Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020]

Valtio tukee metsänomistajia kestävän metsätalouden rahoituslain (=Kemera-laki) avulla. Kemera-lain ”tarkoituksena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä. Tukien tarkoituksena on lisätä metsien kasvua, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta sekä edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.” Edellä oleva teksti oli suoraan lakitekstistä lainattua.

Valtio kannustaa metsänomistajia pienen rahan avulla hoitamaan metsiä siten, että niistä saadaan paljon edullista raaka-ainetta teollisuudelle. Valtio saa Kemera-rahat korkoineen takaisin puuntuottajien maksaessa lisääntyneestä puunmyynnistä veroja, metsäteollisuuden maksaessa suurentuneista voitoista yritysveroja ja metsäyhtiöiden kotimaisten omistajien maksaessa osinkoveroja. Kemera-lain suhteen metsäteollisuuden, puuntuottajien ja valtion etu on yhtenäinen.koivupökkelöVaikka Kemera-ehdot yksinkertaistuivat vuoden 2015 lakiuudistuksessa, ehdot sisältävät edelleen monta koukkua. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa varmistaa etukäteen Metsäkeskuksesta tukien ehdot. Vain Metsäkeskuksen kanta on merkittävä pohdittaessa saako jostakin työstä tukea vai ei.

Siekkelin_saha_taimikeppiKemeraan budjetoidut varat ovat laskeneet viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2016 budjettiin on varattuna Kemera-tukeen yhteensä 65 miljoonaan euroa. Vuonna 2011 tuet olivat 95 miljoonaa euroa.

Tukiin budjetoiden euromääräisen summan vähentymisen lisäksi Kemera-tukien nettovaikutusta on laskenut tukien muuttuminen verollisiksi. Tuet olivat 01.01.2012 asti verovapaata tuloa, nykyään tuista pitää maksaa pääomatuloveroa 30 – 33 prosenttia. Kemera-tuet ovat laskeneet verot huomoon ottaen alle puoleen viidessä vuodessa.

Tukien puolittuminen tapahtui ilman sen suurempaa meteliä. Metsänomistajat ovat kantaneet osaansa suuremman osan valtion menojen sopeuttamisesta. Edunvalvonta on nukkunut ja kiitosta ei ole kuulunut.

Tärkeimmät erot vuoden 1996 ja 2015 kemera-lakien välillä

Kemeratuet uudistuivat 01.06.2015 alkaen. Suurimmat muutokset:

  • Kaikki Kemera-tuet tulee hakea ennen työn aloittamista ja vielä uudestaan työn lopettamisen jälkeen. Ennen valtaosa tuista haettiin vain kerran vasta työn valmistumisen jälkeen.
  • Uusi taimikontuki pienille taimille. Aiemmin taimikon varhaishoitoon ei saanut lainkaan tukea.
  • Tukea myönnetään myös yhteenliittymille, jos niiden toiminta on valtaosin metsätaloutta. Aiemmin tukea myönnettiin vain yksityisille omistajille.
  • Työt voidaan tehdä omana työnä tai ne voidaan teettää ulkopuolisella toimijalla. Ennen tukitasot vaihtelivat sen mukaan teetetäänkö työ ulkopuolisella vai tekeekö puuntuottaja metsänhoitotyöt itse. Nyt tukitaso on sama riippumatta tekijästä.
  • Pellon metsityksen ja pystykarsintatuen poistuminen.
  • Ojituksen Kemera-tuen vaihtuminen ”suometsän hoito” -nimiseksi
  • Pelkästä Kemera-lomakkeiden täyttämisestä ei makseta enää erillistä korvausta. Vanhan lain aikaan pystyi saamaan reilun sata euroa, kun täytti hakemukset naapurille. Ennen ei ollut vaikeaa löytää Kemera-lapuille halukasta täyttäjää. Uudenkin lain mukaan toteuttamissuunnitelman laatimiseen voidaan myöntää tukea, jos toteuttamissuunnitelma laaditaan muuna kuin omana työnä. Toteuttamissuunnitelmaa tarvitaan terveyslannoituksen, suometsän hoidon, metsätien tekemisen ja metsäluonnon hoitohankkeiden Kemera-hakemuksiin.
  • Lain antamaa rahoitusta ei saa käyttää viranomaisen tai julkista hallintotehtävää hoitavan organisaation tekemään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Vanhassa Kemerassa suunnittelurahat olivat Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistyksien tulonhankkimiskeino. Metsäkeskuksen suunnittelu on siirtynyt Otso metsäpalveluihin ja Metsänhoitoyhdistyksetkin ovat nykyään metsäpalveluyrityksiä.

IstutettuRauduskoivuntaimiRunkosuojaKemera-lain uudistus oli valtaosin parempaan suuntaan. Negatiivisena muutoksena, uudessa laissa ei tueta enää peltojen ja muiden vähäpuustoisten alueiden metsitystä. Peltojen metsityksen tukemisen poistuminen oli harmillinen muutos ehdoissa. Pellon metsityksen kannattavuus ilman tukia on kyseenalainen.

Esimerkiksi Etelä-Savossa on maatalouskäyttöön turhan pieniä peltoja, jotka kannattaisi valtion verotulojen kasvattamiseksi metsittää. Pohjanmaalta ja muilta peltolakeuksilta katsottuna peltojen metsitys on varmasti tuntunut aiemmin mielettömältä puuhalta, kuka nyt 15 000 euroa per hehtaari maksavaa peltoa metsittäisi? Suomi on suuri maa, tällä kertaa lakeuksien näkymys voitti Savon kiviset pellot.

Nykyinen Kemera-laki on määräaikainen. Laki on voimassa 31. päivään joulukuuta 2020 asti. Viisi vuotta menee nopeasti. Nykyistä vuoden 2015 lakia valmisteltiin viisi vuotta, toivottavasti seuraava syntyy nopeammin.

Uuden kemera-lain mukaiset tuettavat työlajit

Uudessa kemeralaissa tukea myönnetään:

  • Taimikon varhaishoitoon. Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Tuki 160 euroa per hehtaari. Taimikon varhaishoito kannattaa tehdä ajoissa, voit saada seuraavana tulevaa nuoren metsän hoidon tukea vasta, kun taimikon varhaishoidon tuen loppuun maksamisesta on kulunut seitsemän vuotta.
  • Nuoren metsän hoitoon. Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 metriä ja keskiläpimitta työn jälkeen enintään 16 senttimetriä rinnan korkeudelta. Tuki 230 per hehtaari.
  • Pienpuun keräämiseen. Pienpuuta on kerättävä eteläisessä ja keskisessä Suomessa  vähintään 35 kuutiota hehtaarilta. Pitää toteuttaa yhdessä nuoren metsän hoidon kanssa. Tuki 220 euroa per hehtaari.
  • Metsän terveyslannoitukseen. Metsälannoitus on terveyslannoitusta, kun lannoite on tarkoitettu ravinne-epätasapainon korjaamiseen ja puusto saadaan lannoituksen ansiosta elpymään. Ennen metsäterveyslannoitusta ei ole pakko tehdä ravinneanalyysiä. Asetuksen mukaan tarpeen voi määritellä myös ”puustossa havaittavien kasvuhäiriöiden ja neulasten värivikojen perusteella”.
  • Juurikäävän torjuntaan. Tukea myönnetään kantojen käsittelyyn havupuuvaltaisissa kivennäismaan metsissä tehtävillä kesähakkuilla. Tuki 70 euroa per hehtaari
  • Metsäteihin. Asetuksen mukaan ”tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa tulee noudattaa metsätalouden käyttöön laadittuja hyvän ammattikäytännön mukaisia metsätienormeja, joita edellytetään ympärivuotisesti liikennöitäviltä alemman asteisilta teiltä kelirikkoaikoja lukuun ottamatta.” Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40-60% ja uuden metsätien tekemiseen 30-50 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
  • Suometsän hoitoon. Tukea myönnetään kehityskelpoisten soiden kunnostusojitukseen.
  • Ympäristötuki. Tukea myönnetään metsälain 10-kohteiden ympärille tehtäville metsätaloudesta rauhoitetuille kohteille.
  • Metsäluonnon hoitohankkeisiin. Laajaan kirjoon hoitohankkeita, esimerkiksi kulotukseen ja vieraslajien torjuntaan.
  • Tuettavat työlajit ja niiden tuet kirjotettu selkokielellä Valtioneuvoston asetuksessa kestävän metsätalouden rahoituksesta 594/2015. Tuet myöntävä Metsäkeskus on myös kirjoittanut koonnan tarkemmista Kemera-ehdoista. Virkamiesten tulee noudattaa lakia ja asetusta.

Kemera-tukien hakeminen Metsäkeskukselta

Taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa ja juurikäävän torjuntaa koskevan toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä Metsäkeskukselle toteutusilmoitus. Työt voi aloittaa välittömästi heti ilmoituksen jättämisen jälkeen eikä varsinaista päätöstä tarvitse odottaa. Rahojen maksatusta pitää anoa vielä uudelleen työn valmistumisen jälkeen. Metsätie_ei_murskettaTerveyslannoitukseen, suometsän hoitoon, metsätien tekemiseen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävän tuen myöntämisen edellytyksenä on metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma. Töitä ei saa aloittaa ennen Metsäkeskuksen hyväksyntää suunnitelmalle. Hyväksytyn toteuttamisuunnitelman ja varsinaisen toteutuksen jälkeen hankkeiden loppuunsaattamisesta on tehtävä Metsäkeskukselle toteutusilmoitus.

Toteuttamissuunnitelman ja toteutusilmoituksen laatijalla tulee olla tuettavan toimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Asetukseen ei ole kirjattu muodollisia pätevyysvaatimuksia, jolloin viranomaiselle on annettu vapaat kädet määritellä riittävän asiantuntemuksen taso. Tulen testaamaan keväällä 2016, onko metsätalousyrittäjän perustutkinto riittävä asiantuntemuksen taso metsäterveyslannoituksen Kemera-suunnitelmaan.kemeralappuKemera-rahoitushakemuksen täyttäminen on yksinkertaista. Kirjoita pyydetyt tiedot lomakkeelle ja palauta lomake oman alueen metsäkeskukseen. Tarvittavat lomakkeet täyttöohjeineen löydät Metsäkeskuksen lomakkeet sivulta. Tukia voi syksystä 2015 alkaen anoa myös Metsäkeskuksen metsään.fi palvelun kautta. Meillä ei ole ollut ongelmia hakemuksien täyttämisessä ja rahojen saamisessa.Hirven_kaluama_männyntaimiKemera-laissa tuettavilla työlajeilla on yleensä ehtona, että edellisestä tuesta samalla kohteelle on kulunut määrätty määrä vuosia. Lain muuttuessa määriteltiin ”48 § voimaantulo- ja siirtymäsäännökset”, joiden mukaan toimitaan vanhan ja uuden lain aikana tehtyjen hoitotoimenpiteiden kohdalla.

Olemme käyttäneet vanhan lain mukaista Kemera-tukea taimikon hoitoon. Voimme saada samoille taimikoille, jos ne vielä täyttävät muuten uudet ehdot, uutta tukea kymmenen vuoden kuluttua edellisen tuen mukaisesta nuoren metsän hoitotyöstä. Osalla meidän kohteista saattaa tämä kymmenen vuoden ehto täyttyä, osa kohteista tulee kasvamaan reilusti ehdoista ohi.

Kemeravaroja kannattaa käyttää

Olemme käyttäneet vanhan Kemera-lain aikaan tukea taimikonhoitoon, metsäterveyslannoitukseen sekä pellon metsitykseen. Uudesta laista tulemme käyttämään lähitulevaisuudessa taimikon varhaishoitoa, nuorenmetsän hoitoa sekä metsäterveyslannoitusta. Suosittelen kaikka käyttämään tukia, maksat yhtä paljon veroja vaikka jättäisit tuet hakematta.

7 thoughts on “Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020]

  1. Nyt täytyy muistaa,että ennen verotuksessa pystyi vähentämään vain kemeran yli jäävän osan metsänhoitotyön kustannuksesta.Nyt koko lasku on yksinkertaisesti vähennyskelpoinen.Tämä tasoittaa melkoisesti kemeran verolle menon haittaa.Entinen järjestelmä oli käsittämättömän vaikeaselkoinen ja monelle metsänomistalle lähes mahdoton hallita.Olen melko paljon ihmisiä veroasioissa eläessäni neuvonnut ja tuo muutos selkeytti asiaa.Uusi kemera on hyvä,jos vaan valtiolla rahat riittää.En oikein enää siihen osaa 100 varmasti luottaa.Ties milloin tulen saamaan tämänkin kesän kemerat tehdyiltä noin 25 ha alalta.Toivottavasti tämän vuoden aikana..

  2. Kiinnostuin tuosta yllä olevasta kuvasta kun itse olen tuore metsänomistaja ja olen kiinnittänyt huomiota omassa metsässäni vastaavanlaisiin jälkiin taimien rungossa. Minkä eläimen aiheuttamia? Olen nähnyt jälkiä niin pienissä puissa että tuntuu mahdottomalta pitää niitä sarvien aiheuttamana koska puu antaa periksi liian helposti.

  3. Hyviä artikkeleita! Selkeitä ja helposti luettavia. Analyysit ja näkökannat metsänomistajan näkökulmasta erinomaisia. Harva ns täysammattilainen pystyy samaan. Monet ammattimaiset neuvojat (metsänhoitoyhdistykset, firmat, metsäkeskus) kertovat nämä asiat itsellensä edullisesta näkökulmasta. Perehtyminen asiohin erittäin korkeatasoista.

    • Kiitokset. Tälläinen palaute tekee hyvää lukea lauantaina saunan jälkeen. Kokeilen tälläisenä puoliammattilaisena opetella itse asioita jonka jälkeen jakaa oppimani asiat toisille. Kiva lukea, että onnistun tavoitteessa ainakin välillä.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *