisuudessa hankintatyö voi maksaa ajourattomana 25 euroa per kuutio.
Vastuuvapautus: Kuten aina. En ole vastuussa laskelmien antamasta taloudellisesta tuloksesta. Teen laskelmat avoimilla luvuilla ja pyrin perustelemaan käyttämäni luvut. Tilanteet vaihtelevat puumarkkinoiden ja tilan sijainnin mukaan
Suomessa on muodostettu valtion varoilla sähköinen metsävaratietopankki Metsään.fi-sivustolle. Metsäkeskuksen ylläpitämällä Metsään.fi-sivustolla pystyy katsomaan tilansa metsävaratietoja sekä asioimaan sähköisesti Metsäkeskuksen kanssa. Tyypillinen sähköinen asiointi on Kemera-hakemuksien täyttäminen.
Metsään.fi-palvelun ongelmana on tietojen omatoimisen muokkausmahdollisuuden puuttuminen sekä metsävaratietojen omistusoikeus. Metsänomistaja ei pysty muokkaamaan pelvelussa olevia tietoja itsenäisesti eikä edes omista tietojaan. Metsään.fi-palvelussa olevia metsävaratietoa ollaan muuttamassa avoimesti saataville ellei jokainen metsänomistaja kiellä tietojen luovuttamista. Vuoden 2018 aikana kuka vain voi mennä katsomaan muiden Metsään.fi-tietoja.
Hyvä palvelu vesitettiin muokkausten jäykkyydellä ja muokattujen metsävaratietojen vapaalla luovuttamisella kaikkien saataville. Onneksi Metsään.fi-palvelusta löytyvälle metsävaratiedolle on jo kehitetty monta toimivampaa verkkopalvelu. Sähköisiä palveluita metsävaratietojen katseluun ja/tai muokkaamiseen:
Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksien sovelluksien käyttäminen vaatii yhdistyksen jäsenyyttä tai laajaa palvelusopimusta toimijan kanssa. Metsäyhtiöiden motivaationa palveluiden luomiseen on ollut asiakassuhteiden vahvistaminen sekä metsävaratiedon saaminen myös yhtiön omaan käyttöön.
Haluaisin muokata ja omistaa itse omat metsävaratietoni. Latasin metsävaratietomme Wuudis-sovellukseen. Wuudis-sovellutuksen etuna kilpaileviin sovellutuksiin on tietojen täydellinen hallitseminen ja helppo omatoiminen muokkaus. Jos Wuudikseen kyllästyy, Wuudiksesta saa vaikka ladattua omat metsävaratiedot standardimuodossa ulos ja ladattua tiedot johonkin kilpailevaan järjestelmään.
Peruspalveluiden lisäksi puukauppapaikka Kuutio käyttää metsävaratietoa. Kuution pystyy syksyllä 2017 yhdistämään Metsään.fi-palvelun kanssa, mutta sinne ei vielä pysty lataamaan standardimuotoista metsävaratietoa. Meillä olisi Metsään.fi-tietoa huomattavasti käyttökelpoisempaa puunmyyntiaineistoa Wuudiksessa, mutta emme pysty käyttämään metsävaratietoamme Kuutiossa. Metsään.fi-tietojen pohjalta puukaupasta ei tulisi kovinkaan tarkkaa puuhaa.
Wuudiksen käytönaloitus on helppoa
Wuudis on tehnyt selkeät videoohjeet miten ohjelman käyttämisen saa aloitettua. Sinun pitää:
Rekisteröityä Wuudikseen. Rekisteröityminen tapahtuu syöttämällä sivulle nimen ja sähköpostiosoitteen
Ladata Metsään.fi-palvelusta kuviotiedot omalle tietokoneelle
Ladata metsävaratiedot Wuudikseen
Latauksen jälkeen pääset tutkimaan tilasi metsävaratietoja. Tulet olettavasti oppimaan tutkittuasi Metsään.fi-palvelusta saatuja metsävaratietoja Wuudiksessa miten heikkolaatuista metsävaratietoa Metsään.fi-palvelu sisältää. Metsään.fi-tiedot antavat kohtuullisen pohjan tietojen päivittämiseen kuntoon. Metsään.fi-tietoja ei alkujaankaan ollut tarkoitettu metsäsuunnitelmaksi.
Meidän Metsään.fi-tiedoissa kuviorakenne on outo, kuviot tekivät omituista mutkittelua ja muutenkin tiedot olivat enemmän tai vähemmän pielessä. Ensimmäiset hetket Wuudiksen kanssa menivät kuviorakenteen kuntoon laittamisessa.Wuudiksen käytönaloitus onnistuu minuuteissa. Jos et halua aluksi ladata omia metsävaratietoja ohjelmaan, ohjelmaa voi testata myös pelkällä rekisteröitymisellä. Lataa testi testimetsävaratiedot ”kokeile testimetsätilaa” nappulan avulla. Tiedot latautuvat suoraan painikkeella ohjelmaan ja pääset testaamaan ohjelman toiminnallisuutta.
Wuudiksen ohjelman peruskäyttäminen
Wuudis pohjautuu metsäkuvioihin kuten kaikki muutkin metsävaraohjelmat. Metsätila jaetaan yhtenäisiin käsittelykuvioihin joiden yksityiskohtaiset tiedot kerrotaan ohjelmalle. Metsävaraohjelmat antavat vain niin hyviä tuloksia kuin mitä niihin ladatut tiedot ovat.
Jos et päivitä järjestelmään tulevia metsänhoitotöitä ja kuittaa metsänhoitotöitä tehdyiksi, ei ohjelma pysty ehdottamaan sinulle oikeita tehtäviä. Jos et kerro ohjelmalle kuvio / puulajikohtaisesti puustotietoja, ei ohjelma pysty kertomaan sinulle miten paljon metsätilallasi kasvaa puuta. Ohjelmat eivät tee taikoja, ne vain listaavat ja laskevat antamiasi tietoja. Ohjelman tarvitsemat tiedot:
Kuvioiden perustiedot:
Perustiedoissa kerrotaan kuvion maapohjasta perustiedot, pääpuulaji ja kehitysluokka. Ohjelma käyttää tätä tietoa esimerkiksi, kun se tekee erilaisia teemakarttoja. Jos teemakartassa tiedot ovat väärin, käy korjaamassa tiedot kuvion perustietoihin.
Tilan puustomäärä lasketaan kuviokohtaisesta tarkasta puustotiedosta. Puustotiedon päivittäminen on työläin vaihe metsävaratiedon päivittämisessä. Jos haluat tietää tarkasti miten paljon sinulla on puuta metsätilallasi, sinun tulee mitata puulajeittain kuviokohtainen puustomäärä. Hommaan ei ole oikopolkuja.
Puustotiedot voi mitata myös Trestiman maksullisella kännykkäsovellutuksella. Syksyllä Trestiman käyttö maksaa 1.22€ per kuva, hehtaarille tarvitaan ainakin kolme kuvaa.
Wuudiksen etuna on tietojen helppo päivittäminen myös matkapuhelimella. Voit kävellä metsässä ja päivitellä tietoja suoraan ohjelman tietokantaan. Hommat tulevat tehtyä suoraan eikä tarvitse säilytellä ylimääräisiä muistiinpanoja. Koko metsätilaa ei ole pakko tehdä kerralla kuntoon.
Meidän suurin motiivimme ottaa Wuudis käyttöön ei ollut tarkan puustomäärän seuraaminen vaan metsässä tehtyjen toimenpideiden kirjaaminen ylös. Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen jälkeen on mukava kirjata ylös milloin työ on tehty. Toimenpiteen voi muokata järjestelmään vaikka heti metsässä kännykän avulla.
Wuudikseen saa myös liitettyä kuviokohtaisesti valokuvia muistuttamaan miltä kuvio näytti ennen ja jälkeen hoitotoimenpidettä. Valokuvaaminen onnistuu parhaiten kännykän avulla kävellessä metsätilaa ympäri ja ottaessa kuvioista kännykällä valokuvia. Valokuviin tulee mukaan gps-sijainti, jolloin voit löytää myöhemminkin missä kohti valokuva on otettu.
Metsä muuttuu yllättävän nopeasti, mutta kuitenkin niin hitaasti että viiden vuoden päästä ei oikein muistakaan miltä metsä näytti ennen taimikonhoitoa.
Metsävaratietojen listaaminen ja visualisointi
Sen jälkeen kun metsätilasi perustiedot ovat kunnossa, voit alkaa nauttimaan sähköisen järjestelmän eduista
Metsätilan tehdyt ja tulevat metsänhoitotoimenpiteet löytyvät listattuna ”toimenpiteet”-välilehdeltä. Listalta voi käydä katsomassa mitä töitä seuraavalle vuodelle onkaan suunniteltu. Jos listaus tuntuu olevan pielessä, käy korjaamassa tiedot kuviokohtaisesti.
Sähköiset järjestelmät ovat hyviä tiedon visualisoimiseen. Esimerkiksi metsätilan kehitysluokat ja tulevat hakkuut on helppo hahmottaa erilaisilta teemakartoilta.
Wuudiksen hyvänä ominaisuutena on myös pisteiden, viivojen ja alueiden luominen kartan päälle. Olin itse kaivannut ominaisuutta tehdessämme uutta metsätietä ja kun kunnostimme ojia. Ohjelmaan voi piirtää linjat ja ohjelma kertoo miten pitkistä reiteistä on kyse.
Wuudiksen hinnoittelua uudistettiin syksyllä 2017. Aiemmin ohjelmalla oli ilmainen turhan typistetty peruskäyttö ja lisämaksullinen täysien ominaisuuksien käyttö. Uudistuksessa ohjelmaan saa 200 hehtaarin metsäpinta-alaan asti ladattua ja käytettyä ilmaiseksi täysiä ominaisuuksia.
Tein tämän jutun uudistuksen jälkeen. Mielestäni ohjelma ei ollut ennen uudistusta ilmaisenakaan hintansa arvoinen. Käyttäjän tulee kuitenkin investoida paljon aikaa tietojen päivitykseen.
Ilmaisia lounaista ei ole olemassa. Saatuaan tarpeeksi suuren käyttäjäkunnan Wuudis voi alkaa tienaamaan metsätöiden välityksellä, suurien metsätilojen maksuilla ja mainostuloilla. Toivottavasti ohjelma kerää tarpeeksi suosiota.
En saanut tämän jutun kirjoittamiseen Wuudikselta rahaa tai muita etuja. Ilmaiseen ohjelmaan ei saa edes käyttöaikaa.
Pääsimme Elmia2017-messumatkalla messujen ulkopuolisena lisämatkaohjelmana tutustumaan Svenska Skogsplantorin taimitarhalle metsäpuiden taimituotantoon. Minulla oli jo aiempaa kokemusta metsäpuiden tuottamisesta, olin kokeillut kasvattaa testimielessä keräämistäni männyn siemenistä taimia.
Kokeeni ei ollut kovinkaan mahtipontininen ja tuloksellinen. Taimituotantokokeestani löytyy kuvia ja tekstiä puuntuottajan facebook-sivulla. Käy katsomassa kuvat ja tykkäämässä sivusta jos olet rekisteröitynyt facebookkiin. Pelkkä kuvien katsominen ei vaadi rekisteröitymistä.Lue loppuun →
Kävin kesäkuussa 2017 Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämällä retkelläElmia Wood -metsämessuilla Jönköpingissä Ruotsissa. Elmia on metsämessuksi suuri tapahtuma, messuilla kävi vuonna 2017 yhteensä 41 800 eri vierasta. Vuorovuosina Elmian kanssa järjestettävillä Suomen suurimmilla metsäkonemessuilla Finmetkossa kävi vuonna 2016 kolmen päivän aikana yhteensä 35 600 ihmistä. Kävijämäärät ovat vielä kohtuullisia, esimerkiksi vuoden 2017 Farmarissa Seinäjoellä kävi 94 000 ihmistä.
Messut järjestetään ”Elmia Wood” nimellä joka neljäs vuosi. Ruotsalaisten ei kuitenkaan tarvitse odotella seuraavia omia metsämessuja neljää vuotta, välivuosina metsämessuja järjestetään Ruotsissa toisella nimellä. Ruotsin seuraavat suuret metsämessut ovat samalla paikalla järjestettävät ”SkogsElmia” -metsämessut.
Julkaisin juhannuksena 2015 Logbullet-pienoisajokoneen. Ajelin koneella ja totesin, että kone ei ole vielä teknisesti riittävän hyvä asiakkaille myytäväksi.
Sain edelliselläkin versiollakin tuotua puita metsästä, koneen kokonaisidea tuntui toimivalta. Palasin syksyllä takaisin piirustuspöydän ääreen ja suunnittelin koneesta päivitysversion. Halusin koneeseen suuremman moottorin ja kestävämmän etutelin kiinnityksen.
Metsän voi uudistaa istuttamalla taimia, kylvämällä siemeniä muokattuun maahan tai antamalla luonnon hoitaa uudistamisen alueelle jääneiden puiden levittäessä siemenet uudistusalalle.
Uudistusmenetelmistä istuttaminen on suosituinta. Metsätilastollinen vuosikirjan mukaan vuonna 2013 istuttamista käytettiin 64 prosentilla uudistushehtaareista. Kylvön ja luontaisen uudistamisen osuudet olivat 18 prosenttia metsänuudistamisesta. Istuttamisen korkeaa osuutta selittää kuusen ja koivun lähes säännönmukainen istuttaminen. Lue loppuun →
