Kirjoittajan arkistot:admin

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen metsätaloudessa

Julkaistu , kirjoittanut

Metsätaloudessa tulee harvoin suuria uudistuksia. Edellinen suuri uudistus oli metsureiden korvautuminen hakkuukoneilla puunkorjuun koneellistumisen myötä. Seuraavana suurena uudistuksena on odotettu metsätaloustoimihenkilöiden maastossa suorittaman mittaamisen korvautumista laserkeilauksella tuotetulla datalla.

Laserkeilausta kohtaan on olemassa ylimitoitettuja odotuksia, esimerkiksi Tekniikka & talous lehdessä olleen jutun otsikko ”laserkeilaus mittaa metsät yhden puun tarkkuudella” liiottelee lasermittauksen tarkkuutta huomattavasti. Lasermittauksen ja lasermittaustuloksien käsittelemisen tulee kehittyä huomattavasti ennen kuin puustoa voidaan mitata suuressa mittakaavassa yhden puun tarkkuudella.

Suomessa on suoritettu valtakunnallista laserkeilausta vuodesta 2008 lähtien. Viiden vuoden laserkeilauksen jälkeen reilut puolet maasta on laserkeilattuna. Valtakunnallisen laserkeilaamisen päätavoitteena on tuottaa 15cm korkeustarkkuudella oleva korkeusmalli Suomesta. Laserkeilaustietojen höytykäyttö metsätaloudessa on käytännössä bonusta korkeusmallin mittaamisen sivussa. Metsätalouden varsinaiseen käyttöön mittausta pitäisi toistaa jatkuvasti, käytännössä viimeistään silloin, kun koko Suomi on saatu keilattua, pitäisi laserkeilaaminen aloittaa uudestaan.

Lue loppuun →

Toimivat puumarkkinat tarvitsevat tasaista ostamista

Julkaistu , kirjoittanut

Metsäteollisuudella on ollut tapana aika ajoin vaatia valtiovallalta toimia puumarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Esimerkkinä metsäteollisuuden vaatimuksista on 21.09.2012 Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu juttu, missä sahayrittäjät kaipasivat valtiovallan apua raaka-aineen ostamiseen:

Sahatavaran hinta on laskenut vuosien saatossa Suomessa ja hinta on esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan nähden matala. Vaade markkinatalouden hylkäämisestä tuntuu nykyaikana yllättävältä (varsinkin lähtökohdin kapitalistiselta järjestöltä):

Onko kansantalouden kannalta perusteltua, että kysyntätarjontatasapaino haetaan vapaasti markkinatalouden ehdoilla, vai onko järkevää, että tasapainotasoa nostetaan määrällisesti valtion ohjauksella

Kyllä, kansantaloudellisesti kaupankäyntiä on perusteltua tehdä markkinatalouden ehdoilla. Vaikka markkinatalous ei toimi täydellisesti, markkinatalous on tunnetuista talousjärjestelmistä toimivin. Sahoilla on myös markkinataloudessa mahdollisuus turvata puutavaran saanti. Avaimena tasaiseen puunmyyntiin olisi puun tasainen ostaminen. Lue loppuun →

Tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:

  • Pystykauppa. Metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjällle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista.
  • Hankintakauppa. Metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, mistä metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista. Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa.

Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.

Lue loppuun →

Hiljaista taimikonhoitoa raivausveitsellä

Julkaistu , kirjoittanut

Luin vuonna 2011 Metsälehdestä artikkelin (kauhujen) taimikonhoidosta. Tarinassa kerrottiin, miten perhe oli raivannut yhden hehtaarin kuviota vuoden vapaa-aikansa. Raivaus oli ollut liian rankkaa ja perheen jälkikasvu oli alkanut kyseenalaistamaan koko metsänhoidon järkevyyttä. Perheen työmenetelmänä oli ollut risujen katkominen puutarhasaksilla. Taimikonhoito on rankkaa, mutta puutarhasaksien käyttäminen on jo liiottelua rankkuuden hakemisessa.

Metsänhoitoon on kehitetty runsaasti erilaisia työvälineitä. Valtaosa välineistä on käytännössä turhia, mutta joukossa on myös kannattavia hankintoja. Meillä on käytössä muutama Finraivan valmistama Raiva-merkkinen raivausveitsi. Ostimme veitsemme suoraan valmistajalta, raiva maksaa vuonna 2012 valmistajan sivuilta ostettuna verollisena 35€ + 8.5€ postikuluihin. Veitsiä valmistetaan sekä oikea- että vasenkätisille. Lue loppuun →

Kuusikon terveysmetsälannoitusta täsmälannoituksena

Julkaistu , kirjoittanut

Metsässä kävellessä kannattaa pitää välillä katse puunlatvoissa. Puut kertovat latvallaan kasvustaan ja yleisestä hyvinvoinnistaan. Huomasimme omissa kuusikoissamme syksyllä 2011 latvavirheitä, osa ensiharvennusikäisistä kuusista oli kasvattanut viime kasvukausina useampia latvoja yhden latvan sijasta.

Kuusen kasvuhäiriöt voivat vihjata ravinnepuutoksesta tai ravinne-epätasapainosta, arvaamalla asia ei selviä. Tammikuussa 2012 keräsimme kuusen havuja ja teetätimme Viljavuuspalvelussa neulasanalyysin kuusten ravinnetilasta. Saimme Viljavuuspalvelusta suosituksena lannoittaa metsää 550kg per hehtaari Yaran Metsän NP2 lannoitteella. Metsän NP2 on booripitoinen erikoismetsälannoite metsien terveyslannoitukseen. Seuraava vaihe oli ostaa lannoitteet ja saada lannoitteet levitettyä metsään kuusia ravitsemaan.

Metsälannotteiden ostaminen

Yaran metsanlannoitus.fi -internetsivuilla ohjeistetaan ottamaan yhteyttä metsälannoituksen osalta suoraan heidän aluemyyntipäälliköihinsä. Otin yhteyttä aluemyyntipäällikköömme ja kysyin mistä meidän kannattaa ostaa lannoite. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä paikalliseen Agrimarkettiin.

Lue loppuun →

Eucalyptuspellot tuottavat puuta vuodessa 20m3 per hehtaari

Julkaistu , kirjoittanut

Sellun tuotanto on siirtynyt viimeisten vuosikymmenien aikana hiljalleen pohjoisen havumetsistä kohti eucaluptysplantaaseja. Samalla suomalaiselle puulle on ennustettu kysynnän romahdusta sellutehtaiden siirtyessä kohti etelän rajattomia puupeltoja.

Suomalaiset metsänomistajat voivat suhtautua muutokseen rauhallisesti. Eucalyptuspeltojen kilpailukyky ei ole ylivoimainen suomalaiseen talousmetsään nähden ja puulla on kysyntää tulevaisuudessa myös energiakäytössä sellunkeiton mahdollisesti vähentyessä.

Lue loppuun →

Biodieselin valmistaminen metsäenergiasta

Julkaistu , kirjoittanut

Suomen talousmetsät tuottavat vuosittain viidestä kymmeneen kuutiometriä puuta per hehtaari. Perinteinen tapa hyötykäyttää metsissä kasvanut puumateriaali on ollut sahata tukeista rakennuslautaa ja käyttää pienemmät puut paperin raaka-aineena.

Tukeista saatavalle rakennustavaralle on nykyisen tietämyksen mukaan kysyntää myös tulevaisuudessa, mutta kuitukokoisen puun käytöllä ei ole yhtä valoisaa tulevaisuutta paperintuotannossa. Paperin kysyntä on ollut laskussa Suomen lähialueilla.

Puumateriaali sisältää huomattavan paljon energiaa. Puun energiakäyttö on tarjonnut kysyntää sahavaraksi kelpaamattomalle puulle sellutehtaiden puunkäytön laskiessa. Puun energiakäytön merkitys puuntuottajien tilipussissa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Lue loppuun →

Metsätilan ostaminen – vihjeitä tilan etsimiseen ja arviointiin

Julkaistu , kirjoittanut

Kirjoituksen tavoitteena on auttaa metsäkiinteistön etsimisessä ja arvioimisessa ostotarkoituksessa. Sopivan metsätilan löytäminen voi olla vaikeaa, koska metsätiloja tulee myyntiin vuosittain verraittain vähän. Metlan metsäkiinteistöjen kauppahinnat tilaston kauppamäärästä ja tilakoon keskiarvosta laskien puhtaita metsätiloja myytiin vuonna 2010 vain alle 50 000 hehtaarin verran. Suomessa on metsätalousmaata 26 000 000 hehtaaria. Suomessa myytiin vuonna 2010 suvun ulkopuolisille vain 0.2% metsätalousmaasta. Metlan tilasto ei ota huomioon maatilojen mukana siirtynyttä metsämaata, mutta vaikka prosentti olisi todellisuudessa kaksinkertainen, prosenttilukua voi pitää erittäin alhaisena. Metsämaasta suuri osa on lukittuna valtion, seurakuntien, yritysten sekä sukujen haltuun.

Metsätiloja tulee kuitenkin jatkuvasti markkinoille ja voit löytää joko tuurilla tai ahkeralla etsimisellä oman tilasi. Kun lähdet etsimään / ostamaan itsellesi metsätilaa, sinun kannattaa tarkastella muutamia pääkohtia välttääksesi pahimmat sudenkuopat. Lue loppuun →

Taimikon runkoluvun määrittäminen

Julkaistu , kirjoittanut

Ennen harvennuksia suoritettavissa toimenpiteissä (maanmuokkaus, istutus ja taimikonhoito) metsähoitosuositukset pohjautuvat jäävän puuston kappalemäärään per hehtaari. Harvennushakkuilla suositukset pohjautuvat puuston pohjapinta-alaan. Puiden runkoluvun määrittämisen taimikossa on olemassa kaksi käytännöllistä menetelmää:

  • Ympyräkoeala. Lasketaan koealalta puiden kappalemäärä ja johdetaan määrästä hehtaarin puumäärä.
  • Puiden välimatka. Johdetaan puiden keskimääräisen välimatkan avulla hehtaarin puumäärä.


Lue loppuun →

Puutuoteteollisuuden viennin määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan 4 prosenttia 2010 – 2011

Julkaistu , kirjoittanut

Metsäteollisuus ry julkaisi arvion vuoden 2011 tuotannosta 13.02.2011. Tilastosta muodostettiin STT:n uutinen ja uutisen julkaisun jälkeen lähes kaikkien sanomalehtien internetsivuilta löytyi sama teksti:

Paperin tuotanto supistui viime vuonna

Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa supistui viime vuonna. Metsäteollisuuden toimialayhdistyksen keräämien tietojen mukaan sahatavaran ja vanerin tuotanto sen sijaan kasvoi selvästi toissa vuodesta.

Suomessa valmistettiin viime vuonna 11,3 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Tuotanto pieneni noin 4 prosenttia toissa vuodesta. Sahatavaran tuotanto kasvoi 7 prosenttia 10 miljoonaan kuutiometriin.  Vanerin tuotanto nousi miljoonaan kuutiometriin.

Googlaamalla jutun viisi tuntia tiedotteen julkaisun jälkeen sain 141 tulosta. Nykyisessä tiedonvälityksessä lehdistö ei keskity oman sisällön luomiseen vaan uutisten nopeaan kopioimiseen sivuilleen.

Puunkulutus ei ole voimakkaassa laskussa

Metsäteollisuuden omilta sivuilta löytyi uutista tarkempi teksti viime vuoden tuotannon arvosta. Metsäteollisuuden tiedote on mielestäni hengeltään positiivinen ja korostaa tuotannon kasvua sekä uusien tuotteiden tuomia mahdollisuuksia. Metsäteollisuuden huonojen uutisten jälkeen myös STT olisi voinut otsikoida juttunsa valoisammalla mielellä, kun kerrankin olisi ollut positiivista kirjoitettavaa.
Lue loppuun →