Vieraslajien torjunta metsätaloudessa

Vieraslajit ovat ihmisen mukana luontaiselta alueelta uudelle alueelle levinneitä kasveja ja eläimiä. Yleensä vieraslajit menestyvät huonosti luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella, mutta välillä vieraslajit löytävät itselleen sopivan avoimen kasvutilan ja muodostavat uudelle alueelle lisääntyvän kannan. Monien vieraslajien, kuten kissojen, tuleminen maahan on ollut ihmiselle positiivinen asia, mutta jotkin haitalliset vieraslajit ovat aiheuttaneet ihmisille ja luonnolle ongelmia. Näiden haitallisten vieraslajien leviämistä pyritään estämään ihmisten yhteisillä toimilla.

Vieraslajit ovat ongelmallisia syrjäyttäessään alkuperäistä lajistoa. Paikallinen luonto on asettautunut historian saatossa tasapainoon, jonka vieraslajit tullessaan tuhoavat. Vieraslajit ovat vaikuttaneet kasvien uhanalaisuuteen, toisen lajin leviäminen aiheuttaa toiselle lajille heikennystä lajien kilpaillessa samoista kasvutekijöistä. Luonnon monimuotoisuus laskee yhden uuden lajin tuhotessa monta vanhaa lajia.  JattipalsamiKokokasviIlmassaTyypillinen reitti metsätalouden kannalta haitallisille vieraslajeille on ollut kasvien karkaaminen puutarhoista metsään puutarhurin hallinnan ulkopuolelle. Kasvit leviävät puutarhoista luontoon suoraan leviämällä puutarhasta ulos yhtenäisenä kasvustona tai sitten eläinten, ihmisten tai työkoneiden mukana. Tyypilinen tapa ihmisen avulla luontoon karkaamiselle on metsänlaidassa oleva kompostikasa ja työkoneen mukana leviämiselle kesällä suoritettava tienpenkkojen niitto. Olen itse seurannut alkujaan puutarhakasvi lupiinin leviämistä niittokoneiden mukana aina vaan laajemmalle alueelle. Jokin päivä lupiini tulee tietä pitkin myös tilamme kohdalle.

Suomessa oli kansallisen vieraslajistrategian [28Mb pdf-tiedosto] mukaan havaittu vuoteen 2012 mennessä 157 haitallista vieraslajia. Vieraslajeista 100 oli maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Olemme itse saaneet osamme vieraslajeista, meillä on ollut omalla tilalla ongelmia viitapihlaja-angervon sekä jättipalsamin kanssa. Onneksi tilallamme ei ole vielä ollut ehkä tunnetuinta vieraslajia eli jättiputkea. Haitallisia vieraslajeja on erittäin monta, huomatessasi uuden nopeasti leviävän kasvin kannattaa käydä katsomassa löytyykö kasvi kansallisesta vieraslaji-portaalista.

Euroopan unionin alueella vieraslajien arvioidaan aiheuttavan 12.5 miljardin euron vuotuisen kustannuksen. Kustannuksia syntyy vieraslajien torjunnasta sekä vieraslajien aiheuttamista haitoista. Esimerkiksi maatalouden haitallinen vieraslaji hukkakaura aiheuttaa vuotuista kustannusta torjunta-aineina, käsin kitkemisenä sekä satotappioina. Suomessa vieraslajit muodostavat arvioiden mukaan kymmenien tai jopa satojen miljoonien kustannuksen vuosittain.

Suomen vieraslajeista muodostuva kustannus kasvaisi nopeasti esimerkiksi mäntyankeroinen -nimisen sukkulamadon leviämisen jälkeen. Mäntyankeroinen pystyisi tuhoamaan vapaasti levitessään laajoja mäntymetsäalueita. Tuhotessaan metsäalueita mäntyankeroinen romahduttaisi kansantaloutta merkittävästi. Tuhojen estämiseksi suomessa on muodostettu mäntyankeroisellle oma torjuntasuunnitelma. Tuhojen leviämisen estämiseksi Suomessa voitaisiin hakata mäntyankeroisen esiintymispaikan ympäriltä 3km säteellä oleva uudistusala valtion kustannuksella riippumatta kuka omistaa maan tai mikä on maan käyttötarkoitus. Mäntyankeroinen voisi levitä Suomeen ulkomailta esimerkiksi puusta valmistettujen pakkauslavojen mukana.JättipalsamiKukkaMe olemme torjuneet omalla metsätilalla viitapihlaja-angervoa sekä jättipalsamia. Pihlaja-angervo oli valloittanut kokonaan tilamme keskuksena toimivan vanhan pihapiirin. Kasvusto oli erittäin peittävä eikä sen alla elänyt muita kasveja. Jättipalsamin saimme kylään naapurista. Naapurimme oli saanut jättibalsamia tutultaan, kasvi ei viihtynyt istutuspaikalla, mutta sitäkin paremmin uudistusalallamme.

Naapurimme kohdalla tapahtuma oli puhdas vahinko eikä tapahtumassa rikottu lakia. Ihmiset eivät tiedä puutarhakasvien leviämispotentiaalia. Vieraslajien tahallinen levittäminen olisi luonnonsuojelulain 43-pykälän mukaan kiellettyä. Lain mukaan

Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa.

Laki on muodoltaan heikko eikä ole estänyt vieraslajien leviämistä Suomen luontoon. Ihmisten kantaessa puutarhoihinsa tehokkaasti leviäviä kasveja heillä pitäisi olla aihetta epäillä kasvin karkaavan myös luontoon. Oikeussalissa ”aihetta epäillä” on haastava näyttää toteen.ÄmpäriinKitkettyjaRikkakasvejaSuomen luonto saa tulevaisuudessa apuja EU:sta. EU:n tasolla ollaan rakentamassa vieraslajiasetusta. Asetuksen myötä Suomessa tullaan muuttamaan reilua kymmentä lakia. EU:n tuki on vieraslajien torjunnassa tärkeä, koska Suomessa on sisäisesti suhtauduttu moniin muihin maihin verrattuna erittäin kevyesti vieraslajeihin.

Ihmettelin jo metsäsertifikaatteja käsittelevässä jutussa eroa suomalaisen ja ulkolaisten metsäsertifikaattien välillä. Samassa kohdassa missä Chilen FSC-sertifikaatissa vaaditaan vieraslajien leviämispotentiaalin tuntemista, Suomen versiossa halutaan kieltää hybridihaavan viljelyä. Chilen vaatimus on ympäristön kannalta merkityksellinen, Suomen vaatimus on vain metsänomistajien taloudellisen toiminnan rajoittamista.ViitapihlajaangervoUudistusalallaVieraslajeista tulee ongelmia yleensä vakituisen asutuksen ja mökkien lähellä olevilla metsätiloilla. Metsään puutarhoista päästyään kasvit voivat edetä hurjaa vauhtia. Ylläolevassa kuvassa on yhden kesän aikana naapurin hoitamattomasta puutarhasta uudistusalalle levinnyt viitapihlaja-angervo. Ennen uudistushakkuuta sulkeutunut metsä piti kasvin vielä omalla puolella. Maanpinnan saatua lisää aurinkoa ja kasvikilpailun ollessa vähäinen, sai viitapihlaja-angervo hyvän kasvuolosuhteen ja lähti valloittamaan koko kasvupaikkaa.

Kuvan tilanteessa puutarhasta karannut kasvi aiheuttaa metsänomistajalle suoria kustannuksia. Pihlaja-angervojen sekaan on turha edes kokeilla istuttaa metsäpuiden taimia, pihlaja-angervo muodostaa puolentoista metrin korkuisin maanpinnan täysin peittävän kasvuston, jossa ei kasva mitään ihmisissilmin näkyvää. Kuvan uudistusalalla puuntuottajalle syntyy suoria torjuntakustannuksia, joko kemiallisesta torjunnasta tai sitten vuosittain tapahtuvasta pihlaja-angervojen katkaisemisesta.

Haittakasvien torjuntakuluille ei taida olla muuta maksajaa kuin metsänomistaja. Riistaeläimen aiheuttamista tappioista voi hakea korvausta maaseutuviranomaiselta, mutta vieraskasvilajin aiheuttamista kustannuksista ei korvauksia käsitykseni mukaan makseta mistään. Käytännössä ihmiset saavat laittaa puutarhoihinsa kasvamaan mitä haluvat ja kasvin karattua metsään saa metsänomistaja maksaa torjuntakustannukset. RehevapaikkaJattipalsameitaMeille jättibalsami tuli esille ikävänä yllätyksenä kesällä 2013. Huomasimme loppukesästä uudistusalalta rauduskoivun taimien seasta erikoisen kukan, jonka vaimoni tunnisti melko nopeasti jättibalsamiksi. Teimme havainnon torjunnan kannalta turhan myöhässä jättibalsamin siementen ollessa jo irtoamiskypsiä. Yksi jättipalsami tuottaa 4000 siementä, jotka se voi sinkauttaa jopa seitsemän metrin päähän itsestään. Meidän ei kannattanut enää mennä jättipalsamien sekaan levittämään kasvia ympäriinsä omissa vaatteissamme.

Kesällä 2014 olimme jo tietoisia jättibalsamin olemassa olosta, mutta edellisen kesän laajentumisnopeus yllätti meidät täysin. Kitkimme jättibalsamia aluksi käsin kunnes kesän mittaan huomasimme koko neljäsosahehtaarin kulmauksen olevan täynnä jättibalsamia. Jättipalsamit kasvoivat tiiviinä kasvustoina jopa oksakasoissa.ReppuruiskuRoundupJättipalsamien torjunta on haastavaa. Jos jättibalsalsami katkaistaan niittämällä liian korkealta, se kasvattaa niittämisen jälkeen uusia varsia kukkineen, jolloin niittämisestä epätasaisella alustalla voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Jättipalsamit voisi kitkeä maasta juurinen, mutta syntyvä kasvimassa on erittäin suuri jo pienen alueen täyttäessä kottikärryt. Jättipalsamit pystyvät kasvattamaan kitkemisen jälkeen uudet juuret varresta, jolloin ne pitää kuljettaa -> kuivattaa -> polttaa kitkemisen jälkeen. Kokeilimme kitkentää, mutta totesimme sen mittakaavaisen mahdottomuuden reilummalla alueella. Lopulta jouduimme käyttämään kasvinsuojeluainetta tuhotaksemme jättibalsamit kuviolta.

En ole innokas kasvinsuojeluaineiden kannattaja ja muutenkin rauduskoivikon ruiskuttamisen iltaruskon väriseksi ei olisi normaaleissa olosuhteissa järkevää. Samalla, kun jättibalsamit kuolevat, voivat vahnigossa kuolla myös rauduskoivut. Toivottavasti kuviolle jää edes uudistushakkuun verran rauduskoivuja kasvamaan jättipalsamin torjunnan jälkeen. Olemme henkisesti valmiita vaikka uudistamaan koko nurkkauksen uudestaan. Meidän kannattaisi ennemmin menettää kaikki rauduskoivut pieneltä alalta kuin saada useamman hehtaarin kokoinen pelkästään jättipalsameita kasvava alue. RisukasaRuiskutettujaJattipalsameitaJättipalsamit tuntuivat tottelevan glyfosaattia (eli kansanomaisesti rounduppia). Valtaosa muistakin vieraskasvilajeista olisi torjuttavissa aktiivisella kemiallisella torjunnalla. Huolimatta tehostaan, kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö yleensä joko ”unohdetaan” tai kasvinsuojeluaineiden haittoja ylikorostetaan virallisissakin torjuntaohjeissa.

Suomessa käytetään vuosittain ainakin kuusi miljoonaa litraa glyfosaattia vuosittain (Suomessa on aktiiviviljelyssä kaksi miljoonaa hehtaaria, glyfosaatin käyttömäärä yhdessä ruiskutuksessa on kolme litraa per hehtaari). Käytännössä raakaa glyfosaattia kuluu vuodessa ainakin litra per suomalainen. Vieraslajien torjunnassa käyttömäärä olisi erittäin pieni. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on pahempi antaa vieraslajien levitä vapaasti kuin torjua vieraslajeja suhteellisen pienellä glyfosaatti-annoksella.

Vieraslajien torjunnan tarpeellisuus on henkilökohtainen valinta. Laki ei vielä vuonna 2014  määrää hävittämään kasvustoja, jolloin omalle tilalle ilmestyneet vieraslajit saa jättää kasvamaan rauhassa. Vieraslajit jatkavat torjumattomana leviämistä kunnes ne kohtaavat toisen vahvemman lajin. Esimerkiksi viitapihlaja-angervon ja jättipalsamin kohdatessa toinen kasveista häviää kamppailun ja joutuu antautumaan. Ennen kahden valloittajan kohtaamista on tuhoutunut monta paikallista heikompaa lajia.

1 thought on “Vieraslajien torjunta metsätaloudessa

  1. Päivitysilmoitus: Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020] | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.