Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun

Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa

Jääkauden jälkeen kehittynyt metsän luonnollinen kierto alkaa, kun alueella kasvava puusto tuhoutuu lähes täydellisesti. Ennen ihmisen vaikutusta metsä tuhoutui metsäpalossa, kun maahan iskevät salamat sytyttivät kesähelteellä kuivuneen metsän tuleen.Metsän täydellistä tuhoutumista seuraavat vaiheet riippuvat maapohjan viljavuudesta sekä kasvupaikan kosteudesta. Metsän luonnollista kiertoa kutsutaan myös nimellä metsäsukkessio. Puuntuottaminen perustuu pitkälti metsän luonnollisen kierron seuraamiseen ja vaiheiden nopeuttamiseen. Ilman ihmisen nopeuttavaa vaikutusta metsien kiertoaika olisi pidempi, mutta muuten kierto olisi sama.

Lue loppuun

Metsätilan ostaminen – vihjeitä tilan etsimiseen ja arviointiin

Kirjoituksen tavoitteena on auttaa metsäkiinteistön etsimisessä ja arvioimisessa ostotarkoituksessa. Sopivan metsätilan löytäminen voi olla vaikeaa, koska metsätiloja tulee myyntiin vuosittain verraittain vähän. Metlan metsäkiinteistöjen kauppahinnat tilaston kauppamäärästä ja tilakoon keskiarvosta laskien puhtaita metsätiloja myytiin vuonna 2010 vain alle 50 000 hehtaarin verran. Suomessa on metsätalousmaata 26 000 000 hehtaaria. Suomessa myytiin vuonna 2010 suvun ulkopuolisille vain 0.2% metsätalousmaasta. Metlan tilasto ei ota huomioon maatilojen mukana siirtynyttä metsämaata, mutta vaikka prosentti olisi todellisuudessa kaksinkertainen, prosenttilukua voi pitää erittäin alhaisena. Metsämaasta suuri osa on lukittuna valtion, seurakuntien, yritysten sekä sukujen haltuun.

Metsätiloja tulee kuitenkin jatkuvasti markkinoille ja voit löytää joko tuurilla tai ahkeralla etsimisellä oman tilasi. Kun lähdet etsimään / ostamaan itsellesi metsätilaa, sinun kannattaa tarkastella muutamia pääkohtia välttääksesi pahimmat sudenkuopat. Lue loppuun