Metsäsertifioinnilla kerrotaan puun tulevan laillisesta kohteesta

Maailman puukaupasta merkittävä osa tulee laittomasti hakatuista metsistä. Laittomissa hakkuissa yhtiöt käyvät hakemassa epäselvien omistusoikeuksien varjolla puut metsästä eivätkä hakkuun jälkeen enää varmista uuden puusukupolven syntymistä alueelle. Hakkuut tuhoavat metsiä suuria alueita, esimerkiksi Indonesiassa hävisi sademetsää laittomissa hakkuissa vuosien 2011 ja 2012 välisenä aikana 20 000 neliökilometriä. Ala on valtava, vastaten reilua prosenttia Indonesian maa pinta-alasta tai kuutta prosenttia Suomen koko pinta-alasta.

Suurelle osalle maailman ihmisistä puutavaran lähteellä on pienempi merkitys kuin puusta valmistetun lopputuotteen hinnalla. Osa asiakkaista ei kuitenkaan halua ostaa laittomista tai kestämättömällä tavalla hoidetuista lähteistä olevia puutuotteita. Metsäsertifioinnin tavoitteena on kertoa kuluttajalle, että merkin saanut tuote on valmistettu laillisesti hakatusta kestävällä tavalla hoidetuista metsistä saatavasta puutavarasta.TaivasMantyja Lue loppuun

Kiintokuutiosta puuta tulee 113 eurolla sellua

Sellu eli selluloosa on kasvisolujen seinämien tukiainetta. Selluloosa irrotetaan sellutehtaalla puusta ja sen jälkeen selluloosakuituja voidaan käyttää monessa kohteessa antamaan tuotteelle tukea. Sellua käytetään suuressa mittakaavassa paperin, kartongin ja pahvin valmistamiseen. Sellulle on löydetty jatkuvasti lisää käyttökohteita esimerkiksi korvaamaan puuvillaa. Lisääntyneen verkkokaupan myötä nousseen pakkausmateriaalin kysynnän ja uusien käyttökohteiden myötä sellun kysyntä voi kasvaa entisestään vaikka paperin kysyntä tulee laskemaan nykyiseltä tasolta.

Selluntuotannon osuus puunkäytöstä on jo nykyään merkittävä. Suomessa käytettiin vuonna 2012 puuta yhteensä 70.8 miljoonaa kuutiometriä. Suurimpana puunkäyttäjänä oli selluteollisuus 29.4 miljoonalla kuutiolla ja toiseksi suurin oli sahateollisuus 21.2 miljoonalla kuutiolla.EnsiharvennuksellaKuusi Lue loppuun

Metsän jatkuva kasvatus antaa taloudellisesti heikon tuloksen

Ennen metsänhoidon koneellistumista metsistä oli helpointa käydä hevosen kanssa noutamassa vain myyntikelpoiset puut ja jättää loput puista metsään kasvamaan. Hakkuissa metsään jätettiin pienempien puiden kanssa myös suuremmat huonolaatuiset puut. Metsätalous oli luonteeltaan enemmän metsien puuvarojen hyödyntämistä kuin metsänhoitamista. Hallitsemattoman hyödyntämisen seurauksena metsien puuvarannot kääntyivät laskuun metsien tultua epämääräisissä harsintahakkuissa vajaatuottoisiksi.

IsojenKuusienKuja Lue loppuun

Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatolovi Lue loppuun

Suometsä kasvuun tuhkalannoituksella

Metsät tarvitsevat kasvaakseen riittävästi lämpöä, auringon valoa, ravinteita ja sopivasti vettä. Jos jotakin edellä mainituista kasvun raaka-aineista ei ole saatavilla tarpeeksi, hidastuu metsän kasvu puuttuvan tekijän sallimalle rajalle.

Kasvun rajoittuessa ravinnepuutoksen takia, voidaan metsän ravinnetilannetta korjata metsälannoituksella. Metsiä lannoitetaan sekä tuhkapohjaisilla että kemiallisilla lannoitteilla. Tyypillisimmillään tuhkalannoitusta käytetään runsastyppisillä turvepohjaisilla mailla (=suometsä) ja kemiallisia lannoitteita kangasmetsissä. Puhdas puutuhka ei paranna puuston kasvua kangasmetsissä, koska puutuhkassa ei ole typpeä. HelikopteriLannoitusastiaVinossa Lue loppuun

Raivaussahan terän teroittaminen

Raivaussahatyöskentelyn mukavuus on suoraan verrannollinen terän terävyyteen. Terävällä terällä puut kaatuvat yhdellä pyyhkäisyllä ilman sen suurempaa sahaamista. Helpot kaadot keventävät työn fyysistä kuormitusta ja hehtaarit valmistuvat paljon nopeammin kuin tylsällä terällä nyhrätessä.

Terät tylsyvät käytössä. Teroitamme raivaussahojen terät parin kolmen tankillisen välein tai heti kiveen sahaamisen jälkeen. Raivausahan terät maksavat vuonna 2013 arvonlisäverollisena kahdenkymmenen euron luokkaa. Meillä on tapana teroittaa vain työkäytössä tylsyneet ja kevyesti kiveen ajetut terät. Rankasti kiveen ajettujen terien kohdalla säästämme viilakättä ja heitämme terät suoraan metallin kierrätykseen.RaivaussahanTeräprofiili Lue loppuun

Pintakasvillisuuden torjuntaa taimikossa

Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.KoivuHorsmienKeskellä

Lue loppuun

Puustontilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla

Puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden arvioiminen ovat metsätalouden perustoimenpiteitä, jotka jokaisen puuntuottajan tulisi hallita. Puuston pohjapinta-alalla tarkoitetaan puiden rinnankorkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summaa hehtaaria kohden. Puuston pohjapinta-alaa tarvitaan metsän harvennustarpeen arvioimiseen ja puuston tilavuuden määrittämiseen. Puuston tilavuuden arviota tarvitaan hakkuukertymän sekä metsän arvon määrittämiseen.

Puuston pohjapinta-ala voidaan määrittää relaskoopin avulla. Puuston tilavuuden määrittämiseen tarvitaan pohjapinta-alan lisäksi myös tietoa puuston korkeudesta. Puuston korkeuden voi arvioida metsästä löytyvän kepin avulla. Tietääksesi metsikön puuston tukkiosuuden sinun pitää tietää lisäksi myös puuston keskipaksuus.

PuustonMittaaminenRelaskoopillla Lue loppuun

Uudet sähköiset palvelut metsään.fi ja puumarkkinat.fi

Talvella 2012-2013 julkaistiin kaksi uutta sähköistä palvelua metsäalalle. Metsäkeskus julkaisi Metsään.fi-palvelun näyttämään viranomaisten keräämään metsävaratiedon loppukäyttäjille sekä yhdistämään metsäpalveluyrittäjät metsänomistajien kanssa. Metsään.fi on loppukäyttäjille vuosimaksullinen palvelu ja se oli kerännyt kevääseen 2013 mennessä alle 2000 käyttäjää.

Päivitys 16.11.2014: Metsään.fi muuttuu nykyisen suunnitelman mukaan käyttäjille ilmaiseksi palveluksi. Metsään.fi sai marraskuuhun 2014 mennessä vain 5000 käyttäjää, mikä oli Metsäkeskuksen mukaan kertaluokkaa vähemmän kuin mitä palvelulta odottettiin. Muutos on hyvä, tulevaisuudessa kaikki voivat ilmoittaa ilmaisen viranomaispalvelun kautta metsänhoitotöistä ja hakea kemera-tukia.

Päivitys 17.11.2015: Puumarkkinat.fi muuttuu MTK vetoisesta järjestelmästä uuden yhtiön alle jonka omistavat MTK/MHY ja puunostajat puoliksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Metsänhoitoyhdistys (MHY) julkaisivat puumarkkinat.fi-sivuston esittelemään MHY:n muodostamat leimikkosuunnitelmat puunostajille tarjouskilpailua varten. Sivuston tavoitteena on tuoda leimikot jokaisen potentiaalisen ostajan ulottuville. Puumarkkinat.fi oli talvella 2013 käytössä vasta muutamassa MHY:ssä kokeiluluontoisesti ja palvelu lähti leviämään huhtikuusta 2013 lähtien MHY kerralla koko maan kattavaksi.TaimikonhoitoaPuidentakana Lue loppuun