Avainsana-arkisto: metsänkasvu

Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaan Lue loppuun →

Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun →

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Julkaistu , kirjoittanut

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun →

Puukuutio sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia talteen

Julkaistu , kirjoittanut

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kolmasosan esiteollisesta ajasta nykypäivään mennessä. Hiilidioksidia vapautuu ilmakehään käytettäessä fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä. Hiilidioksia poistuu ilmakehästä puiden ja muiden kasvien sitoessa kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia rakenteisiinsa sekä hiilidioksidin imeytyessä veteen meriä happamoittamaan.

Merien ja metsien vaikutus hiilen sidonnassa on tällä hetkellä yhtä suuri. Kasvit luovuttavat kuoltuaan hiilidioksidin takaisin ilmaan joko lahoamisen tai palamisen seurauksena. Ilmastosopimuksilla, kuten Kioton sopimuksella, ei ole ollut hiilidioksidipitoisuuden nousuun vaikutusta. Nykyisellä kehityksellä hiilidioksidipitoisuuden voi olettaa jatkavan nousuaan kunnes maailmasta loppuvat öljy ja kivihiili.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta ihmisten elämään ei ole olemassa yhteistä tieteellistä näkemystä. Yleisimmän näkemyksen mukaan hiilidioksidiosuuden nouseminen ilmakehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiilipitoisuuden nousua vastaan voi taistella sitomalla hiiltä metsiin.Muurahaispesä Lue loppuun →

Metsän jatkuva kasvatus antaa taloudellisesti heikon tuloksen

Julkaistu , kirjoittanut

Ennen metsänhoidon koneellistumista metsistä oli helpointa käydä hevosen kanssa noutamassa vain myyntikelpoiset puut ja jättää loput puista metsään kasvamaan. Hakkuissa metsään jätettiin pienempien puiden kanssa myös suuremmat huonolaatuiset puut. Metsätalous oli luonteeltaan enemmän metsien puuvarojen hyödyntämistä kuin metsänhoitamista. Hallitsemattoman hyödyntämisen seurauksena metsien puuvarannot kääntyivät laskuun metsien tultua epämääräisissä harsintahakkuissa vajaatuottoisiksi.

IsojenKuusienKuja Lue loppuun →

Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa

Julkaistu , kirjoittanut

Jääkauden jälkeen kehittynyt metsän luonnollinen kierto alkaa, kun alueella kasvava puusto tuhoutuu lähes täydellisesti. Ennen ihmisen vaikutusta metsä tuhoutui metsäpalossa, kun maahan iskevät salamat sytyttivät kesähelteellä kuivuneen metsän tuleen.Metsän täydellistä tuhoutumista seuraavat vaiheet riippuvat maapohjan viljavuudesta sekä kasvupaikan kosteudesta. Metsän luonnollista kiertoa kutsutaan myös nimellä metsäsukkessio. Puuntuottaminen perustuu pitkälti metsän luonnollisen kierron seuraamiseen ja vaiheiden nopeuttamiseen. Ilman ihmisen nopeuttavaa vaikutusta metsien kiertoaika olisi pidempi, mutta muuten kierto olisi sama.

Lue loppuun →

Männyn ja kuusen käpyjen kerääminen

Julkaistu , kirjoittanut

Käpyjen kerääminen nousi otsikoihin syksyllä 2012, kun YLE ja muut tiedoitusvälineet tekivät juttuja käpyjenkerääjien jopa 4000€ verottomista kuukausiansioista. Uutiset saivat ihmiset kiinnostumaan kävyistä. Metsänomistajilta kyseltiin uudistushakkuualojen perään ja metsänhoitoyhdistyksistä kyseltiin käpyjenkerääjän töitä. En olisi arvannut käpyjen keräämisestä tulevan aivan näin suuria uutisia 2000-luvulla.KuusenKäpyOksaa Lue loppuun →

Eucalyptuspellot tuottavat puuta vuodessa 20m3 per hehtaari

Julkaistu , kirjoittanut

Sellun tuotanto on siirtynyt viimeisten vuosikymmenien aikana hiljalleen pohjoisen havumetsistä kohti eucaluptysplantaaseja. Samalla suomalaiselle puulle on ennustettu kysynnän romahdusta sellutehtaiden siirtyessä kohti etelän rajattomia puupeltoja.

Suomalaiset metsänomistajat voivat suhtautua muutokseen rauhallisesti. Eucalyptuspeltojen kilpailukyky ei ole ylivoimainen suomalaiseen talousmetsään nähden ja puulla on kysyntää tulevaisuudessa myös energiakäytössä sellunkeiton mahdollisesti vähentyessä.

Lue loppuun →

Metsätilan ostaminen – vihjeitä tilan etsimiseen ja arviointiin

Julkaistu , kirjoittanut

Kirjoituksen tavoitteena on auttaa metsäkiinteistön etsimisessä ja arvioimisessa ostotarkoituksessa. Sopivan metsätilan löytäminen voi olla vaikeaa, koska metsätiloja tulee myyntiin vuosittain verraittain vähän. Metlan metsäkiinteistöjen kauppahinnat tilaston kauppamäärästä ja tilakoon keskiarvosta laskien puhtaita metsätiloja myytiin vuonna 2010 vain alle 50 000 hehtaarin verran. Suomessa on metsätalousmaata 26 000 000 hehtaaria. Suomessa myytiin vuonna 2010 suvun ulkopuolisille vain 0.2% metsätalousmaasta. Metlan tilasto ei ota huomioon maatilojen mukana siirtynyttä metsämaata, mutta vaikka prosentti olisi todellisuudessa kaksinkertainen, prosenttilukua voi pitää erittäin alhaisena. Metsämaasta suuri osa on lukittuna valtion, seurakuntien, yritysten sekä sukujen haltuun.

Metsätiloja tulee kuitenkin jatkuvasti markkinoille ja voit löytää joko tuurilla tai ahkeralla etsimisellä oman tilasi. Kun lähdet etsimään / ostamaan itsellesi metsätilaa, sinun kannattaa tarkastella muutamia pääkohtia välttääksesi pahimmat sudenkuopat. Lue loppuun →