Metsänkasvatuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaille myytävästä puusta syntyvää kantorahatuloa. Metsä antaa omistajalleen myös mielihyvää ja muita arvoja, mutta ruokakaupassa maksuna käyvät ainoastaan puukaupasta saadut eurot.
Puun myyminen on helppoa. Helpoimmalla pääset, kun laitat sähköpostia tai soitat jollekin metsäyhtiöistä tai puunvälittäjistä. Yhteydenoton jälkeen puunostajat tulevat ilmaiseksi katsomaan minkälaisia puita sinulla olisi myytävänä metsässä. Jos ostajalle on sinun puille tarvetta, saat puista ostotarjouksen. Myynti on vaivatonta, sinun tarvitsee vain kertoa haluavasi myydä puuta ja allekirjoittaa muutama paperi.
Toinen vaihtoehto on nähdä hieman vaivaa ja pohtia ensin itse mitä haluat myydä ja kilpailuttaa puunostajia. Kilpailuttaminen on helppoa, puukaupan valmistelu vie kirjoituspöydän ääressä vain muutamia tunteja. Harvemmat metsätalouden työvaiheet ovat yhtä nopeita ja hyväpalkkaisia kuin puukaupan valmistelu. Kannattaa ennemmin ulkoistaa matalapalkkaisempi raivaussahaaminen kuin kovapalkkainen puukaupan tekeminen.
Puun myymiseen ei liity mystisiä taitoja. Mielestäni puukaupat kannattaa tehdä itse.Puukaupan voi tehdä joko pystykauppana tai hankintakauppana. Pystykaupassa metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjälle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuukustannuksista.
Hankintakaupassa metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, josta metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, metsänkäyttöilmoituksesta, laatuvaatimuksista ja korjuukustannuksista. Hankintakauppaa tehdessä kannattaa hoitaa itse korjuu eikä antaa välittäjälle vapaata valtakirjaa korjuuseen. Valtakirjalla tulee helposti yllätyksiä korjuukustannuksien karatessa ennakoitua suuremmiksi.
Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa. Kauppavaihtoehdoista pystykauppa on yleisin ja helpoin. Naputtelin tämän jutun pystykauppa mielessä. Kirjoitin aikaisemmin hankintakaupan tekemisestä jutussa ”tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla”.Perinteisesti metsänomistajat ovat tehneet varsinaisen tulonsa uudistushakkuilla. Tulevien uudistushakkuiden tulot määritellään jo aikaisempien harvennuksien toteutuksessa. Hyvin hoidetusta metsästä syntyvät parhaimmat uudistushakkuutulot.
Ensiharvennuksia on pidetty enemmän metsänhoidollisina töinä, mutta saadakseen metsätalouden kokonaiskannattavuuden kuntoon kannattaa ensiharvennuksillakin kiinnittää huomiota puusta saatavaa hintaan.
Ensiharvennuksia myydessä sinulla on vähän pelivaraa hintaneuvotteluissa puun kokonaiskysynnän laskiessa. Metsäyhtiöt tietävät, että joudut myymään puuta halvalla saadaksesi metsän metsätaloudellisesti kuntoon. Uudistushakkuita myydessä sinulla on yleensä mahdollisuus odottaa metsäteollisuuden lopputuotteiden kysyntää, jolloin metsäteollisuus on halukas ostamaan puuta kohtuulliseen hintaan.
Metsäteollisuuden tuotteiden hyvä kysyntä ei vaikuta suoraan raakapuusta saatavaan hintaan. Vaikka vuonna 2015 on myyty havusellua kaikkien aikojen korkeimmalla eurohinnalla per tonni, on havukuitupuun hinta edelleen matalalla. Metsäyhtiöillä ei ole ollut ongelmia saada tarpeeksi puuta halvalla hinnallakaan, jolloin metsäyhtiöillä ei ole ollut motivaatiota maksaa kuitukokoisesta puusta edes kohtuullista korvausta. Markkinatalous ei toimi kunnolla tilanteessa, jossa myyjiä on monta sataatuhatta ja ostajia alle kymmenen.Kuten kirjoitin helmikuun 2015 jutussa, Suomessa kasvaa tarpeeksi puuta metsäteollisuudelle ja poltettavaksi. Jos metsäyhtiöt eivät halua maksaa tulevaisuudessakaan puusta kunnolla pystykaupalla, voivat puuntuottajat myydä puut hankintakauppana vaikka energiayhtiöille poltettavaksi. Naputtelin lokakuussa 2014 pidemmän jutun energiapuun myymisestä. Kannattaa lukea juttu, jos energiapuu ei ole tuttu aihe.
Puukaupan eteneminen
Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Myyjänä on yleensä yksityishenkilö ja ostajana metsäyhtiön tai puuvälittäjän ammattimainen ostomies. Olemme tehneet omat puukaupat sähköpostin avulla. Meillä ei ole ollut tarvetta vaivata muutenkin kiireisiä ostomiehiä ja -naisia pyytämällä heitä meidän tuvan pöydän ääreen juomaan kahveja. Kuten muussakin kaupankäynnissä, saadakseen ostotarjouksia kannattaa tehdä asiakkaan elämästä mahdollisimman helppoa.
Puukauppa lähtee liikkeelle päättäessäsi että haluat myydä puuta. Pystykaupalla puuta myydessä puukauppa seuraa vaiheita:
- Mieti kohteet jotka haluat myydä. Löydät sopivat kohteet joko metsäsuunnitelmasta, valtion ylläpitämästä metsään.fi -palvelusta tai kävelemällä omissa metsissä. Alle 200 hehtaarin tiloilla järjestelmällinen metsissä kävely on tehokas tapa löytää sopivat kohteet. Laita tarjouskyselyyn mukaan kohdekartta, josta ostaja näkee suoraan myynnissä olevat kuviot.
- Ennakkoraivaa suunnitellut leimikot tarpeen mukaan. Ennakkoraivaus on hyvä tehdä jo paria vuotta ennen hakkuita. Jos hakkuut tulevat yllätyksenä, ennakkoraivaus kannattaa joka tapauksessa tehdä ennen ostomiehen saapumista palstalle. Raivattua palstaa ostaessa ostomiehen ei tarvitse jännittää, tuleeko palsta raivattua kunnolla ennen hakkuiden aloitusta.
- Katso metsäsuunnitelmasta tai mittaamalla metsässä miten paljon puuta pitäisi kertyä tavaralajeittain.
- Pyydä tarjoukset puunostajilta sähköpostilla. Löydät paikalliset yhteystiedot metsäyhtiöiden, sahojen ja muiden puunostajien verkkosivuilta. Sahat ovat erityisen kiinnostuneita ostamaan tukkivaltaisilta uudistushakkuilta puutavaraa.
- Sovi puunostajan kanssa hinnat, puiden minimimitat ja hakkuuajankohdat. Voit sopia samalla myös uudistusalojen maanmuokkauksesta ja taimien toimittamisesta.
- Lue puukauppasopimus tarkasti läpi. Jos olet sopimukseen tyytyväinen, allekirjoita puukauppasopimus. Varmista, että puiden omistus siirtyy ostajalle vasta ”maksettaessa”.
- Käy rajaamassa yhdessä puunostajan kanssa leimikot kuitunauhalla. Jos olet metsäsertifioinnissa mukana, rajatkaa samalla uudistushakkuiden jättöpuuryhmät maastoon.
- Vastaanota noin 30% oletetusta puunmyyntitulosta etumaksuna. Etumaksusta sovitaan puukauppasopimuksessa.
- Odota. Hakkuut tapahtuvat yleensä vähintään kahden viikon tai enintään kahden vuoden sisällä puukauppasopimuksen allekirjoittamisesta.
- Käy tarkistamassa hakkuiden alkaessa, että ostomiehen kanssa sovitut asiat ovat siirtyneet myös korjuuyrittäjän tietoon ja harvennuksen laatu on mielestäsi hyvää.
- Käy tarkastamassa hakkuiden jälkeen korjuujälki ja puutavarapinot.
- Allekirjoita mittauspöytäkirja, jos olet tyytyväinen hakkuuseen.
- Vastaanota loput rahoista.
Pitkästä listasta huolimatta puun myyminen on muihin metsätöihin verrattuna vaivatonta. Olemme hoitaneet itse puukaupan kaikki vaiheet. Ei-omatoimisille myyjille puukaupan hoitamiseen löytyy Suomesta myös vino pino erilaisia metsäpalveluyrityksiä, tunnetuimpana Metsänhoitoyhdistykset. Paikalliset metsäpalveluyritykset löytää Googlen tai metsätie.fi -verkkopalvelun kautta.
Metsänhoitoyhdistykset ottavat puukaupassa avustamisesta yleensä kuutiokohtaisen korvauksen. Puukaupassa avustaminen saattaa sisältää myös ilmaisia vaiheita. Esimerkiksi puunmyyntisuunnitelma saattaa olla metsänhoitoyhdistyksien jäsenille ilmainen markkinointivaihe.
Puukauppatarjouksien pyytäminen
Myydäksesi puuta sinun pitää päättää ensiksi alueet, joilta haluat myydä puuta. Alle 200 hehtaarin metsäomaisuuden kanssa helpoin tapa kohteiden löytämiseen on järjestelmällinen kävely omissa metsissä. Metsäsuunnitelman tietojen ja todellisuuden ollessa ristiriidassa, kannattaa seurata todellisuutta.
Metsäkoneita ei kannatta tuoda turhaan tontille. Samalla, kun olet myymässä puuta, kannattaa pohtia onko sinulla tarvetta raivata metsäteiden tai ojalinjojen linjoilta puustoa. Kun tilalla tehdään muitakin hakkuita, metsäkoneilla on helppoa hakata samalla kuljetuksella tie- ja ojalinjat auki. Koneiden kuljettaminen lavetilla ympäriinsä ei tuota muuta kuin kuluja. Kannattaa tehdä metsäsuunnitelman kuviokartasta sähköinen kopio tietokoneelle. Saat kuviokartasta kopion esimerkiksi metsään.fi -palvelusta, sähköisestä metsäsuunnitelmasta tai skannerilla paperisesta metsäsuunnitelmasta. Skannasin meidän metsäsuunnitelman kopiokoneen avulla yhdeksi suureksi pdf-tiedostoksi, josta otin pdf-tulostimella vielä erilleen puukauppa-aiheiset sivut omaksi tiedostoksi. Laitoimme puunostajille sähköpostiviestin mukaan metsäsuunnitelman puukauppasivut. Tiedon panttaamisesta ei ole hyötyä.
Helpottaaksemme ostomiesten työtä voi kuviokartasta vielä värittää tietokoneella suunnitellut kuviot hakkuutavoittain (esimerkiksi uudistus = punainen, harvennus = vihreä) esille sekä piirtää sinisellä viivalla suunnitellut ojalinjat. Hyvän kartan avulla ostajan on helppo hahmottaa mitä olet myymässä ja korjuuyrittäjän suunnitella miten hakkaa puut tilalta.
Puunmyynnissä helpottaa, jos sinulla on saatavilla joko jokin metsäsuunnitelma tai metsään.fi -palvelusta löytyy sinun tilasi laserkeilaustiedot. Metsään.fi -palvelun tiedot ovat epätarkat, mutta auttavat edes alkuun puukaupassa. Pystyt laskemaan metsäsuunnitelman avulla tavaralajeittain miten paljon hakkuista kuuluisi kertyä puuta. Meillä on tulossa lähivuosina uudistukseen ylläolevassa kuvassa oleva kohde. Keräämme kohteen kanssa myös muuta myytävää samaan hakkuuseen.
Myytävistä leimikoista kannattaa koostaa tavaralajeittain selkeä taulukko (linkin takana excel-taulukko), josta puunostaja näkee suoraan mitä olet myymässä. Mitä helpommaksi teet puunostamisen, sitä todennäköisemmin saat ostotarjouksia. Kerää kaikki samalla kerralla myytävät kuviot yhteen taulukkoon.
Linkin taulukossa on mukana kenttä, johon voit täyttää puunostajien tarjoamat puutavaralajikohtaiset tarjoukset. Taulukko laskee sinulle suoraan miten paljon puunostaja on valmis maksamaan koko leimikosta. Jos kahdella puunostajalla on samat katkontamitat, puut kannattaa myydä sille, joka tarjoaa leimikosta kokonaisuudessa korkeimman hinnan. Lähes samankokoisten tarjousten tilanteessa kannattaa myydä puut joko sille ostajalla kenen kanssa hommat on mennyt aikaisemminkin hyvin tai kenestä pidät muuten jostakin syystä enemmän.
Tulevaisuudessa puukaupat tehdään varmaan suoraan sähköisen metsäsuunnitelman avulla. Vuonna 2015 markkinoilla ei ole vielä omatoimiselle metsänomistajalla palvelua, jonka avulla hän voisi kilpailuttaa helposti puunostajia suoraan sähköisesti lähettelemättä sähköposteja. Metsänhoitoyhdistyksien puumarkkinat.fi on tarkoitettu vain Metsänhoitoyhdistyksien valtakirjakauppojen ostotarjouksia varten.
Puunhinnan muodostuminen
Metsäyhtiöt maksavat puusta niin vähän kuin mahdollista. Kauppatapahtuma on samanlainen kuin käytetyn auton myynti jobbarille. Ostajat ovat asettaneet aluksi puiden kuutiohinnalle ylärajan, jota parempaa hintaa ei saa vaikka kohde olisi miten hyvä. Tästä ylärajahinnasta puunostajat pyrkivät vähentämään erilaisien syiden avulla kuutiohintoja. Pitkät metsäkuljetusmatkat ja talvihakkuukelpoisuus ovat hyviä keinoja tiputtaa puusta maksettavaa kuutiohintaa.
Suuresta sahan lähellä sijaitsevasta kelirikkokelpoisesta, hitaasti kasvaneista, ohutoksaisista, järeistä ja suorista puista koostuvasta uudistusalasta ei saa merkittävästi suurempaa kuutiohintaa kuin kauempana sijaitsevasta kesäkorjuukelpoisesta pienemmästä kohteesta.Puun hinnoista saa aavistusta katsomalla hintatilastoja esimerkiksi Metsälehden sivuilta. Sivuston hinnat ovat keskimääräisiä arvonlisäverottomia hintoja kiintokuutiolta. Hinnat antavat vain viitettä hintatasosta, puukaupasta saatavaan summaan vaikuttaa esimerkiksi:
- Puumarkkinatilanne. Metsäyhtiöiden varastojen ollessa täynnä, yhtiöt ostavat puuta vain saadessaan sitä halvalla. Ei kannata tarjota talvikelpoisia kuusikoita uudistushakkuuseen metsäyhtiöiden ilmoitettua kaipaavansa vain kelirikkokelpoisia männiköitä. Tärkein tekijä.
- Kaupan leimikoiden yhteispinta-ala. Metsäkoneiden kuljettaminen palstalle maksaa lähes 400 euroa per kohde. Pienillä kohteilla kuutiokohtainen kuljetuskustannus nousee merkittäväksi.
- Erilaisien puulajien kertymä. Yhden puulajin leimikoista saa korkeamman hinnan kuin monen tavaralajin leimikoista. Ostajalle on parempi saada monta tukkirekallista puuta samaan kohteeseen kuin pieniä eriä puuta moneen kohteeseen.
- Kohteen korjuu- ja kuljetuskelpoisuus. Talvikohteiden hinta on matalampi kuin kesäkohteiden. Kelirikkokohteista maksetaan kesäkohteita korkeampaa hintaa. Hyvän tienlaidasta puut saa helpommin tehtaalle kuin pitkän heikkokuntoisen pikkutien päästä.
- Metsäkuljetusmatka. Puun kuljettaminen maksaa suurella metsätraktorilla kuutiolta noin 0.33€/100 metriä. Esimerkiksi 600 metrin päässä varastopaikalta olevan kohteen korjuu maksaa kaksi euroa enemmän kuin kaukokuljetuspaikan vieressä olevan kohteen korjaaminen
- Puuston keskikoko. Mitä suurempia puut ovat, sitä nopeammin niitä saa korjattua harvesterilla. 10 litran kokomuutos vaikuttaa harvennuksella hintaan euron.
- Katkontamitat. Yhtiön katkoessa tukit paksumpaan minimimittaan / pidemmiksi yhtiöt voivat maksaa tukista korkeampaa hintaa. Haittapuolena kovemmista ehdoista on pienempi tukkikertymä toiselle ostajalle kelpaavien tukkien päätyessä kuitupinoon.
Suurin vaikutus leimikosta saatavaan hintaan on puumarkkinatilanteella sekä uudistushakkuilla tukin katkonnalla. Puumarkkinatilanteeseen ei voi vaikuttaa itse kuin ajoittamalla kaupat tilanteisiin, jolloin metsäteollisuuden tuotteilla on hyvä kysyntä. Kannattaa seurata metsäaiheisia uutisia ja puun hintakäyrää.
Sinulla on oikeus neuvotella puunostajan kanssa ostotarjouksen jälkeen hinnoista. Voit esittää vastatarjouksen hinnoista, jos hinnat tuntuvat matalilta. Ostomies tekee kaikkensa pitääkseen hinnat alhaalla. Yhtenä kikkana ostomiehillä on kertoa, että ensi viikolla hinnat laskevat entisestään ja et tule saamaan edes näin hyvää tarjousta tulevaisuudessa.
Korjuulaadun arvioiminen
Harvennushakkuilla saatavan rahamäärän lisäksi on tärkeää mihin kuntoon metsä jää hakkuiden jälkeen. Kannattaa käydä harvennuksen alussa katsomassa onko työ lähtenyt käyntiin sovitulla tavalla. Työn alussa voi vielä vaikuttaa harvennuksen laatuun. Kannattaa käydä myös hakkuiden jälkeen katsomassa koko alan työn laatua. Jälkikäteen tehdyllä tarkastuksella opit kannattaako samalle ostajalle myydä puuta uudestaan tai vähintään ilmoittaa, että samalla korjuuyrittäjällä ei ole enää asiaa sinun metsiisi. Harvennuksen laadun pystyy maallikkokin tarkastamaan helposti:
- Jäävän puuston määrä ja laatu. Harvennuksen jälkeen metsään pitää jäädä kasvatuskelpoinen puusto.
- Ajourien leveys. Ajouran leveyden pitäisi olla alle neljä metriä. Urien tulee olla koneellisessa korjuussa leveät, jos halutaan välttää puiden ajossa jäävän puuston kolhut.
- Ajourien väli. Ajourien välin tulisi olla 20 metriä.
- Kolhiintuneiden puiden määrä. Hakkuukoneen kaatokoura ja ajokoneen koura ja pankot kolhivat helposti metsään jääviä puita.
- Urapainaumat. Ajokone ei saisi upota yli 10 cm maastoon. Yksittäisiä monttuja ei huomioida. Painaumat eivät saa katkoa jäävien puiden juuria.
Nimensä mukaisesti, metsän kuuluu näyttää harvennuksen jälkeen harvalta. Harvennuksen voimakkuuden voi arvioida relaskoopin ja harvennusmallien avulla (naputtelin linkin takana olevan jutun aikaisemmin aiheesta) tai katsomalla jääneiden puiden keskimääräistä väliä. Esimerkiksi kuusikon ensiharvennuksen jälkeen puiden kuuluisi olla toisistaan noin 3.5 metrin välein, koivikon harvemmassa. Tiheyden arviointi on helppoa myös silmävaraisesti. Valitse metsästä puu ja katso miten lähellä sitä kasvavat seuraavat puut. Jos puut ovat noin 3.5 metrin välein, on ensiharvennus sopivan harva.
Harvennuksen laatu riippuu metsäkoneiden käyttäjistä. Laatu on valitettavasti enemmän kiinni tuurista kuin puunmyyjän osaamisesta. Ainoa varma tapa saada haluamaansa harvennuslaatua on tehdä harvennus hankintakaupalla itse tai ostaa itse korjuupalvelu hyväksi koetulta yrittäjältä.
Pystykaupalla myydessä voisit teoriassa toivoa puunostajalta aina samaa kuskia harvennuksille. Käytännössä sinun ei kannata tehdä toivomusta. Sitomalla itsesi tiettyyn kuskiin, kerrot puunostajalle myyväsi puut hänelle ilman sen suurempaa kilpailutusta. Lisäksi hyvälläkin kuskilla on huonoja päiviä ja vuorotyötä tehdessä ainakin puolelle leimikosta tulee toinen kuski.
Suosittelen joskus tekemään itse hankintahakkuita, naputtelin aiemmin jutun kuusikon ensiharventamisesta hankintahakkuuna. Omatoimisesti tehtyjen hakkuiden jälkeet osaat arvioida ulkopuolisen tekemää työtä paremmin.
En halua pelotella panttaamaan harvennuksia huonon työn laadun pelossa. On parempi harventaa metsä huonosti kuin jättää metsä harventamatta. Unohtamalla harvennuksen on lopputulos varmasti huono. Uudistushakkuulla koneen kuljettajalla ei ole vastaavaa merkitystä. Kuljettajat vaikuttavat puiden katkontaan vain vähän ostajan kertoessa tietoliikenneyhdeyden avulla hakkuukoneen tietokoneelle, mitä pituuksia tukista ostaja sillä viikolla haluaa. Tukkikertymä on kiinni tuurista.
Puunkatkonnan seuranta
Helpoin tapa valvoa puunkatkontaa on laskea hakkuun jälkeen mittaustodistuksesta hakkuusta kertyneen puutavaran tukkiosuus. Tukkiosuus lasketaan jakamalla esimerkiksi kertyneen kuusitukin määrä hakkuusta kertyneellä kuusen kokonaismäärällä. Esimerkiksi jos uudistushakkuulta kertyy 170 kuutiota kuusikuitua ja 600 kuutiota tukkia, on tukkiosuus ollut 600 / (170 + 600) = 78 prosenttia.Ylläolevassa kuvassa on esimerkkinä kuusen tukkiprosenttitaulukko Etelä-Suomessa sijaitseviin metsiin. Metsän tukkiosuus nousee rinnankorkeusläpimitan ja pituuden kasvaessa. Ensiharvennuksella käytännössä kaikki puut menevät kuiduksi. Toisella harvennuksella tukkiosuus vaihtelee puiden rinnankorkeusläpimitan mukaan, esimerkiksi rinnankorkeusläpimitan kasvaessa 19 ja 23 senttimetrin välillä kasvaa tukkiosuus 40% luokasta 70% luokkaan. Etelä-Suomessa olevalla havupuu-uudistushakkuulla pitäisi tulla yli 85 prosenttia tukkia.
Perinteisesti sahat ovat onnistuneet löytämään metsästä enemmän tukkia kuin kuitupuuta käyttävät ostajat.Tukkikertymään vaikuttaa latvamittojen lisäksi myös metsästä hakattavien puiden katkaisupituus. Pahimmillaan sahan myytyä reilun erän 4.6 metriä pitkää lautaa, hakkaa metsäyhtiö metsästä 4.6 metriä pitkää tavaraa riippumatta tukin apteeraamisen järkevyydestä. Kauppaehtoihin on saatettu sopia myös muita mittoja, mutta todellisuus metsässä on erilainen.
Yksittäisen leimikon osalta katkontaan on mahdotonta vaikuttaa muuten kuin tekemällä hakkuu itse hankintana. Metsäyhtiöt lähettävät katkontatiedot metsäkoneen hakkuuohjelmalle, joka sen jälkeen katkoo puut automaattisesti kuskin sen suuremmin vaikuttamatta puiden katkontaan. Kuskin tehtävänä puiden katkonnossa on tarkkailla puiden vikoja ja antaa hakkuuohjelman päättää katkonnasta.
Voisi olettaa, että metsänomistaja saisi nähtäväkseen myöhemmin metsästä katkottujen tukkien määrät per katkottu mitta. Saadessaan katkontalistan näkisi valveutunut puunmyyjä suoraan apteerauksen jakautumisesta mittojen kesken onko metsästä käyty hakemassa vain tietyn mittaisia tukkeja sahan sen viikon tarpeeseen vai katkottu tukkeja mahdollisimman paljon puunmyyjän eduksi.
Jostakin syystä metsäyhtiöillä on oikeus pitää tämä katkontatieto salaisena, jos metsäyhtiö niin haluaa tehdä. Maaseudun tulevaisuudessa oli maaliskuussa 2015 juttu, jossa metsänomistajien itse omistama Metsägroup ei suostunut luovuttamaan katkontatietoa puukauppaa hoitavalle Metsänhoitoyhdistykselle.
Eduskunta voisi halutessaan päivittää hakkuutietojen luovuttamispakon esimerkiksi lakiin puutavaran mittauksesta. Katkontatieto on mielestäni oleellinen osa puutavaran mittausta. Minun on vaikea nähdä syytä miksi lakia ei voisi muuttaa avoimuutta kannattavaan suuntaan. Toinen tapa tukkiosuuden rinnalla katkonnan tarkastuksessa on arvioida kuitu- ja energiapuupinoissa olevien puiden kokoa. Ylläolevassa kuvassa on meidän hakkuilta kertynyttä koivukuitua. Pinossa näkyy kohtuullisen reiluja runkoja, rungot olisivat kelvanneet minimimitan puolesta tukkipinoon, mutta jokin vika oli tiputtanut puut kuiduksi. Tai ainakin näin toivon ja uskon. Tarkemmalla katkonnalla puut olisi saanut ehkä pelastettua edes vaneripinoon.
Kannattaa katsoa kuitupuupinojen päällä olevien ylikokoisien puiden laatuja. Jos löydät puusta monivääryyttä (eli se vääntyy kahteen suuntaan), lahoja tai suuria oksia tai koroja (kuoressa on syvä ura), on puun paikka kuitupinossa.
Koneellisessa hakkuussa puut mitataan hakkuukoneen kourassa olevalla mittalaitteella. Hakkuiden jälkeen koneesta lähetetään listat kertymistä puunostajalle. Saatuaan listat puunostaja lähettää tiedot sinulle allekirjoitettavaksi. Allekirjoittamalla mittaustodistuksen, hyväksyt puukaupasta kertyneet määrät. Jos pinot ovat mielestäsi väärässä, älä hyväksy mittaustodistusta. Ota ensiksi yhteyttä ostomieheen ja kerro mistä kiikastaa. Jos ongelman on esimerkiksi puiden määrän mittaus, voit viime kädessä hommata valtiota edustavan virallisen mittaajaan ratkomaan mittausongelmaa. Olen tehnyt itse pari kertaa moottorisahalla saha- ja vaneritukkeja. Kirjoitin aikaisemmin pidemmän jutun aiheella tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupolla. Käytännössä hankintahakkaaja saa enemmän rahaa samalta leimikolta kuin pystykaupalla myyjä, koska hankintahakkaaja pystyy apteeraamaan tukista kaikkia mittoja. Metsäyhtiö katkoo puut metsässä oman edun mukaan, jolloin tukkikertymä jää yleensä heikommaksi.
Puunmyynti on helppoa
Puunmyynti on kokonaisuudessa helppoa. Helpoimmillaan otat yhteyttä sattuman varaisesti johonkin metsäyhtiöön ja myyt puut heille. Seuraavaksi helpoin vaihtoehto on ottaa yhteyttä metsäpalveluyrityksiin, jotka maksua vastaan hoitavat puukaupan käytännön toteuttamisen. Kolmas vaihtoehto hoitaa kauppa itse.
Puuta myydessä kannattaa pohtia minkälaista puuta asiakas tarvitsee. Mäntyä sahaava saha on valmis maksamaan paremmin mäntytukista ja katkoo tukin tarkemmin kuin männystä sellua tekevä ostaja. Tämän tiedon päättelyyn ei tarvita tilastoja.
Teoriassa se ostaja kenen tuotantolaitos on lähimpänä, maksaisi puista parhaimman hinnan. Käytännössä kaukokuljetusetäisyys ei vaikuta puun hintaan. Myymäsi puut eivät välttämättä päädy ostajan omaan käyttöön. Puutavara saattaa mennä oikeasti ostajan kilpailijan tuotantolaitoksille. Metsäyhtiöt vaihtavat puueriä jatkuvasti omaa tehdasta lähellä oleviin puueriin. On fiksumpaa vaihtaa puut tehtaan lähellä oleviin puihin kuin lähteä kuljettamaan puita pitkiä matkoja. Katselin meidän hakkuun jälkeen tienvarressa olevien pinojen päissä olevista lapuista puiden kuljetuskohteita. Eivät menneet ostajan omille laitoksille.
Puusta saatavaa huonoa hintaa tai heikkoa katkontaa ei kannata pelätä turhaan. Kaikkein heikon tulos puusta saadaan, jos et myy puuta pelätessäsi heikkoja kauppoja.
Hyvä juttu! Kiitti!
Kiitoksia.
Terve, Hyvä juttu mutta muutamaan asiaan on kommentoitavaa.
Jos lähdetään ihan alusta.
Ensinnäkin hankintakaupassa puuta ostava yhtiö tekee metsänkäyttöilmoituksen ihan mielellään kun vain pyytää. Pystykaupassa metsänomistaja todellakin myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle ja lisäyksenä vielä, että sovituista puutavalajeista.
Puukaupan etenemisessä suosittelisin kyllä, että palstalla käydään ostomiehen kanssa. Siellä ainakin minulla hinta on yleensä noussut yli markkinahintojen. On yleistä, että jos kauppa on vain sähköpostin varassa niin ostaja ei käy edes vilkaisemassa kohdetta vaan tekee tarjouksen suoraan esim. metsäsuunnitelman lukujen mukaan. Ja metsäsuunnitelman luvut voivat olla myös ihan mitä tahansa. Lisäksi listauksesta puuttuvat kokonaan erikoispuutavaralajit. Esim. juuri niistä sovitaan siellä kohteella paikan päällä. Oksaton mäntytyvi on helposti yli 70 €/m3, järeä koivutyvi jopa 110 €/m3 kun sitä vain tarpeeksi on mutta pienemmistäkin määristä maksetaan 80 €/m3. Pylväistä maksetaan helposti yli 10 €/m3 enemmän kuin tukista. Hyvillä leimikoilla juuri nämä erikoispuutavaralajit nostavat mukavasti leimikosta saatavaa hintaa.
Jos olet Metsänhoitoyhdistyksen jäsen niin kuulut automaattisesti sertifioinnin piiriin. Jos et, asian voit hoitaa jonkun metsäyhtiön kautta tai itse liittymällä sertifionnin piiriin.
Hakkuun alkaessa on hyvä käydä palstalla katsomassa, että tukit katkotaan miten on sovittu ja nimenomaan kaikkia mittoja käytetään. Sinulla on harhaluulo (kuten minullakin oli) siitä, että kaikki kuskit katkovat automaatilla. Väärin. Puun voi katkoa niihin mittoihin kun se on vain mahdollista eli tavallaan ohitetaan apti. Korjuuyrittäjällehän se on tuottoisinta katkoa vain automaatilla koska tällöin raha virtaa nopeammin laariin ja pääsee nopeammin seuraavalla leimikolle. Näin hyväkin tukkileimikko saadaan silputtua väärin. Itse edellytän aina kuskia joka hakkaa muutoin kun automaatilla, se näkyy pinoissa ja tilissä. Ja tähän katkontaan tosiaan tulee kiinnittää huomiota heti hakkuun alettua eikä loputtua. Ostomiehen kanssa paikan päällä voi sopia myös esim. tyvilumppien katkonnasta. Eli esim. koivikossahan voi yleensä olla tyvimutkaa niin nyt siitä otetaan n.2 metrin mittainen pätkä eli se mutkan osuus pois. Muutoin siitä katkotaan lyhin mahdollinen kuitu. Eli aika paljon menetetään tukkia leimikolla. Sama pätee esim. kuuseen jos on lahoa tyvessä.
Noihin kiinnostamattomiin ensiharvennuksiin yms voi vaikuttaa niin, että ketjutat ne yhteen sellaisten leimikoiden kanssa jotka käyvät kaupaksi hyvin. Tämä tosin vaatii sen, että neuvotellaan siellä palstalla. On toiminut hyvin.
On ihan yleinen tieto nykyään se, että parhaan hinnan puusta saa keväällä touko-kesäkuussa. Muulloinkin voi olla kysyntäpiikkejä mutta tällöin tarvitsee olla hereillä. Firmat eivät osta enää varantoon.
Mielestäni ajattelet liikaa muita. Ei ne muutkaan ajattele sinua. Ne ajattelee vain omaa pussia. Esim. olet aivan oikeassa noista siirroista ja hinnoista, mutta siinäkin ketjutuksella saadaan ihmeitä aikaan. Ei se ole sinun tehtävä ajatella ja opettaa firmoja ja koneyrittäjiä siihen.
Hyvät sivut olet tänne naputellut :)
Kiitoksia monipuolisesta / asiapitoisesta kommentista. Olet selkeästi tehnyt minua useamman kerran puukauppoja. Tuossa on monta hyvää näkökulmaa puukauppaan.
Ostomiehen kanssa palstalla käyminen on asiallinen vaihe puukaupan etenemisessä varsinkin isommissa kaupoissa. Pienien kauppojen kanssa ei etämetsänomistajan kannata käydä kiertämässä palstaa jokaisen ostomiehen kanssa. Jää lisähinnasta saatava tuntipalkka pieneksi.
Erikoislaadut ansaitsevat oman blogikirjoituksen, jätin erikoislaadut jutusta pois pitääkseni jutun pituuden edes kohtuullisena. Minulla on muutenkin tapana kirjoittaa turhan pitkiä kirjoituksia.
Kiitos vielä todella hyvästä kommentista. Toivottavasti jutun lukijat lukevat kommenttisi läpi.
Hei Paavo.
Olen lukenut lähes kaikki kirjoituksesi läpi ja kiitoksia asiapitoisista kirjoituksista.
Kuuselle olit löytänyt tukkiprosentti taulukon mutta onko männylle vastaavaa tullut vastaan? Itse en ole onnistunut löytämään.
Eli siis keskiläpimitta ja keskipituus antaa viihteellisen tukkiprosentin.
Terveisin keskivertoa huomattavasti nuorempi metsänomistaja.
Päivitysilmoitus: Ojittamalla metsän vesitalous kuntoon | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja
Olen lueskellut aika tarkasti kaiken mitä olet kirjoitellut sen verran mielenkiintoiset aiheet ja asiallista tekstiä.
Kysynkin kun olen puukauppaa taas tekemässä ja myytävä tuote pitää tuntea ostajaa paremmin että oletko törmännyt vastaavaan tukkiprosentti taulukkoon männylle mitä tuossa jutussa oli kuuselle?
Itse en ole kuin yhden ja se ei ollut mitenkään tarkka.
Itsessään tukkiprosentti ei kaupan euromäärää ratkaise vaan juurikin motokuski ja katkonta.
Moi. Vaikka nuo tukkiprosenttitaulukot on tehty valtion rahoille, kuuluvat niiden tekijänoikeudet Tapiolle. Tapio myy kohtuullisella hinnalla metsäalan taulukoita, esimerkiksi Hyvän metsänhoidon suositusten maastotaulukot maksaa 17 euroa. Laitoin Tapiolle sähköpostia ja kysyin sisältääkö tuote tukkiprosenttitaulukot.
Muokkaus samana iltana: Kysyin aiheesta Tapiosta ja sain vastauksen:”Maastotaulukot –julkaisu ei sisällä tukkiprosentti taulukkoa, mutta löytyy Tapion taskukirjasta jota saa tilata Metsäkustannukselta”. Metsäkustannnuksella on verkkokauppa josta kirjan löytää hintaan 76.80 euroa. Tuossa on kokonaisuudessa 490 sivua joten täytyy olla isot taskut.
Tapion taskukirjaa löytyy satunnaisesti kirpputoreilta ja antikvariaateista, kannattaa käydä kiertämässä. Uusin painos ei ole välttämättä paras, itselläni on 90-luvun puolivälin painos jossa on erillisessä liitevihkossa taulukoita, sisältäen myös tukkiprosenttitaulukon eri puulajeille. Liite on helppo kantaa mukana metsässä jos sitä tarvitsee.
Päivitysilmoitus: Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020] | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja
Päivitysilmoitus: Numerot ja taajamametsät | Zygomatica
Laitan tähän lainauksen tekstistä: ”Puun myymiseen ei liity mystisiä taitoja. Mielestäni puukaupat kannattaa tehdä itse.” Olen hieman eri mieltä, seuraavaksi perusteluja.
Myymiseen ei liitykään mystiikkaa, sen sijaan satunnaisella puun myyjällä, etenkään ensimmäisiä puukauppoja tekevällä, ei ole mitään tietoa siitä kuinka eri puun ostajat todellisuudessa katkovat puun.
Puun katkonta ostajien kesken vaihtelee eri paikkakuntien välillä todella paljon. Ostaja X voi tehdä jostakin leimikosta 75 ja ostaja Y vastaavasta leimikosta 85 %:a tukkia. Toisella paikkakunnalla osat voivat kääntyä päinvastoin. Tukin katkonnassa eri yhtiöiden välillä on oikeasti 10, jopa 15 % eroja. Vaikka olen pyrkinyt olemaan objektiivinen kommenteissani, nyt on pakko kehua ja puolustaa metsänhoitoyhdistyksiä vaikka se varmasti monelle nostaa karvat pystyyn ja aiheuttaa voimakkaita vastakommentteja.
Yli puolet yksityismetsien puukaupoista tehdään metsänhoitoyhdistysten välityksellä tai avustamana. Siellä on paras tieto oman paikkakunnan puunhinnoista ja eri ostajien katkonnasta kullakin hetkellä. Metsänhoitoyhdistyksellä on vuosittain kokemusta sadoista puukaupoista eri ostajille, yhdelläkään metsänomistajalla ei ole vastaavaa tietoa ja kokemusta.
Valtakirjan antaminen metsänhoitoyhdistykselle on puun myyjän kannalta kaikkein helpoin ja varmin tapa saada puulle mahdollisimman hyvä hinta. Siitä veloitetaan normaalisti 1-2 %:a puukaupan arvosta, mutta sillä voi saada yli 10 %:a lisähintaa juuri katkontatiedon ja myös yksikköhinnan avulla. Olen joskus verrannut maakuntatasolla valtakirjakauppojen ja Metlan keskihintojen eroa, se oli useita euroja per kuutio. Koska Metlan keskihintatilastossa on myös valtakirjakaupat mukana, tarkoittaa se sitä että puun ostajien suoraan ostamat puut ovat olleet vielä Metlan keskihintoja halvempia.
Metsänhoitoyhdistyksillä on eri hinnoitteluja eri palvelukokonaisuuksille, yleensä valtakirjakauppa kuitenkin sisältää leimikon tekemisen, puukaupan kilpailuttamisen ja mikä tärkeintä myös korjuun valvonnan. Kokonaisuuteen nähden sen hinta on mielestäni edullinen. Kun asiantuntija tekee leimikon, hän myös näkee millaista puuta siellä todellisuudessa kasvaa ja mitä eri puutavaralajeja sieltä voi saada, siitä jäljempänä lisää.
Vaikka olen metsäammattilainen niin olen myös etämetsänomistaja. Mikäli haluaisin tehdä puukaupan kunnolla, kävisin metsässä vähintään suunnittelemassa leimikon itse vaikka pyytäisinkin tarjoukset esimerkiksi sähköpostilla. Kävisin myös hakkuun aikana valvomassa korjuuta. Niistä tulisi vähintään kaksi matkaa metsään, yhteensä 400 euroa todellisia matkakuluja. Lisäksi mahdolliset palkan menetykset jos pitäisi käyttää työaikaa, matkoineen 2-3 päivää per reissu. Omatoimisuus tulisi siis rahallisestikin kalliiksi. Lisäksi vielä se fakta ettei itselläni ole tietoa kuinka eri ostajat paikkakunnalla oikeasti katkovat puun. Valtakirjan antaminen metsänhoitoyhdistykselle on siis ollut erittäin kannattavaa itselleni, puhtaasti omia kuluja tulisi helposti saman verran kuin mhy:n lasku.
Sitten eri puutavaralajeihin. Vaikka myyjä pyytää tarjouksia tietyistä määristä tukkia ja kuitua, voivat saadut tarjoukset olla erilaisia. Yksi ostaja tekee tarjouksen pyydetyllä tavalla, toisella on lisäksi vaikkapa pylvästä ja pikkutukkia ja kolmas tekee runkohintatarjouksen missä saman puulajin kaikille puutavaralajeille on sama hinta. Kuinka ensimmäistä puukauppaa tekevä voi verrata niin erilaisia tarjouksia ellei hänellä ole tietoa ja kokemusta siitä, mitä kyseisestä leimikosta voi oikeasti tehdä. Törkeimmissä tapauksissa pylvään ja pikkutukin määriä ei ole edes vähennetty muista puutavaralajeista vaan leimikon puumäärä on mystisesti kasvanut, nopeasti vilkaistuna ylivoimainen tarjous ei olekaan niin ylivoimainen koska puumäärä on suurempi kuin muissa tarjouksissa. Myöskään sitä ostajan arvioimaa määrää erikoispuutavaralajeja ei välttämättä leimikolta löydy. Erityisesti pikkutukin kanssa kannattaa olla varovainen, hyvin hoidetusta järeästä päätehakkuumetsästä ei pikkutukkia käytännössä tule ja jos sitä tulee on se sitten tehty arvokkaammasta tukkiosasta. Sen sijaan sopivasta harvennusmetsästä voi pikkutukkia tulla enemmän kuin kuitua.
Monet metsänhoitoyhdistykset myös hakkaavat ja välittävät puuta, sitä kutsutaan korjuupalveluksi. Etenkin harvennuksilla se voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto ja valitettavasti talvikelpoisilla ensiharvennuksilla nykyään myös lähes ainoa, koska ne eivät ostajia pystykaupalla aina kiinnosta. Siinä pyritään hakkaamaan mahdollisimman paljon arvokkaampia puutavaralajeja ja minimoimaan kuitupuun määrä, siihen perustuu rahallinen kilpailukyky. Esimerkiksi hirsirakentamiseen kelpaavaa puuta ei yhdeltä metsänomistajalta tule välttämättä kovin paljoa, mutta pienistä eristä kasvaa suuri virta, ja hinta voi olla huomattavan hyvä. Paikalliset erikoispuuta käyttävät yritykset hankkivatkin suuren osan käyttämästään puusta juuri metsänhoitoyhdistysten kautta koska se on heille kustannustehokkain vaihtoehto.
Suosittelisin uutta metsänomistajaa tekemään ainakin ensimmäisen puukaupan metsänhoitoyhdistyksen avustamana ja vertailemaan tarjouksia yhdessä. Siinä saa paljon tietoa siitä miksi joku ostaja on tietyissä leimikoissa hyvä ja joku muu taas toisessa. Mikäli sen jälkeen tuntuu siltä että tämähän on helppoa kuin heinänteko, voi jatkossa puukaupat tehdä itse ja ”säästää” rahaa.
Pahoittelen vielä metsänhoitoyhdistysmyönteistä kirjoitustani.
Moi. MHY ei voi vaikuttaa lautojen mittoihin mitä paikallinen saha on saanut myytyä. Katkonta tapahtuu hetkelliseen tarpeeseen. Ensiksi napataan sitä mitä tarvitaan ja sitten mitä saadaan. Sellufirma nappaa lopusta mieluusti vähän paksumpaa kuitua, siitä tulee erot MHYn mystiseen tietokantaan.
Suomi on suuri maa. Kaukana tuotantolaitoksista ”nollarajalla” puuta ei saa helposti markkinoille ilman MHYn korjuupalvelua. Lähempänä tuotantolaitoksia ei myynnissä ole yhtä suurta ongelmaa. MHY-palvelun laatu vaihtelee kuntien sisälläkin, jos omalle kulmalle sattuu hyvä toimihenkilö on kokemus hyvä. Jos taas sattuu huonompi tekijä niin palvelu voi olla ala-arvoista. Juttuja kirjoittaessa on hankala ottaa huomioon koko Suomi & toimihenkilöiden laatu. Ylistysjuttuja on MTK:n omistama Maastulli täynnä enkä halua alkaa haukkumaankaan. Maastulli on ainoa sanomalehti mikä tulee meille, ei ole mitään sitäkään vastaan.
Olen itsekin etämetsänomistaja. Käymme tilalla kohtuullisen usein, puukauppa ei tarkoita ylimääräistä lenkkiä menee siinä sivussa.
Moi — suht tuoreena metsänomistajana ja alaa juuri opiskelevana eksyin tänne sivustolle ja mielenkiinnolla luin nämä kirjoitelmat. Mielestäni aivan oikeita päätelmiä – katkonta ratkaisee sen, mitä oikeasti saadaan leimikosta. Itse kilpailutin vuosia sitten ilman tarkempaa tietotaitoa päätehakkuukohteen -viiden firman tarjous oli kaikilla suht samaa luokkaa euromääräisesti, jokainen tarjous eri mitoilla ja katkonnoilla joiden vertaaminen lähes mahdotonta. Ainoa oikea vertailuhan olisi hienoa tehdä siten että olisi iso hakkuukohde, joka olisi täysin samanlaista metsikköä alusta loppuun (puupeltomainen siis) ja jakaisi hakkuualan parille yhtiölle ja vertaisi saantoa ja euromäärää..mutta kuten kirjoituksista selvisi ja todellisuuskin on sitä, että tehtaan tarve ratkaisee aptin. Motossa on kahden matriisin taulukko , jolla moto ehdottaa katkontaa, hyvä motokuski ohittaa tämän taulukon lukiessaan metsää itse vuosien kokemuksen kautta. Etenkin hankintahakkuissa tämä korostuu – ei moni motokuski naputtele isoa taulukkoa koneen järjestelmään vaan katsoo parhaan ostotarjouksen voittaneen tarjouksen läpi ja tekee parhaansa omalla ammattitaidollaan tukkisaannon maksimoimiseksi. Testasimme opiskeluissamme moton käyttämään katkontamatriisia samoilla määrillä mutta eri katkontaparametreillä ja suht pienessäkin leimikossa katkontaeron perusteella saatu euro-ero oli aika huomattava. Hyvällä katkonnalla voi saada suurimman osan uudistuskuluista kuitattua. Hyvän ostajan pitäisi kyllä näyttää ja kommentoida leimikon loppuunyhteenvetoa tehdessään mikä oli tukkiosuus ja miksi sitä ei esimerkiksi saavutettu.
Käsittämättömintä on pysty- ja hankintakaupan hinnan mitätön ero tukki-puolella.. riittääkö logistiikan optimoinnin ja yhtiön pystyvarannon käyttö tuotannon optimoinniksi selittämään tämän vai mistä tämä johtuu? Tarkoitan sitä, että pystykauppa toteutuessaan luo yhtiölle varannon, ja hakkuu toteutetaan optimoiden tehtaan puun tarve (tietenkin ja toivottavasti myös korjuuolosuhteet huomioiden..).
Kuitupuun hintahan on myös tippunut suhteessa parinkymmen vuoden takaiseen hintatasoon, mikä on käsittämätöntä. Minkä muun tuotteen tuottajahinta on alempi kuin parikymmentä vuotta sitten? Kuitenkin sellun hinta on todella kovalla tasolla ollut ja sellufirmat tahkoneet kovaa voittoa ja nyt vielä yhdistävät sivuvirroista syntyvät tuotteet ihan uusiin innovaatioihin, joiden hintataso onkin sitten aivan toinen..
Mielenkiintoisia aikoja eletään muutenkin – ympäristöjärjestöt ovat nyt kovin aktivoitumassa taas hetken rauhan jälkeen- yhtiöt eivät ole provosoituneet vielä keskusteluun, MTK on vähän joutunut heittäytymään asiaan..katsotaan mitä tulee..
seuraan jatkossa tätä sivustoa- hyviä ja asiallisia kommentteja , toisin kuin monilla muilla sivustoilla!
Hei
Ihmiskunnalla on sittenkin vielä jotain toivoa. Märkäkorvainen metsänomistaja luki tarkalla silmällä suorastaa ”ahmien” asiallisen kirjoituksen ja poikkeuksellisen asialliset kommentit -ja vielä vastakommentit. Kiitokset kaikille kirjoittajille ja aurinkoista kesää! Oma taktiikka oli tällä kertaa se, että vertasin kolmea puunostotarjousta MHY:n etukäteen tekemään summa-arvioon ja peilasin määriä. Luotan arvion tehneeseen MHY:n edustajaan sen verran, että tein excelin, johon syötin lopuksi MHY:n määrät ja kaikkien tarjoajien m3-hinnat kullekin puutavaralajjille. Erot olivat yllättävän pienet kokonaissummassa. Eniten eroja oli juuri arvioiduissa tukki-m3 ja kuitu-m3-määrissä.
Kiitokset. Kesäisessä auringon paisteessa omalla metsätilalla (saunamökin edessä pöydän ääressä) maailma vaikuttaa varsin toiveikkaalta paikalta.
Mistähän löytyisi vakiolomake puukauppasopimusta varten?
Moi. Sellaista ei ole luotuna, puuyhtiöt tykkäävät käyttää omia. Saavat haluamallaan tavalla puut. Metsäpuolella ei toimi normaalin maailman säännöt.