Kiintokuutiosta puuta tulee 113 eurolla sellua

Sellu eli selluloosa on kasvisolujen seinämien tukiainetta. Selluloosa irrotetaan sellutehtaalla puusta ja sen jälkeen selluloosakuituja voidaan käyttää monessa kohteessa antamaan tuotteelle tukea. Sellua käytetään suuressa mittakaavassa paperin, kartongin ja pahvin valmistamiseen. Sellulle on löydetty jatkuvasti lisää käyttökohteita esimerkiksi korvaamaan puuvillaa. Lisääntyneen verkkokaupan myötä nousseen pakkausmateriaalin kysynnän ja uusien käyttökohteiden myötä sellun kysyntä voi kasvaa entisestään vaikka paperin kysyntä tulee laskemaan nykyiseltä tasolta.

Selluntuotannon osuus puunkäytöstä on jo nykyään merkittävä. Suomessa käytettiin vuonna 2012 puuta yhteensä 70.8 miljoonaa kuutiometriä. Suurimpana puunkäyttäjänä oli selluteollisuus 29.4 miljoonalla kuutiolla ja toiseksi suurin oli sahateollisuus 21.2 miljoonalla kuutiolla.EnsiharvennuksellaKuusiSuomessa valmistetaan usealla paikkakunnalla sellua maailmanmarkkinoille. Sellutehtaat ovat aina merkittäviä puunkuluttujia, koska yhteen sellukuutioon tarvitaan kuusi kiintokuutiota puuta. Sellutehtaan käsittelyjen jälkeen lopputuloksena syntyvän sellun kuutiohinta vaihtelee laaduttain. Tärkein laatuluokitus tehdään sellun kuidun pituuden mukaan:

  • Pitkäkuitusellua (havusellu) kutsutaan markkinoilla nimellä NBSKNorthern bleached softwood kraft. Havusellu on pohjoisten metsien tuote.
  • Lyhytkuitusellua (lehtipuusta) kutsutaan markkinoilla nimellä BHKP – Bleached hardwood kraft pulp. Lehtipuusta tehtyä sellua tehdään esimerkiksi Suomessa koivusta ja Etelä-Amerikassa eukalyptuksesta.

Pohjoisesta havusellusta on maksettu korkeampaa hintaa kuin lehtipuusta valmistetusta sellusta. Vuoden 2014 alussa havusellusta maksettiin 675 euroa tonnilta ja lehtisellusta 565 euroa tonnilta. Käytettyä puukuutiota kohden havusellusta maksetaan 113 euroa. Kuitupuun tehdashinnan ollessa 40 euron luokkaa jää metsäyhtiölle rahaa myös hieman muihin kuluihin.

SellutehdasJaHakekasaMetsäteollisuus on takonut sellun keittämisellä viime vuosina hyvää tulosta. Esimerkiksi Metsägroupin selluteollisuusliiketoimintaryhmä Metsä Fibre teki 1314 miljoonan euron liikevaihdolla liiketulosta 197 miljoonaa euroa.

Metsä Fibren sellun toimitusmäärä oli vuonna 2013 yhteensä 2 297 000 tonnia. Toimituksista 888 000 tonnia kohdistui osakkaille ja 1 409 000 tonnia markkina-asiakkaille. Keskimyyntihinta oli 572 euroa josta päätellen osakkaille on myyty sellua huomattavasti alle vuoden keskimarkkinahinnan 650 euroa tonnilta. Jos koko tuotanto olisi myyty markkinahintaan, olisi voittoprosentti ollut vielä korkeampi kuin nyt raportoitu 15 prosenttia.

Sellutehdas_KemikaalejaSellutehtaalla syntyy sellunkeiton sivutuotteena lisäksi sähköä, lämpöä, puun kuorta, mäntyöljyä sekä tärpättiä. Sellutehtaat saavat näistä sivutuotteista lisätuloja. Metsä Fibren vuoden 2011 tulostietojen mukaan sivutuotteet toivat 10 prosenttia selluntuotannon liikevaihdosta. UPM on lähtenyt jalostamaan mäntyöljystä itse biodieseliä tehden sivutuotteesta päätuotteen raaka-ainetta.

Perinteisten sivutuotteiden lisäksi puusta on onnistuttu kaivamaan esille erilaisia uuteaineita. Esimerkiksi Norjassa tuotetaan kuusesta merkittävässä mittakaavassa vaniljaa. Suomessa tunnettuja puu-uutteita ovat hampaita suojaava ksylitoli ja kolesterolia alentava Benecol. Joidenkin arvioiden mukaan uuteaineet saattavat tuoda tulevaisuudessa selluakin enemmän rahaa puukuutiosta.

Kuitupuu on Suomessa edullista

Metsäteollisuudella olisi varaa maksaa puusta nykyistä enemmän, mutta metsäteollisuus ei tule koskaan maksamaan puusta enempää kuin mikä on tarpeellista.

Esimerkiksi UPM:n toimitusjohtajan voisi olla vaikea perustella minulle ja muille UPM:n osakkeenomistajille minkä takia UPM maksaa puusta korkeampaa hintaa kuin millä puunmyyjät ovat valmiita myymään puuta.  UPM:n osakkeista 59 prosenttia on ulkomaalaisten hallussa, jolloin edes Suomen kannallinen etu ei toimisi perusteluna ylihinnan maksamiselle. TuulenkaatojaKuusikossaMetsäteollisuus on onnistunut pitämään puunhinnan alhaalla aktiivisella tiedottamisella, poliitikkojen lobbauksella sekä tuomalla puuta Venäjältä. Tullitilaston mukaan esimerkiksi marraskuussa 2013 Suomeen tuotiin 98 000 kuutiota käsittelemätöntä havupuuta kokonaisarvoltaan 5 294 000 euroa. Kuutiota kohden arvoa muodostui keskimäärin 54 euroa. Osa tuontipuusta on tukkikokoista, mutta hinta antaa viitettä kuitupuusta maksettavasta hinnasta. Venäjältä tuotavasta puusta pitää vielä maksaa kuusesta 13 prosenttia ja männystä 15 prosenttia tullia sekä kuljettaa puut rajalta tehtaalle.

Suomessa havupuusta maksetaan tienlaidassa samaan aikaan 30 euroa. Metlan tilastojen mukaan Suomessa kuljetuskustannukset olivat vuonna 2012 keskimäärin 9.02 euroa per kuutio. Puut kulkivat tuolla yhdeksällä eurolla tehtaalle keskimäärin 163 kilometriä. Kuitupuu on Suomessa huomattavasti edullisempaa kuin tuontipuu laski asian miten tahansa.KoivuKuituaPaatyMetsäteollisuus tuo Venäjältä kalliimpaa puuta kahdesta syystä. Venäjän puulla saadaan pidettyä suomalaisen puun hinta alhaalla pitämällä puun tarjonta kokoajan suurempana kuin puun kysyntä. Metsäteollisuuden kannattaa maksaa pienestä määrästä puuta paljon, jos metsäteollisuus saa pidettyä sillä suuremman määrän puuta halpana.

Toinen syy on osto-organisaatioiden pitäminen pystyssä Venäjällä puunmyyjien myyntilakon yllättäessä. MTK masinoi 90-luvun alussa puunmyyntilakon, joka aiheutti todellisia ongelmia metsäteollisuudelle. Jos metsänomistajat tekisivät uudestaan vastaavan lakon, voisi teollisuus pitää tehtaiden tuotantoa yllä hakkaamalla puuta omista metsistä sekä nostamalla puuntuontia.

Metsäyhtiöt tulevat toimimaan myös tulevaisuudessa vain yhtiöiden oman edun mukaan. Suomalaisilta poliitikoilta tuntuu välillä menevän maan ja ulkomaalaisten omistamien yrityksien etu sekaisin. Esimerkiksi  Kokoomuksen veroasiantuntija Sampsa Katajan ajamasta metsätilamaksusta suurin hyöty valuisi osinkojen muodossa ulkomaille kotimaahan jäävän kantorahan vähentyessä. Kokonaisuudessa valtion verokertymä voisi jopa pienentyä puunmyynistä maksettavien verojen laskiessa nykyiseltä tasolta.

Kiintokuutio puuta sisältää yhtä paljon energiaa kuin 200 litran tynnyrillinen polttoöljyä

Sahatavaraksi kelpaamatonta puuta voidaan sellunkeiton lisäksi polttaa energiaksi. Puu sopii hyvin energialaitoksien polttoaineeksi, koska puussa on paljon helposti varastoitavaa energiaa. Metsäteollisuus on toiminut aktiivisesti puun polttamista vastaan. Aktiivisesta vastustamisesta esimerkkinä metsäteollisuus on kannellut jo pariin kertaan komissiolle Suomen suunnittelemasta pienpuun energiatukijärjestelmästä (=petu).

HaketustaSuomessa on ollut käytössä energiapuun korjuuseen Kemera-tuki, jota maksetaan vielä vuoden 2014 alussa seitsemän euroa per kiintokuutio metsänomistajalle metsänomistajan myydessä vähintään 20 kuutiota puuta energiakäyttöön. Muutaman metsäteollisuuden tekemän kantelun jälkeen tulevasta pienpuun energiatuesta tuli Kemeran karsittu malli. Uutta petua maksetaan vain enintään 40 kuutiolle per hehtaari viisi euroa per kuutio. Tuki tullaan maksamaan energialaitokselle eikä puunmyyjälle. Pudotus on huomattava vanhaan tukeen nähden. Yrityksien kannalta muutos ei ole yhtä synkkä, Kemeraa ei maksettu yrityksille, mutta petua tullaan maksetaan myös yrityksille. Taitavaa edunvalvontaa.

Toinen rintama, jossa metsäteollisuus taistelee puun polttamista vastaan on EU:n metsästategiaan ujutettu käytön hierarkiaperiaate. Käytännössä EU:n tasolla on tavoite määritellä mihin käyttöön metsänomistaja saa puuta myydä. Sen jälkeen, kun myyminen olisi ”sallitumpaa” sellutehtaille ei metsäteollisuuden tarvitsisi maksaa puusta edes nykyisen tasoista muodollista korvausta.Hiilikasa_HiilivoimalaSuomessa on käyty keskustelua puumateriaalin ja turpeen uusiutumisesta. Joidenkin tahojen mielestä turpeen lisäksi edes suomalainen metsäpuu ei ole uusiutuvaa energiaa. Keskustelun päätteeksi Kataisen hallitus päätti nostaa turpeen energiaverotusta 1.9 euron tasolta 4.9 euron tasolle per megawattitunti.

Samalla, kun turpeen energiaveroa nostettiin, nostettiin myös puun energiaveroa, koska jostakin syystä puun ja turpeen kilpailukyky ei saanut muuttua toisiinsa nähden. Muutos nosti turpeen hintaa ja jopa sisämaassa sijaitsevassa Jyväskylän lämpölaitoksessa on siirrytty polttamaan kivihiiltä. Kivihiilen poltto turpeen sijasta on pudottanut samalla myös metsähakkeen kysyntää. Turpeen seassa on poltettu myös metsähaketta, mutta kivihiiltä poltetaan yksin.

Vuoden 2014 alussa toteutunut kuitupuun ylitarjonta metsänomistajien aktivoidutta puunmyyntiin ja puun energiakäytön laskettua on aiheuttanut ongelmia myös sahoille. Perinteisesti sahat ovat voineet ostaa kokonaisia leimikoita ja myydä tarvitsemattomansa pienet puut ja sahausjätteet muille yhtiöille kuitu- ja energiapuuna. Vuoden 2014 alussa pienen puun ylitarjonnan seurauksena sahoille syntyi ongelmia, kun ylijäämäpuuta ei saatu markkinoille takaisin oikealla hinnalla.

kaukolämmon_lämpölähteet_2013Kuva: Kaukolämpöön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 2013. Kuvan lähde energiateollisuuden kalvosarja.

Suomi on luonnonvaroiltaan energiaomavarainen, mutta tuotamme yli puolet kaukolämmöstä tuontienergialla. Vuonna 2013 tuotiin marraskuun loppuun mennessä ulkomailta 461M€ arvosta kivihiiltä ja 1000 M€ arvosta kaasua. Vuonna 2013 suomen kauppatasapaino oli 2 200M€ tappiolla, ostimme tavaraa enemmän ulkomailta kuin mitä veimme. Kauppatasapainoa heilautettiin väärään suuntaan verotuspäätöksellä ja kauppatasapainon saisi merkittävästi takaisin oikeaan suuntaan keventämällä puun ja turpeen energiaveroa edes entiselle tasolle.

Nykyään yksikään sellutehdas ei toimi vajaakuormalla puupulan takia, joten on kansantaloudellisesti haitallista ohjata verotuksen avulla lämpölaitoksia tuomaan uusiutumatonta energiaa ulkomailta.

Suomessa olisi tilaa uudelle sellutehtaalle

Suomessa on viritelty vuoden 2013 loppupuolella keskustelua uudesta sellutehtaasta. Keskustelu on valitettavasti kumpuillut eri paikkakuntien ja alueiden haaveilulla omasta sellutehtaasta ilman sen suurempaa todellista keskustelua tehtaan perustamisesta.

Sellutehdas_HakekasaKeskustelun ei tarvitsisi olla pelkästään aluepoliittista haaveilua, Suomessa on perustettu myös aikaisemmin yksityisellä rahalla sellutehtaita. Metsägroupin taustalla on metsänomistajien yhtymä ja Savon Sellu (nykyinen Powerflute ) perustettiin yksityisiltä metsänomistajilta kerätyillä rahoilla.

En näkisi uutta sellutehdasta Suomeen talousmielessä mahdottomana investointina. Suomi on maailman mittakaavassa hyvä paikka tuottaa pitkäkuituista havusellua. Meillä kasvaa puuta enemmän kuin puulle on kysyntää, puun saa kuljetettua tehtaalle hyviä teitä pitkin ja yhteiskunta on rauhallinen. Suurin riski perustettavalle tehtaalle olisi Suomen poukkoileva vero- ja ympäristöpolitiikka.

Suomesta löytyisi kohtuullisella vaivalla tehtaan verran pääomaa. Tehdas kannattaisi perustaa liiketaloudellisesti parhaalle paikalle hyvien kulkuyhteyksien, työvoiman ja raaka-aineen lähelle. Uuden tehtaan sijainti voisi olla myös nykyisten sellutehtaiden lähellä, ei ole mitään syytä perustaa uutta tehdasta huonolle paikalle vain kilpailijoiden toivomuksesta. Uuden tehtaan ei tarvitsisi maksaa puusta ylihintaa vaan sekin voisi ostaa puuta markkinahinnalla. Ainakin itse tulevana osakkeenomistajana toivoisen tehtaan toimivan liiketaloudellisella eikä ideologisella pohjalla. PonsseMäntyKatkaisuSuomalaisten metsänomistajien ei kannata odottaa kotimaisten metsäyhtiöiden perustavan uutta sellutehdasta Suomeen. Metsäyhtiöiden kannalta olisi parempi, jos Suomeen ei tulisi uutta sellutehdasta. Jokainen uusi havusellutehdas nostaa kuitupuusta maksettavaa kantohintaa ja laskee havusellun hintaa. Siinä vaiheessa, kun uuden tehtaan perustamisesta tullaan keskustelemaan, tulee metsäteollisuus suurella varmuudella kertomaan miten huono ja kannattamaton idea uusi tehdas olisi.

Suomalaisten metsänomistajien onneksi sellun valmistaminen Suomessa on kannattavaa. On odotettavissa, että Suomessa on sahatavaksi liian pienelle kuitukokoiselle puulle kysyntää myös tulevaisuudessa. Havusellua ei voi tuottaa eukasta, sellutehtaiden siirto pois maailman mittaluokassa edullisen ja varman puuraaka-aineen luota olisi liiketaloudellisesti kannattamatonta. Siirrolla uhkailu on kylläkin ollut kannattavaa poliitikkojen pysyessä suopeina ja kuitupuun hinnan pysyessä alhaalla.

Päivitys 03.03.2014:

Blogin kirjoitus oli ajankohtaisempi kuin olin ajatellut. UPM: julkaisi blogin julkaisun jälkeen seuraavana päivänä uutisen Kymin sellutehtaalle tulevasta 160 miljoonan euron investoinnista jolla nostetaan tehtaan kapasiteettiä 170 000 tonnia 700 000 tonniin. Lisäys tarkoittaa lähes miljoonan kuution lisääntynyttä puutarvetta. Hyvä uutinen.

UPM:n jatkoi vielä 03.03.2014 Maastullin haastattelusta selluaiheisilla jutuilla. Jutun mukaan UPM:n pitää mahdollisena uuden sellutehtaan rakentamista Suomeen. Uutinen kylläkin vaikuttaa olevan enemmän mediavaikuttamista kuin edes varsinaista pohdintaa uudesta tehtaasta.  Tehtaalla lupailulla saadaan metsäyhtiöiden kannalta aikaiseksi käytännössä ilmaiseksi paljon hyvää.

Uudella tehtaalla lupailu vähentää UPM:n kannalta riskiä ulkopuolisesta uudesta tehtaasta. Suomeen mahtuu hyvin yksi uusi tehdas, toisen kanssa voisi tulla hetkeksi hieman ahdasta. UPM:n varaa uutisen ilmoituksella henkisesti pitkäksi aikaa investointi-ikkunaa kilpailevilsta projekteilta. Lisäksi metsänomistajat ja valtio pysyvät metsäyhtiölle kiltteinä odottaessaan uutta tehdasta. Hyvin pelattu.

Päivitys 23.04.2014:

Ja uutiset jatkuvat. Metsä Group suunnittelee Äänekoskelle uutta sellutehdasta. Tiedotteeen mukaan uusi biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017. Tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan sijainti on puuntuottajien kannalta loistava antaessaan keski-suomeen puunkysyntää ja heijastaessaan sitä kautta koko eteläisen suomen kuitupuulle kysyntään.

17 vastausta artikkeliin ”Kiintokuutiosta puuta tulee 113 eurolla sellua

  1. Sellun hintakehitys on mielenkiintoinen juttu. Ym artikkelissa kerrottiin että yhden sellutonnin valmistamiseen käytetään 6 m3 kuitupuuta. Soiton Äänekosken tehtaiden tuotantopäällikölle asiasta ja hän kertoi että noin 4,2 kuutiota käytetään yhden sellutonnin valmistamiseen. Toinen asia sellutonnin hinta 2013 oli n 585 dollaria tonnilta ja vuonna 2014 se oli n 860-900 dollaria tonnilta. Metsä Groupin viestissä uusimmassa kerrotaan että nousu em vuosilta oli n 13 % ja koivusellun osalta 3 % .

  2. Mikä on kuitupuusta tuotettavan selluhakkeen tuotantosuhde? olisiko 2,2 -2,5
    Pystytkö avittamaan.

    • Moi,

      Selluhake on polttohakkeeseen verrattuna erilaista, koska selluhake tehdään kuoritusta puusta. Haketta tehdessä menetetään (=saadaan sivuun) kuoren osuus jolloin saanto on heikompi kuin polttohakkeen 2.2 – 2.5. Arvasin suhteen olevan 2.

      (muokkasin vastausta, olin katsonut kommentin olleen toisessa jutussa…)

  3. Kirjoitus on tehty kunnolla asiana. On harvinaista, että puun tuottajan metsätalousyrittäjän näkökulmaa on valaistu.

    Puun tuottajan asema Suomen metsäteollisuus tuotannossa on käytännössä ollut aina työntekijän rooli ja puuvarastojen kustantaja.

    Kuitupuun hinnan metsäteollisuus on pitänyt alhaalla jopa arveluttavin keinoin. Metsäteollisuuden takuumiehiä ovat olleet politikot loppausten viedessä heiltä harkintakyvyn. Metsänomistajalta on ollut helppo ottaa, mitä vaan on ilitty.

    Suurin ongelman aiheuttaja puun tuotannon heikkoon kannattavuuteen on ollut metsänomistajien edunvalvonnan puuttuminen käytännössä ja taitaa jatkua vaan.

    Kuitupuun tulisi enemmän markkinoilla ohjata energiantuotantoon. Siihen oikeus tulee olla metsänomistajalle.

    Kirjoitus antaa kyllä henkistä uskoa ainakin puuntuottajan asemaan yhteiskunnassa.

    • Kiitoksia.

      Blogi syntyi aikanaan osittain sen takia, että Suomessa ei metsäkeskustelussa ollut mukana puuntuottajien ääntä. Keskustelu oli enemmän erilaisten organisaatioiden oman edun pönkittämistä ja alkutuottajat olivat unohtuneet keskustelusta.

      Olen pyrkinyt osallistumaan keskusteluun asiapohjaisilla puuntuottajien kannalta kiinnostavilla jutuilla. Pyrin pitämään oman mielipiteen matalana ja kirjoittaa enemmän lukujen kuin oletuksien pohjalta.

      Puuntuottajalla pitää olla oikeus myydä puunsa siitä korkeinta hintaa maksaville asiakkaille. Asiakkaast voivat sitten käyttää ostamansa puunsa lain rajoissa täysin vapaasti mihin haluaa. Aivan samalla tavalla, metsäteollisuudella pitää olla oikeus myydä sellunsa siitä korkeinta hintaa maksaville asiakkaille riippumatta sellun käyttökohteesta.

  4. Päivitysilmoitus: Energiapuun myynti voi antaa metsänomistajalle lisätuloja | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  5. Päivitysilmoitus: Helpon ja tuottoisan puukaupan tekeminen omatoimisesti | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  6. Päivitysilmoitus: Metsissä kasvaa tarpeeksi puuta metsäteollisuudelle ja poltettavaksi | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

  7. Tallaisia metsien miehiä tarvittaisiin joka kylälle.Viime viikolla radiossa esiintyi etämetsänomistajien puheenjohtaja.Kuulinkohan totuuden ? Hän kertoi puunhinnan seuraavan hyvin lopputuotteen hintakehitystä ! Koskahan veli veikko on vertaillut.Asiantuntioina esiintyvät vetävät totuuden ihan lonkalta.Mutte te ! asiaa joka lause! Seuraan ajokoneen tuotekehitystä mielenkiinnolla.

    • Kiitoksia kommentista. Lämmitti mieltä saada kannustavia kommentteja seuraavan jutun naputtelun lomassa.

      Siinä puheenjohtaja on varmasti oikeassa, että sellun hinnan laskiessa laskee myös puunhinta. Hinnan noustessa puun hinta pysyy alhaalla, koska sitä saa tarpeeksi myös matalammalla hinnalla. Samalla tavalla kuin huoltoasemalla tankatessa, öljyn hinnan noustessa bensa maksaa seuraavana päivänä heti enemmän. Öljyn hinnan laskiessa bensan hinta laskee vasta myöhemmin varastojen takia…

      Pääsin mukaan vuoden 2016 alusta yhden etämetsänomistajien liiton jäsenyhdistyksen hallitukseen. Alku menee opetellessa, mutta pyrin tulevaisuudessa vaikuttamaan myös yksittäistä bloggaria enemmän Suomalaiseen metsäkeskusteluun. Olen vain yhden yhdistyksen hallituksen rivijäsen, ihmeitä en pääse tekemään mutta pyrin tekemään parhaani.

      Ajokoneesta pitäisi tulla seuraava (kolmas) versio maaliskuussa 2016. Kone vaikuttaa vielä tekovaiheessa hyvältä, mutta aina voi tulla yllätyksiä. Toivottavasti koneesta tulee nyt niin hyvä, että olen itse koneeseen käyttäjänä tyytyväinen.

  8. Moi .Kiintokuutiosta puuta tulee 113 eurolla sellua, Sellu tonnin tarvitan puuta ? Sellu tonnista,montako rulla wc paperia ?

    • Emme tee mitään metsänhoitotöitä tukirahojen perässä. Otamme kyllä rahat silloin kun teemme sellaisia töitä joista voi hakea tukea. Esimerkiksi teimme metsätien ilman tukea, koska laskimme tuettoman tien olevan meidän kannalta parempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.