Kangasmetsien kasvupaikkojen opaskasvit

Suomessa kangasmetsien maapohjat erotellaan maapohjan luontaisen puuntuotantokyvyn mukaisiin kasvupaikkaluokkiin. Kasvupaikkojen erottelu perustuu metsissä esiintyvien opaskasvien kasvupaikkavaatimuksiin. Esimerkiksi käenkaali (=ketunleipä) tarvitsee kosteutta ja ravinteita enemmän kuin puolukka. Käenkaali ei kasva karuilla mailla, joten käenkaalin kasvamisesta metsässä voi päätellä maapohjan olevan hyvä myös rehevistä olosuhteista nauttivien puiden kasvattamiseen.

Rehevämmät maapohjat tuottavat karumpia enemmän puuta ja ovat paremman puuntuotantokyvyn takia arvokkaampia. Kasvupaikat rehevimmistä karuimpaan metsätaloussuunnitelman kuviotiedoissa käytettyjen tunnuksien kanssa:

  • Lehto (lehto) [lehto ei ole kangasmetsää vaan lehtoa]
  • Lehtomainen kangas (OMT).
  • Tuorekangas (MT – Mustikkatyyppi)
  • Kuivahkokangas (VT – Puolukkatyyppi)
  • Kuivakangas (CT)
  • Karukkokangas (CIT)

Kasvupaikkojen tunnistaminen on tärkeää tehdessä kasvatettavan puulajin valintaa sekä metsätilaa myydessä tai ostettaessa. Alla olevassa esimerkissä maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja tuoretta kangasta.
kasvupaikka Lue loppuun

Kemera-lain tuettavat työlajit ja tukien hakeminen [vuodet 2015 – 2020]

Valtio tukee metsänomistajia kestävän metsätalouden rahoituslain (=Kemera-laki) avulla. Kemera-lain ”tarkoituksena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä. Tukien tarkoituksena on lisätä metsien kasvua, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta sekä edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.” Edellä oleva teksti oli suoraan lakitekstistä lainattua.

Valtio kannustaa metsänomistajia pienen rahan avulla hoitamaan metsiä siten, että niistä saadaan paljon edullista raaka-ainetta teollisuudelle. Valtio saa Kemera-rahat korkoineen takaisin puuntuottajien maksaessa lisääntyneestä puunmyynnistä veroja, metsäteollisuuden maksaessa suurentuneista voitoista yritysveroja ja metsäyhtiöiden kotimaisten omistajien maksaessa osinkoveroja. Kemera-lain suhteen metsäteollisuuden, puuntuottajien ja valtion etu on yhtenäinen.koivupökkelö Lue loppuun

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun

Logbullet pienajokone kulkee metsässä ja mukana

Muokkaus 27.04.2016: Julkaisin keväällä 2016 koneesta uuden version. Käy lukemassa uudestakin koneesta juttu

Julkaisin kesäkuussa 2015 Logbullet-nimisen pienajokoneen. Logbullet on aktiivisille metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille suunniteltu pieni ajokone. Logbullet vie metsään taimet, tarvikkeet ja lannoitteet ja tuo metsästä tienlaitaan puutavaraa, kuten tuulenkaadot sekä ensi- ja energiaharvennuksilta kertyvän puutavaran.logbullet_lastaus Lue loppuun

Ojittamalla metsän vesitalous kuntoon

Puut tarvitsevat ravinteita, hiilidioksidia, aurinkoa ja vettä. Ravinteiden, hiilidioksidin ja auringon lisäys kiihdyttävät puiden kasvua, veden ylimääräinen lisäys hidastaa puiden kasvua ja ääritilanteessa tappaa puut pystyyn. Maassa oleva liika vesi aiheuttaa maahan vähähappisuutta veden täyttäessä maahuokosia.

Maan vähähappisuus rajoittaa puuston kasvua puiden tukehtuessa ja keskittyessä kasvun sijasta selviämään hengissä. Märkyys lisää myös tuulituhoja puiden jättäessä työntämättä juuriaan syvälle liian märkään ja märän maa-aineksen liukuessa juurien otteesta helpommin kuin kuivan ja kiinteän maa-aineksen.MetsäojaValoisaKuusikko Lue loppuun

Puukuutio sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia talteen

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kolmasosan esiteollisesta ajasta nykypäivään mennessä. Hiilidioksidia vapautuu ilmakehään käytettäessä fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä. Hiilidioksia poistuu ilmakehästä puiden ja muiden kasvien sitoessa kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia rakenteisiinsa sekä hiilidioksidin imeytyessä veteen meriä happamoittamaan.

Merien ja metsien vaikutus hiilen sidonnassa on tällä hetkellä yhtä suuri. Kasvit luovuttavat kuoltuaan hiilidioksidin takaisin ilmaan joko lahoamisen tai palamisen seurauksena. Ilmastosopimuksilla, kuten Kioton sopimuksella, ei ole ollut hiilidioksidipitoisuuden nousuun vaikutusta. Nykyisellä kehityksellä hiilidioksidipitoisuuden voi olettaa jatkavan nousuaan kunnes maailmasta loppuvat öljy ja kivihiili.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta ihmisten elämään ei ole olemassa yhteistä tieteellistä näkemystä. Yleisimmän näkemyksen mukaan hiilidioksidiosuuden nouseminen ilmakehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiilipitoisuuden nousua vastaan voi taistella sitomalla hiiltä metsiin.Muurahaispesä Lue loppuun

Helpon ja tuottoisan puukaupan tekeminen omatoimisesti

Metsänkasvatuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaille myytävästä puusta syntyvää kantorahatuloa. Metsä antaa omistajalleen myös mielihyvää ja muita arvoja, mutta ruokakaupassa maksuna käyvät ainoastaan puukaupasta saadut eurot.

Puun myyminen on helppoa. Helpoimmalla pääset, kun laitat sähköpostia tai soitat jollekin metsäyhtiöistä tai puunvälittäjistä. Yhteydenoton jälkeen puunostajat tulevat ilmaiseksi katsomaan minkälaisia puita sinulla olisi myytävänä metsässä. Jos ostajalle on sinun puille tarvetta, saat puista ostotarjouksen. Myynti on vaivatonta, sinun tarvitsee vain kertoa haluavasi myydä puuta ja allekirjoittaa muutama paperi.

Toinen vaihtoehto on nähdä hieman vaivaa ja pohtia ensin itse mitä haluat myydä ja kilpailuttaa puunostajia. Kilpailuttaminen on helppoa, puukaupan valmistelu vie kirjoituspöydän ääressä vain muutamia tunteja. Harvemmat metsätalouden työvaiheet ovat yhtä nopeita ja hyväpalkkaisia kuin puukaupan valmistelu. Kannattaa ennemmin ulkoistaa matalapalkkaisempi raivaussahaaminen kuin kovapalkkainen puukaupan tekeminen.

Puun myymiseen ei liity mystisiä taitoja. Mielestäni puukaupat kannattaa tehdä itse.PuupinojaMetsatienvarrressa Lue loppuun

Metsissä kasvaa tarpeeksi puuta metsäteollisuudelle ja poltettavaksi

Suomen metsissä kasvoi vuoden 2013 lopussa  2 094 miljoonaa kuutiota puumateriaalia puuntuotantoon käytettävällä maalla. Metsiin varastoituneen puumassan lisäksi metsät kasvavat vuosittain 104.5 miljoonaa kuutiota lisää puuta odottamaan hyötykäyttöä tai lahoamista.  Metsien kasvun lisäksi Suomeen tuodaan vuosittain 10 miljoonaa kuutiota puutavaraa metsäteollisuuden tarpeisiin.

Metsäteollisuus käytti vuonna 2013 raaka-aineena 64.5 miljoonaa kuutiota puuta, lisäksi puuta käytettiin energiantuotantoon 9.4 miljoonaa kuutiota. Kokonaisuudessa puun tarve oli 74 miljoonaa kuutiota. Suomen metsien kasvusta käytettiin vuonna 2013 hyväksi vain 61 prosenttia. Suomen metsien puustomäärä on ollut jatkuvassa kasvussa, puustotilavuus on kasvanut 70-luvulta lähes 60 prosenttia.Timberjack_1270D_KuusikonEnsiharvennus Lue loppuun

Metsäveroilmoituksen täyttäminen helposti ja nopeasti

Saksalaisen sananlaskun mukaan vain kaksi asiaa elämässä ovat pakollisia, verojen maksaminen ja kuolema. Veroilta ei voi välttyä Suomessakaan. Metsätalous lasketaan elinkeinotoiminnaksi, jonka tuotosta maksetaan pääomaveroa. Tuotto muodostuu, kun tuloista vähennetään menot.KuusiaSininenTaivas Lue loppuun

Väärin käsitetty metsälain kymmenes pykälä

Metsänhoitoa säädetään Suomessa metsälain avulla. Ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886 metsien hävityksen estämiseksi. Metsälaki tuli metsäteollistumisen alkumetreillä olevassa Suomessa tarpeeseen, ennen metsälakia olivat metsät hävinneet laajoilta alueilta. Metsälaissa määriteltiin metsien uudistamisesta ja siitä miten metsiä tulee hoitaa. Metsälain tavoitteena oli taata metsäteollisuudelle tarpeeksi puuta.

Metsälakiin otettiin mukaan luonnonsuojelullisia ominaisuuksia vuonna 1996, kun metsälakiin lisättiin metsälain tunnetuin ja väärin käsitetyin kohta, kymmenes pykälä: metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi uudistushakkuilta kielletyt kohteet. Vuoden 2014 lakimuutos vapautti myös jatkuvan kasvatuksen sallituksi metsänkasvatukseksi.

Metsälaki määrittää metsien uudistamista sekä rajoittaa hakkuita määritellyissä elinympäristöissä. Metsälaki ei pakota metsänomistajia uudistamaan metsiään. luonnonpuro Lue loppuun