Aihearkisto: Yleinen

Moottorisahan teräketjun teroitus

Julkaistu , kirjoittanut

Terävällä ketjulla moottorisahaaminen etenee joutuisasti ja heikompikin saha tuntuu riittävän tehokkaalta. Teräketjut kuitenkin tylsyvät käytössä, jolloin teräketju pitää joko vaihtaa uuteen tai teroittaa. Tavallisimmat moottorisahan teräketjut maksavat vuonna 2014 arvonlisäverollisena 15 – 25 euron välillä. Ketjut ovat turhan arvokkailta kertakäyttöisiksi.

Moottorisahan teräketjun teroittaminen oli minulle vaikeampi oppia kuin raivaussahan terän teroitus. Uskon hitaan oppimisen johtuneen osittain vähäisestä toistomäärästä verrattuna raivaussahanterän teroitukseen. Tarpeeksi monen toisten jälkeen koen lopulta oppineeni ketjun teroituksen ja kehtasin kirjoittaa tämän ohjeen. TeraketjunHuoltovalineet Lue loppuun →

Kuusta vai koivua rehevälle maalle

Julkaistu , kirjoittanut

Uudistushakkuun jälkeen puuntuottajan tulee päättää, mitä puulajia hän kasvattaa uudistusalalla seuraavalla puukierrolla. Uudistamisen voi tehdä luontaisesti siemenpuiden avulla, kylvämällä siemeniä maahan tai istuttumalla puut taimitarhalla kasvatettuina pottitaimina. Pottitaimien ja maanmuokkausen kehityttyä on taimien istuttamisesta tullut suosituin uudistusmenetelmä. Pottitaimien istuttamisen etuna on  metsän uudistumisen nopeus ja varmuus, kasvujalostetun taimimateriaalin korkeampi kasvuvoima sekä taimikon tasaisuus.

Etelän rehevillä mailla siemenpohjaiset menetelmät eivät toimi kunnolla maapohjassa olevan siemenpankin puskiessa liikaa kilpailevia kasveja tukehduttamaan nousevia puuntaimia. Karummilla mailla kilpailevien lajien paine on pienempi, jolloin uudistaminen voi onnistua myös siemenlähtöisesti. KuusiMetsäAuringonpaiste Lue loppuun →

Metsäsertifioinnilla kerrotaan puun tulevan laillisesta kohteesta

Julkaistu , kirjoittanut

Maailman puukaupasta merkittävä osa tulee laittomasti hakatuista metsistä. Laittomissa hakkuissa yhtiöt käyvät hakemassa epäselvien omistusoikeuksien varjolla puut metsästä eivätkä hakkuun jälkeen enää varmista uuden puusukupolven syntymistä alueelle. Hakkuut tuhoavat metsiä suuria alueita, esimerkiksi Indonesiassa hävisi sademetsää laittomissa hakkuissa vuosien 2011 ja 2012 välisenä aikana 20 000 neliökilometriä. Ala on valtava, vastaten reilua prosenttia Indonesian maa pinta-alasta tai kuutta prosenttia Suomen koko pinta-alasta.

Suurelle osalle maailman ihmisistä puutavaran lähteellä on pienempi merkitys kuin puusta valmistetun lopputuotteen hinnalla. Osa asiakkaista ei kuitenkaan halua ostaa laittomista tai kestämättömällä tavalla hoidetuista lähteistä olevia puutuotteita. Metsäsertifioinnin tavoitteena on kertoa kuluttajalle, että merkin saanut tuote on valmistettu laillisesti hakatusta kestävällä tavalla hoidetuista metsistä saatavasta puutavarasta.TaivasMantyja Lue loppuun →

Kiintokuutiosta puuta tulee 113 eurolla sellua

Julkaistu , kirjoittanut

Sellu eli selluloosa on kasvisolujen seinämien tukiainetta. Selluloosa irrotetaan sellutehtaalla puusta ja sen jälkeen selluloosakuituja voidaan käyttää monessa kohteessa antamaan tuotteelle tukea. Sellua käytetään suuressa mittakaavassa paperin, kartongin ja pahvin valmistamiseen. Sellulle on löydetty jatkuvasti lisää käyttökohteita esimerkiksi korvaamaan puuvillaa. Lisääntyneen verkkokaupan myötä nousseen pakkausmateriaalin kysynnän ja uusien käyttökohteiden myötä sellun kysyntä voi kasvaa entisestään vaikka paperin kysyntä tulee laskemaan nykyiseltä tasolta.

Selluntuotannon osuus puunkäytöstä on jo nykyään merkittävä. Suomessa käytettiin vuonna 2012 puuta yhteensä 70.8 miljoonaa kuutiometriä. Suurimpana puunkäyttäjänä oli selluteollisuus 29.4 miljoonalla kuutiolla ja toiseksi suurin oli sahateollisuus 21.2 miljoonalla kuutiolla.EnsiharvennuksellaKuusi Lue loppuun →

Metsän jatkuva kasvatus antaa taloudellisesti heikon tuloksen

Julkaistu , kirjoittanut

Ennen metsänhoidon koneellistumista metsistä oli helpointa käydä hevosen kanssa noutamassa vain myyntikelpoiset puut ja jättää loput puista metsään kasvamaan. Hakkuissa metsään jätettiin pienempien puiden kanssa myös suuremmat huonolaatuiset puut. Metsätalous oli luonteeltaan enemmän metsien puuvarojen hyödyntämistä kuin metsänhoitamista. Hallitsemattoman hyödyntämisen seurauksena metsien puuvarannot kääntyivät laskuun metsien tultua epämääräisissä harsintahakkuissa vajaatuottoisiksi.

IsojenKuusienKuja Lue loppuun →

Metsä antaa sijoittajalle inflaatiosuojattua tuottoa

Julkaistu , kirjoittanut

Metsä tarjoaa sijoittajalle markkina- ja inflaatiosuojatun sijoituskohteen. Metlan tilastojen mukaan metsätalouden keskimääräinen nimellistuotto vuosien 1986 ja 2012 välisenä aikana oli keskimäärin 4.8 prosenttia vuodessa. Samaisella ajanjaksolla inflaatio oli 2,3 prosenttia vuodessa, jolloin reaalituotoksi jää 2.5 prosenttia vuodessa. Tuotto on mielestäni kohtuullisen hyvä keskimääräiseksi tuotoksi ja yksittäinen toimija voi saada metsästä vielä parempaa tuottoa.

Puunhinta1950_2010Kuvaaja puunhinnoista vuoden 2010 rahana. Kuvan lähteenä metsätilastollisen vuosikirjan 2011 luku neljä. Puun reaalihinta on pysynyt viimeiset 60 vuotta samalla tasolla.

Lue loppuun →

Tehojätkä keventää taimikonhoitoa (ja lompakkoa)

Julkaistu , kirjoittanut

TehojätkäMännyntaimikossaTehojätkä on pääasiassa taimikoiden hoitoon tarkoitettu vajaan parin tuhannen kilon painoinen pienoismetsäkone. Valmistajan tavoitteena on ollut, että Tehojätkällä voisi hoitaa taimikoita ympärivuotisesti kevyesti kopissa istuen. Tehojätkällä voi taimikonhoidon lisäksi korjata energiapuuta kiinnittämällä siihen energiapuukouran.

Lue loppuun →

Suometsä kasvuun tuhkalannoituksella

Julkaistu , kirjoittanut

Metsät tarvitsevat kasvaakseen riittävästi lämpöä, auringon valoa, ravinteita ja sopivasti vettä. Jos jotakin edellä mainituista kasvun raaka-aineista ei ole saatavilla tarpeeksi, hidastuu metsän kasvu puuttuvan tekijän sallimalle rajalle.

Kasvun rajoittuessa ravinnepuutoksen takia, voidaan metsän ravinnetilannetta korjata metsälannoituksella. Metsiä lannoitetaan sekä tuhkapohjaisilla että kemiallisilla lannoitteilla. Tyypillisimmillään tuhkalannoitusta käytetään runsastyppisillä turvepohjaisilla mailla (=suometsä) ja kemiallisia lannoitteita kangasmetsissä. Puhdas puutuhka ei paranna puuston kasvua kangasmetsissä, koska puutuhkassa ei ole typpeä. HelikopteriLannoitusastiaVinossa Lue loppuun →

Raivaussahan terän teroittaminen

Julkaistu , kirjoittanut

Raivaussahatyöskentelyn mukavuus on suoraan verrannollinen terän terävyyteen. Terävällä terällä puut kaatuvat yhdellä pyyhkäisyllä ilman sen suurempaa sahaamista. Helpot kaadot keventävät työn fyysistä kuormitusta ja hehtaarit valmistuvat paljon nopeammin kuin tylsällä terällä nyhrätessä.

Terät tylsyvät käytössä. Teroitamme raivaussahojen terät parin kolmen tankillisen välein tai heti kiveen sahaamisen jälkeen. Raivausahan terät maksavat vuonna 2013 arvonlisäverollisena kahdenkymmenen euron luokkaa. Meillä on tapana teroittaa vain työkäytössä tylsyneet ja kevyesti kiveen ajetut terät. Rankasti kiveen ajettujen terien kohdalla säästämme viilakättä ja heitämme terät suoraan metallin kierrätykseen.RaivaussahanTeräprofiili Lue loppuun →

Pintakasvillisuuden torjuntaa taimikossa

Julkaistu , kirjoittanut

Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.KoivuHorsmienKeskellä

Lue loppuun →