Kiinteistön rajojen etsiminen

Metsänhoidossa on tärkeää, että hoitotyötä tekevät tietävät missä metsätilan rajat menevät. Raivaussahan kanssa eksyy helposti naapuriin ja päätehakkuulla on suunnilleen yhtä haitallista hakata naapurin puolelle kuin jättää omalta puolelta hakkaamatta puita epävarmuuden takia. Rajalinjaepäselvyyden takia menetetyt puut vähentävät hakkuutuloja ja varjostavat taimikoita, niitä ei kannata jättää.

Avataksesi rajalinjat sinun pitää ensiksi löytää rajapyykit, niitä on yleensä ainakin tilasi jokaisessa kulmassa. Pyykkejä ei löydä sattumalta ellei tiedä mitä etsii, turpeeseen painunut rautapyykki tai sammaleinen kivikasa hukkuu metsään.

Rajapyykit voi etsiä kartan tai gps-navigaattorin avulla maastosta. Itse suosin gps-navigaattoria, navigaattori helpottaa huomattavasti pyykkien etsimistä. Minulla on käytössä maastonavigaattori, Garmin Oregon 450, joka on ollut erittäin kätevä useissa metsänhoidollisissa vaiheissa.

Suomessa viralliset kiinteistötiedot löytyvät maanmittauslaitoksen ( www.maanmittauslaitos.fi ) rekistereistä. Maa- ja metsätilat on muodostettu usein isojaon tuloksena ja rajamerkkien tarkkaa koordinaattisijaintia ei ole määritelty myöhemmin. Valtiollakaan ei ole tiedossa jokaisen kiinteistön (tai edes kunnan) tarkkoja rajoja. Rekisterissä lukee pyykin summittainen sijainti (tarkkuus heikoimmillaan viiden metrin säteellä) sekä pyykintyyppi. Pyykkityyppejä ovat erilaiset kivikasat, puutolpat sekä nykyaikaiset rautapyykit. Tieto pyykkityypistä helpottaa pyykin etsintää maastossa.

Kannattaa käydä paikallisessa maanmittauslaitoksessa kysymässä tilasi rajapyykkisen koordinaatteja. Voit samalla kysyä naapureiden yhteystiedot, jos et vielä tunne heitä. Maanmittauslaitoksen hinnoittelupolitiikka on koordinaattien ja naapureiden suhteen asiakasystävällistä – palvelu ei ole kaikiltaosin ilmaista, mutta kustannus on kohtuullinen. Varsinaiset maastossa tapahtuvat maanmittaustoimitukset maksavat enemmän.

Toinen hyvä paikka, mistä löytää summittaisia koordinaatteja rajapyykeille, on kansalaisen karttapaikka ( kansalaisen.karttapaikka.fi ). Kartalle saa näkyviin kiinteistörajat sekä koordinaatit. Ongelmana karttapaikan käytössä on se, että kartalle ei ole merkitty kulmien välissä olevia linjakiviä. Linjakiviä on asetettu auttamaan rajalinjan määrityksessä ja ne ovat juridisesti yhtä vahvoja kuin kulmapyykit.

Etsi kiinteistösi sijainti kartalta – pääset lähemmäksi kartan sivussa olevan valikon avulla. Kartta keskittyy hiiren painalluksen jälkeen keskikohtaan. Saat kiinteistöjen rajat näkyviin menemällä ”asetukset” välilehdelle ja valitsemalla ”Kiinteistöjaotus”. Koordinaatistoksi kannatta valita ”ETRS89 (~WGS84)” -koordinaatisto. Kun olet valinnut molemmat, paina ”Ota käyttöön” painiketta.

Tarkenna kartta alimmalle tasolle. Vie hiiren ”etusormi” tilasi kulman kohdalle ja paina hiiren vasenta painiketta. Kartta keskittyy rajapyykille ja näet koordinaatit ”Karttapaikka” logon alla. Kirjoita ylös ”lat” ja ”lon” -luvut ja tallenna ne POI-pisteeksi navigaattoriin. Luvut tarkoittavat monta astetta ja minuuttia rajapyykki on koordinaatiston keskiakselilta. Navigaattorisi tunnistaa nämä ”lat / lon” -luvut ja ohjaa sinut koordinaattien osoittamaan paikkaan.

Toinen hyvä karttalähde on www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta . Paikkatietoikkunassa on vielä enemmän tietoa kuin kansalaisen karttapaikassa.  Opastin kansalaisen karttapaikan käytön, koska sieltä saa helposti rajalinjojen etsinnässä tarvittavan tiedon.

Kun tiedät missä rajapyykkien pitäisi suunnilleen olla, seuraava vaihe on etsiä rajapyykit maastosta. Kannattaa ottaa mukaan kuitunauhaa sekä vesuri, saat merkittyä pyykin selkeästi myöhempiä vaiheita varten (esimerkiksi rajalinjan avaus) ja raivattua pyykin ympäriltä haittaavat oksat.

Vanhemmat kivipyykit (vielä erittäin yleinen pyykkityyppi) ovat saaneet vuosien varrella päälleen risuja ja sammalpeitteen. Pyykin saa (oikeastaan pitää) puhdistaa, mutta pyykissä olevia kiviä ei saa siirtää. Merkitse pyykki kuitunauhalla ja raivaa sen ympäriltä pahimpia risuja pois. Modernien rautapyykkien keskusreikään kannattaa työntää pystyyn keppi, johon sitoo kuitunauhaa. Merkitsemällä pyykin helpotat pyykin löytymistä uudestaan myöhemmin, harmittaa etsiä samaa pyykkiä montaa kertaa…

Aivan kaikkia pyykkejä ei välttämättä löydy. Lampien ja järvien rannoilla olevat puiset pyykit ovat lahonneet ja välillä kaivinkoneet ovat siirtäneet vahingossa kivipyykkejä ympäri metsää teiden ja ojien tieltä. Jos et pääse kadonneiden pyykkien sijainnista sopimukseen naapurin kanssa, niin voit pyytää maanmittauslaitosta määrittämään pyykin sijainnin uudestaan. Toimitusinsinööri määrittää pyykinpaikan ja jakaa kustannukset naapureiden kesken.

Rajapyykkien (uudelleen) määrittämiseen käytetään kiinteistönmuodostamislakia ( www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554) – lakia sovelletaan ”rekisteriyksikön ulottuvuuden tai muun kiinteistöjaotusta koskevan asian vahvistamiseen”. Kiinteistönmuodostuslain luvussa 11 käsitellään ”Kiinteistönmääritys”. Kannattaa etsiä pyykit ja pysyä sovussa naapurin kanssa, niin ei tarvitse mennä kiinteistönmääritykseen. Jos joudutte kiinteistönmääritykseen, teille muodostuu käytännössä turhia menoja.

Tilojen rajoilla on ollut paha tapa siirtyä ihmisten mielissä paikaltaan ojien ja teiden mukaisiksi. Lähelle rajaa tehty oja muodostuu vuosien varrella rajalinjaksi, samoin käy teille ja poluille. Myöhemmin tulee pettymyksiä, kun rajat kulkevat toisessa paikassa kuin itse on kuvitellut. Omat ojat ja tiet kannattaa tehdä selkeästi omalle puolelle. Kun teetät hakkuita, vaadi, että urat ovat vähintään 10 metriä rajasta. 10 metriä tulee siitä, että voi hakata tulevaisuudessa uran ja rajan välisen alueen suoraan uralta.

Kun olet löytänyt pyykit, seuraava vaihe on rajalinjan avaaminen. Rajalinjan avaamisen saa tehdä itse ilman viranomaisen puuttumista asiaan. Voimassa olevan lain mukaan:

Metsämaalla asemakaava-alueen ulkopuolella sijaisevien kiinteistörekisteriyksiköiden omistajat saavat avata yksiköidensä välisen rajan, jos se on aikaisemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä sen paikasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Raja on avattava siten, että rajalinja on avatun raja-aukon keskellä ja selvästi havaittavissa. Raja-aukon saa avata enintään puolitoista metriä leveäksi, jolleivät omistajat toisin sovi.

Jollei rajan avaamisesta päästä sopimukseen, rekisteriyksikön omistaja saa avata rajan rajanaapurin suostumuksetta ilmoitettuaan tälle siitä ensin. Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen rekisteriyksikön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta.

Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden omistajat muuta sovi. Raja saadaan avata edellä säädetyllä tavalla myös maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10 luvussa tarkoitetussa ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella

Tämä teksti löytyy vielä voimassaolevan alkujaan vuodelta 1920 olevan ”Laki eräistä naapuruussuhteista” kohdasta 15 ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1920/19200026#a4.2.2000-90 ). Kohta 15 on päivitetty vuonna 2005 ( www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051160 ). Lakiteksti on hyvin selkeää, rajalinjaksi saa (mutta ei ole pakko) avata puolentoista metrin kaistaleen. Rajalinjanavaus kannattaa tehdä yhdessä naapurin kanssa, jolloin tulee vähemmän jälkipuheita.

Rajalinjan avaamisen tavoitteena on muodostaa pyykkien väleille suoria linjoja metsään. Pitkä pyykkiväli ja maaston muodot aiheuttavat yleensä sen, että et voi nähdä pyykiltä pyykille vaikka rajalinja olisi auki. Rajalinjan avaamiseen on erilaisia tekniikoita:

  • Muodosta GPS-navigaattoriin kahden (todennetun) pyykin välille polku. Tämä polku auttaa sinua löytämään linjan maastossa.
  • Ota toiselta pyykiltä tarkka (kompassi-)suunta rajalinjan suuntaisesti. Ota huomioon ”eranto” – kompassi osoittaa kohti magneettista pohjoista, kun karttalehti osoittaa kohti karttapohjoista. Maanmittareilla on tähän tarkempia menetelmiä kuin kompassi, mutta kompassilla pääsee jo hyvään alkuun.
  • Välikeppien avulla. Aseta oletetulle rajalinjalle keppejä pystyyn näköyhteydelle – linjaa kepit pyykiltä pyykille suoraan linjaan.
  • Käytännössä edellisten menetelmien yhdistelmänä. Itse etsimme oletetun rajalinjan gps-navigaattorin avulla ja linjaamme sen suoraksi keppien avulla.

Rajan avaamisvaiheessa kannattaa olla naapuri mukana tai ainakin tiedotettuna rajalinjojen avaamisesta. Kun olette saaneet rajalinjan kerran sovituksi, teidän kannattaa käydä kiertämässä raja aina välillä raivaussahan / vesurin kanssa.

Kannattaa käydä etsimässä pyykit ja avaamassa linjat, tilasi voi saada uusia ulottovuuksia.

13 thoughts on “Kiinteistön rajojen etsiminen

      • Ennenkuin antaa noinkin ehdottoman vastauksen, kannattaa pyytää nähtäväkseen alkuperäisen mittauskartan. Rajalinja voi olla piirrettynä esim vanhan tien tai ojan kaarteen mukaisesti hyvinkin jyrkän mutkan tehden ilman välipyykkejä.

      • Hei,

        Rajalinja voi olla metsämaastossakin vino. Rajan lukemisessa tulee ottaa huomioon myös viisarikivet, jotka ovat rajaa määrääviä merkkejä. Paikannuslaitteella raja siis luetaan: kulmapyykki – viisarikivi – kulmapyykki.

  1. Päivitysilmoitus: Kiinteistörajat | Kartta GPS | Rajapyykki | metsäsuunnitelmat.fi

  2. Monasti myös pyykit siirretty tietyn metrimäärän sivuun todellisesta rajasta.
    Eli pyykiltä pyykille ei oikein.
    Tutustu ensin tehtyihin asiapapereihin.

  3. Raja on lain mukaan avattava entiselle paikalleen.
    Karttaan on monesti piirretty suora rajaviiva, mutta maastossa linja onkin tehnyt lieviä kulmia harjantaitteen päällä. Ko raja on varustettu jopa rajaviisareilla: kivet, paalut tai hiekkaisilla alueilla n 3m pitkalla lapion pisto ojalla n. 200m välein eli ns. rajaviisareilla. ne olisi tullut rakentaa kailille yli 300 pitkille rajoille, mutta paljon on puutteita. Myöhemmin on em. tavalla tehtyä rajaa käytetty peruslinjana kun esim. halkomisessa on tehty uusi raja viereen saman suuntaiseksi.
    Esim. Hailuodossa ja Rokualla on käynyt, että alueella on pitkiä rajoja, mitä tiluskrttojen mukaan ovat suoria ja nyt ilmakuvauksilla tai satelliitimittauksilla todettu maastossa polveiliviksi.
    Onpa käynyt niinkin, että toimituksessa löydettiin rajan päätepyykit ja avattiin raja nykyvehkaillä suorana pyykkien väli eikä löydetty välillä olleita oja-viisareita.
    Naapuri haki rajankäynniin ja esitteli maastosa viisari ojat. Toimituksen tehneet olivat luulleet niitä traktorin kaivamiksi uriksi. Ojat sopivat hyvin tiluskartoissa olleisiin merkintöihin ja olivat n. 200m välein.
    Rajankäynnissä raja määrättiin kulkemaan entistä kohtaa viisarien kautta.
    Uudessa jaossa rajanvieruspalstan saaneet menettivät phimillaan yli 10m palstansa levydestä ja joutuivat maksamaan 1/2 rajankäyntikuluista.
    Tapaus selvisi maastossa olleitten merkkien mukaan. Kun merkkejä ei ole, tai ne ovat lähes kokonaan tuhoutuneet tai tulkinnan varaisia on tietoa haettava ympristöstä tai vanhoilta kartoilta ja asiakirjaista monesti isojakoon saakka.
    Tarkat satelliitti mittauslaitteet ovat hyviä kun muistaa, että melkein kaikki rajat on vielä rakennettu kymmeniä, jopa 200 vuotta sitten. Silloin olivat käytössä erilaiset mittausvehkeet ja toleranssit virheitten suhteenkin paljon suuremmat.

  4. Hei.Naapuri ei rupea useista pyynöistä huolimatta avaaman rajaa kanssani.
    Tuon ylempänä mainitun ohjeen mukaan saisin avata rajan itsekseni.
    On ohje tuore ja voimassaoleva? Laskenko kannoista mitkä puut kuuluvta naapurille,vai kuinka?

    • Moi – en huomannut lakia muutetun: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051160 . Laki on harvinaisen selvä asiasta ja antaa käytännön ohjeet miten toimia. Jos rajan sijainnista ei ole epäselvyyttä niin rajan saa avata kunhan on ilmoittanut asiasta naapurille.

      Lain mukaan ”Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen rekisteriyksikön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta”. Eli rajalinja määrää kummalle puut kuuluvat – jos puu kasvaa keskellä niin puun sydän määrää loppupelissä puun omistajan.

      Kannattaa kylläkin vielä kokeilla saada naapuri mukaan edes kävelemään rajalinja. Lain mukaan ”rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden omistajat muuta sovi.” Eli et voi lähettää työstä naapurille mitään laskua jos hän ei halua rajaa avattavaksi.

  5. Kuka ja mikä määrää metsätilan rajapyykin paikan?

    1. Vanha (1923) maastossa oleva rajamerkki numero 2 ?
    2. Lainhuudatetun kauppakirjan tekstissä (1951) määritelty vanhan rajamerkin 2 (1923) paikka ?
    3. Lohkomisessa edellisestä kauppakirjan määrittelystä poiketen on (1951) muodostettu uusi rajamerkki numero 25 ?
    4. Myöhemmässä tietoimituksessa (1990) (jossa ei ole löydetty vanhoja rajamerkkejä) on muodostettu jälleen uusi rajalinja ja rajamerkki numero 52 , edellisistä toimituksista poikkeavaan paikkaan ?
    5. Tietoimituksen jälkeen myöhemmässä lohkomistoimituksessä (2010) toimitusmiehet merkitsivät lohkomistoimituksen hakijan kanssa rajalinjan.
    Eivät olleet kutsuneen naapuria rajalinjan käyntiin.
    Eivät olleet myöskään löytäneet vanhoja rajamerkkejä , todeten kuitenkin virheellisyyksiä aikaisemmissa toimituksissa. Virheelliseksi todettuja aikaisempia toimituksia on kuitenkin käytetty perusteina lohkomistoimituksen rajanmäärityksissä , mutta on muodostettu rajapiste 2 uuteen paikkaan.
    6. Maaoikeus on todennut lohkomisen lainvoimaiseksi , koska aikaisemmat toimitukset ovat saaneet valitusajan jälkeen lainvoimaisuuden ja virheet ovat todettu vasta viimeisessä lohkomistoimituksessa ?

    Millä tarkkuudella ja kuinka kauas taaksepäin pitäisi vanhojen asiakirjojen selvitys toimituksessa tehdä ?

    Onko virheiden kumuloituva ketju katkaistavissa ?
    Valitusaika ?
    Onko laki kansalaisten oikeuden tuoja
    vai virkamiesten virheiden suoja ?

    Takaako laki keisarilla uudet vaatteet ?
    Kyselee : pikkupoika

  6. Todella haastavaa nykyiset rajaselvitykset.Ja nimenomaan tämä seikka että suoriksi merkatut rajalinjat eivät olekaan maastossa suoria.Onkohan OIKEAT rajalinjat tiedossa esim.metsäkoneurakoitsijoilla.Tokkopa!Ilmeisesti moton tietokoneessa vain suorat linjat jos ollaan metsässä eikä tiestöä ole.Siinä muuten tukki vaihtaa omistajaa vauhdikkaasti ja ilman valitusta!
    Spekuloi mittari60

  7. Suomen metsissä ON rajapyykkejä joiden perusteella kiinteistöt on jaettu ja määritelty. Rajan kulku, silloin kun kyseessä jonkin yksittäisen henkilön aikoinaan, sepänsällin spesiaali, määriteltiin satojen metrien mittaiselle rajalle ”suora” joka ko. aikana selvensi rajan kulkua – muuta konstia kun ei ollut. Rajan käyntejä on käyty ja raja riitoja ratkottu – aina on naapuri riitoja saatu aikaan rajoja käymällä. Joskus rajan kulku on tehty yhteistyössä joskus viekas naapuri on rahan tai viinan tai muun kiertueen kautta saanut maan mittarin paperiin merkintöjä. Nykyaikana satoja metriä pitkien mäkisten ja soisten ja purojen polveilevaa rajaa ei tarvitse merkitä sanoin maa mittarin papereihin. Nykyään on yksinkertaista ilmaista rajan sijainti päätepisteenä suorana linjana. Aikojen alussa kulmakivet ovat olleet ne PERUSPISTEET. Linjanveto on ollut se naapuri vihan lähde ja siemen.

  8. Me maanomistajinna ollet emme saanut ilmasta mitään seikkoja rajasta koska naapurimme otti asian kartoittajan ja insinöörin kanssa haltuun ja ne ratkaistiin Piikilanka-aita ratkaisuna vaiikka Pyykitmaastossa oli paikoilaan. Tuomio oli meidän kohdalta se että alkuperäiset pyykit hylätiin ja piikilanka systeemi astui voimaa

Vastaa käyttäjälle SamV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.