Ojittamalla metsän vesitalous kuntoon

Puut tarvitsevat ravinteita, hiilidioksidia, aurinkoa ja vettä. Ravinteiden, hiilidioksidin ja auringon lisäys kiihdyttävät puiden kasvua, veden ylimääräinen lisäys hidastaa puiden kasvua ja ääritilanteessa tappaa puut pystyyn. Maassa oleva liika vesi aiheuttaa maahan vähähappisuutta veden täyttäessä maahuokosia.

Maan vähähappisuus rajoittaa puuston kasvua puiden tukehtuessa ja keskittyessä kasvun sijasta selviämään hengissä. Märkyys lisää myös tuulituhoja puiden jättäessä työntämättä juuriaan syvälle liian märkään ja märän maa-aineksen liukuessa juurien otteesta helpommin kuin kuivan ja kiinteän maa-aineksen.MetsäojaValoisaKuusikko Lue loppuun

Puukuutio sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia talteen

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kolmasosan esiteollisesta ajasta nykypäivään mennessä. Hiilidioksidia vapautuu ilmakehään käytettäessä fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä. Hiilidioksia poistuu ilmakehästä puiden ja muiden kasvien sitoessa kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia rakenteisiinsa sekä hiilidioksidin imeytyessä veteen meriä happamoittamaan.

Merien ja metsien vaikutus hiilen sidonnassa on tällä hetkellä yhtä suuri. Kasvit luovuttavat kuoltuaan hiilidioksidin takaisin ilmaan joko lahoamisen tai palamisen seurauksena. Ilmastosopimuksilla, kuten Kioton sopimuksella, ei ole ollut hiilidioksidipitoisuuden nousuun vaikutusta. Nykyisellä kehityksellä hiilidioksidipitoisuuden voi olettaa jatkavan nousuaan kunnes maailmasta loppuvat öljy ja kivihiili.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta ihmisten elämään ei ole olemassa yhteistä tieteellistä näkemystä. Yleisimmän näkemyksen mukaan hiilidioksidiosuuden nouseminen ilmakehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiilipitoisuuden nousua vastaan voi taistella sitomalla hiiltä metsiin.Muurahaispesä Lue loppuun

Helpon ja tuottoisan puukaupan tekeminen omatoimisesti

Metsänkasvatuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaille myytävästä puusta syntyvää kantorahatuloa. Metsä antaa omistajalleen myös mielihyvää ja muita arvoja, mutta ruokakaupassa maksuna käyvät ainoastaan puukaupasta saadut eurot.

Puun myyminen on helppoa. Helpoimmalla pääset, kun laitat sähköpostia tai soitat jollekin metsäyhtiöistä tai puunvälittäjistä. Yhteydenoton jälkeen puunostajat tulevat ilmaiseksi katsomaan minkälaisia puita sinulla olisi myytävänä metsässä. Jos ostajalle on sinun puille tarvetta, saat puista ostotarjouksen. Myynti on vaivatonta, sinun tarvitsee vain kertoa haluavasi myydä puuta ja allekirjoittaa muutama paperi.

Toinen vaihtoehto on nähdä hieman vaivaa ja pohtia ensin itse mitä haluat myydä ja kilpailuttaa puunostajia. Kilpailuttaminen on helppoa, puukaupan valmistelu vie kirjoituspöydän ääressä vain muutamia tunteja. Harvemmat metsätalouden työvaiheet ovat yhtä nopeita ja hyväpalkkaisia kuin puukaupan valmistelu. Kannattaa ennemmin ulkoistaa matalapalkkaisempi raivaussahaaminen kuin kovapalkkainen puukaupan tekeminen.

Puun myymiseen ei liity mystisiä taitoja. Mielestäni puukaupat kannattaa tehdä itse.PuupinojaMetsatienvarrressa Lue loppuun

Metsissä kasvaa tarpeeksi puuta metsäteollisuudelle ja poltettavaksi

Suomen metsissä kasvoi vuoden 2013 lopussa  2 094 miljoonaa kuutiota puumateriaalia puuntuotantoon käytettävällä maalla. Metsiin varastoituneen puumassan lisäksi metsät kasvavat vuosittain 104.5 miljoonaa kuutiota lisää puuta odottamaan hyötykäyttöä tai lahoamista.  Metsien kasvun lisäksi Suomeen tuodaan vuosittain 10 miljoonaa kuutiota puutavaraa metsäteollisuuden tarpeisiin.

Metsäteollisuus käytti vuonna 2013 raaka-aineena 64.5 miljoonaa kuutiota puuta, lisäksi puuta käytettiin energiantuotantoon 9.4 miljoonaa kuutiota. Kokonaisuudessa puun tarve oli 74 miljoonaa kuutiota. Suomen metsien kasvusta käytettiin vuonna 2013 hyväksi vain 61 prosenttia. Suomen metsien puustomäärä on ollut jatkuvassa kasvussa, puustotilavuus on kasvanut 70-luvulta lähes 60 prosenttia.Timberjack_1270D_KuusikonEnsiharvennus Lue loppuun

Metsäveroilmoituksen täyttäminen helposti ja nopeasti

Saksalaisen sananlaskun mukaan vain kaksi asiaa elämässä ovat pakollisia, verojen maksaminen ja kuolema. Veroilta ei voi välttyä Suomessakaan. Metsätalous lasketaan elinkeinotoiminnaksi, jonka tuotosta maksetaan pääomaveroa. Tuotto muodostuu, kun tuloista vähennetään menot.KuusiaSininenTaivas Lue loppuun

Väärin käsitetty metsälain kymmenes pykälä

Metsänhoitoa säädetään Suomessa metsälain avulla. Ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886 metsien hävityksen estämiseksi. Metsälaki tuli metsäteollistumisen alkumetreillä olevassa Suomessa tarpeeseen, ennen metsälakia olivat metsät hävinneet laajoilta alueilta. Metsälaissa määriteltiin metsien uudistamisesta ja siitä miten metsiä tulee hoitaa. Metsälain tavoitteena oli taata metsäteollisuudelle tarpeeksi puuta.

Metsälakiin otettiin mukaan luonnonsuojelullisia ominaisuuksia vuonna 1996, kun metsälakiin lisättiin metsälain tunnetuin ja väärin käsitetyin kohta, kymmenes pykälä: metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi uudistushakkuilta kielletyt kohteet. Vuoden 2014 lakimuutos vapautti myös jatkuvan kasvatuksen sallituksi metsänkasvatukseksi.

Metsälaki määrittää metsien uudistamista sekä rajoittaa hakkuita määritellyissä elinympäristöissä. Metsälaki ei pakota metsänomistajia uudistamaan metsiään. luonnonpuro Lue loppuun

Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla

Ensiharvennuksen tekeminen moottorisahalla on osa omatoimisen puuntuottajan yleissivistystä. Sinun ei tarvitse tehdä aina ensiharvennuksia itse. Tekemällä edes kerran ensiharvennuksen itse moottorisahalla, opit arvioimaan paremmin ulkopuolisen tekemän harvennuksen laatua sekä paremmaksi taimikonhoitajaksi. Minun silmäni aukesivat kunnolla taimikonhoitoon vasta ensimmäisen ensiharvennuksen jälkeen. Liian tiheään jätetyt puut olivat pieniä verrattuna sopivaan tiheyteen jätettyihin puihin.

Ensiharvennuksen tavoitteena on valita kuviolta parhaimmat kasvatettavat puut ja kaataa niiden kanssa kilpailevaa puustoa pois. Ensiharvennus on ensimmäinen vaihe, jossa puuntuottaja saa taimikkoon laittamastaan panoksesta hieman tuloja itselleen. Naputtelin vuosi sitten kuusikon ensiharvennuksesta pidemmän jutun, kannattaa käydä lukemassa juttu ennen ensiharvennukselle ryhtymistä.KourakasojaHarvennetussaKuusikossa Lue loppuun

Energiapuun myynti voi antaa metsänomistajalle lisätuloja

Suomessa käytetään puuta merkittäviä määriä saha- ja vaneriteollisuudessa, kuiduttavassa selluteollisuudessa sekä energiateollisuudessa lämmitykseen. Polttamalla puuta kaukolämpölaitoksilla voidaan Suomessa korvata uusiutumaton tuontienergiaa uusiutuvalla kotimaisella energialla. Ympäristö ja kauppatasapaino kiittävät. Ja siinä sivussa puuntuottajankin tilipussiin tulee muutama euro ja valtiolle verotuloja puunmyynnistä.

Energiapuu (voi) antaa metsänomistajalle hyvän lisätulon. Energiapuun markkinat eivät ole tasaiset koko Suomessa. Riippuen alueen lämmitystarpeesta ja kaukolämpölaitoksien polttamasta materiaalista, energiapuun kysyntä vaihtelee nollan ja kovan kysynnän välillä. Kaukolämpöä tarvitaan kerrostalokotien lämmitykseen. Seudulla, jossa asuu runsaasti ihmisiä kerrostaloissa ja kaukolämpö tuotetaan puulla, on energiapuulle kysyntää.  HaketusSyöttöaukko Lue loppuun

Metsätien rakentaminen

Meillä on taukotuvastamme metsätilamme toiseen päätyyn matkaa kilometrin verran. Helpottaaksemme matkan kulkemista, päätimme rakentaa tilamme keskelle oman metsätien. Metsäautotien rakentaminen eteni jälkikäteen ajateltuna helposti ajatuksesta toteutukseen eikä rakentamiskustannuskaan ollut kohtuuton.

Emme laskeneet metsätien rakentamiselle taloudellista kannattavuutta. Joidenkin investointien järkevyyttä kannattaa laskea etukäteen. Toiset investoinnit voi järkeillä kannattaviksi ilman taskulaskinta ja siirtyä suoraan toteutukseen. Miellän metsäteiden olevan metsätilan perusrakennetta, metsätilan jokaiselle kuviolle pitää olla kohtuullinen kulkureitti. Ihminen on luonteeltaan laiska, vain helposti saavutettavat kuviot tulevat hoidettua kunnolla ja hankalammat kuviot jäävät heikommalle hoidolle.UusiMetsatie Lue loppuun

Finnmetko 2014 metsäpuolen käyntikokemus

Suomessa järjestetään vuosittain useita metsämessuja. Mielestäni tärkeimmät metsämessut ovat parillisina vuosina Jämsässä järjestettävät Finnmetko-messut. Messut olivat alkujaan metsäkonemessut, mutta ne ovat laajentuneet vuosien saatossa kattamaan koko puuntuotannon kirjon metsäkoneiden pysyessä edelleen etualalla.

Olen käynyt Finnmetko-messuilla nyt kolmena peräkkäisenä kertana. Blogin aktiiviset lukijat ovat vuosien saatossa nähneet monta Metkossa otettua kuvaa ja monet blogin hintatiedoista ovat lähtöisin messuilta. Messuilla pääsee juttelemaan yrityksien edustajien kanssa helposti ja yritykset kertovat toiminnastaan erittäin avoimesti. Messujen ulkopuolella hintojen ja myyntilukujen selvittäminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

Metko ei ole ollut minulle vuoden ainut messu, kävin kesällä 2014 Okra-maatalousmessuilla sekä viime talvena Helsingissä Metsämessuilla. Minulla on haaveena käydä vuonna 2015 Ruotsissa Skogs Elmia-messuilla, jotka järjestetään Metkon kanssa vuorovuosin.

Komatsu_931_1_Katkaisee Lue loppuun