Kuusta vai koivua rehevälle maalle

Uudistushakkuun jälkeen puuntuottajan tulee päättää, mitä puulajia hän kasvattaa uudistusalalla seuraavalla puukierrolla. Uudistamisen voi tehdä luontaisesti siemenpuiden avulla, kylvämällä siemeniä maahan tai istuttumalla puut taimitarhalla kasvatettuina pottitaimina. Pottitaimien ja maanmuokkausen kehityttyä on taimien istuttamisesta tullut suosituin uudistusmenetelmä. Pottitaimien istuttamisen etuna on  metsän uudistumisen nopeus ja varmuus, kasvujalostetun taimimateriaalin korkeampi kasvuvoima sekä taimikon tasaisuus.

Etelän rehevillä mailla siemenpohjaiset menetelmät eivät toimi kunnolla maapohjassa olevan siemenpankin puskiessa liikaa kilpailevia kasveja tukehduttamaan nousevia puuntaimia. Karummilla mailla kilpailevien lajien paine on pienempi, jolloin uudistaminen voi onnistua myös siemenlähtöisesti. KuusiMetsäAuringonpaistePuuntuottajalla on uudistus- ja maanmuokkaustapojen lisäksi runsaasti vaihtoehtoja kasvatettavaksi puulajiksi. Nykyisen metsälain mukaan metsän saa perustaa ”männyn, kuusen, rauduskoivun, haavan, siperianlehtikuusen, vaahteran, tervalepän, tammen, kynäjalavan, vuorijalavan, metsälehmuksen, saarnen ja hybridihaavan alkuperältään ja kasvupaikalle sopivilla taimilla tai siemenillä. Taimikon saa perustaa hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla”. Listan ulkopuolisten puulajien käyttö tulee perustella erikseen metsänkäyttöilmoituksella.

Rehevien talousmetsätyyppien, tuoreiden kankaiden (eli metsien, joissa kasvaa mustikkaa, mutta ei käenkaalia) sekä lehtomaisten kankaiden (eli metsien, jossa kasvaa käenkaalia), uudistamisessa on viime aikoina yleensä valittu kasvatettavaksi puuksi kuusi. Kuusi kattoi vuonna 2012 yksin 75 prosenttia istutetusta pinta-alasta. Kuusi on helppo ja tuottoisa puulaji kasvattaa.

Rauduskoivu on nostanut viime aikoina suosiotaan saavuttaen neljän prosentin osuuden istutuspinta-alasta. Osuus on edelleen pieni, mutta nykyiselläkin kysynnälläkin rauduskoivun suosio on yllättänyt taimitarhat. Kesinä 2012, 2013 ja vielä vuonna 2014 koivuntaimet loppuivat kesken eivätkä kaikki halukkaat päässeet uudistamaan metsiään rauduskoivulla.

Metsiä ei tarvitse perustaa vain yhdelle puulajille. Uudistusalalle saa istuttaa myös useampaa kuin yhtä puulajia. Käytännössä useamman puulajin kasvattaminen on vaikeaa. Esimerkiksi koivut kasvavat nuorena huomattavasti kuusia nopeammin. Koivut nousevat hyvällä paikalla parissa kesässä miehen mittaisiksi, kun kuuset tulevat vielä reilussa puolessa metrissä. Vuosien saatossa kuusien rinnalla kasvavat koivut varjostaisivat ja piiskaisivat oksillaan kuusia. Istutetun sekametsän lopputuloksena olisi vain harva koivikko ja hitaasti kasvava huonolaatuinen kuusikko. Sekametsän voi saada onnistumaan talousmetsässä esimerkiksi istuttamalla koivut vasta myöhemmin kuusien jälkeen tai istuttamalla koivut ja kuuset omille alueilleen juosteina. Onnistuessaan sekametsä antaa paremman sadon kuin yhden puulajin metsä. UudistettuaMaapohjaaEtelä-Suomessa sijaitseva rehevä ja karkeista maa-aineksista koostuva maapohja antaa puuntuottajalle mahdollisuuden istuttaa käytännössä kaikkia Suomessa esiintyviä puulajeja. Rehevälle maaperälle voi istuttaa myös mäntyä. Vanhan kansan kokemuksen mukaan mäntyä voi istuttaa kaikkialle, mutta sitä ei kannata istuttaa rehevälle maalle, koska muutkin puut voivat kasvaa rehevällä maapohjalla. Mänty selviää vähäravinteisemmakin maalla, jolloin männyn osuus säilyy sopivana istuttaessa mäntyä vain laihoille maille.

Ylläolevassa kuvassa uudistusala oli rehevää mustikkatyyppiä (MT). Kuvassa näkyy oikeassa reunassa kauniita mäntypylväitä. Nykyisen ajatuksen mukaan rehevällä maalla ei voi kasvaa hyvälaatuista mäntyä, ajatus on syntynyt 70-luvulla suoritetuista pellonmetsityksistä. Peltojen huono ravinnetasapaino yhdistettynä huonoon taimimateriaaliin ja maanmuokkauseen synnyttivät nykyään räkämänniköiksi haukuttuja heikkolaatuisia männiköitä. Samalla tavalla kuin 70-luvulla uudistettiin sokeasti kaikki paikat männylle, jätetään nykyään yhtä sokeasti metsiä uudistamatta männylle. Tulevat sukupolvet tulevat taas ihmettelemään toimintaamme.

Nykyisellä tietämyksellä kuusen kasvatus on koivun kasvatusta kannattavampaa

Olemme itse perustaneet uudistusaloille kuusikoita ja koivikoita sekä metsittäneet peltoa koivulla. Pyrimme noudattamaan metsätaloudessamme luonnon normaalia puukiertoa metsänhoidolla nopeutettuna. Naputtelin aiheesta pidemmän jutun otsikolla ”Metsän luonnonkierron hyödyntäminen puuntuotannossa”. Pyrimme uudistamaan avoimet paikat sekä vanhat kuusikot koivulle. Lehtipuiden sekä sekametsävaiheen jälkeen istutamme kuusta.

Rauduskoivu on kasvupaikan suhteen kuusta ronkelimpi, rauduskoivu ei sovellu hienojakoisille savipohjaisille maille. Ei kannata istuttaa rauduskoivua savipeltoon vaan laittaa sinnekin kuusta kasvamaan. Rauduskoivu on myös kosteuden suhteen tarkka, se ei kasva liian vetisessä maaperässä. Kannattaa hoitaa uudistusaloilta ojitukset kuntoon.EnergiaharvennettuaKoivikkoaMuodostin Metlan ilmaiseksi jakamalla Motti-ohjelmalla metsäkasvumallinnuksen vertaillakseni rauduskoivun ja kuusen kasvatuksen taloudellista kannattavuutta. Valitsin ohjelman lähtötietoihin Tampereella sijaitsevaan lehtomaiseen kankaan, johon suoritettiin maanmuokkauksena ojitusmätästys. Muodostin samalla maapohjalle kaksi mallinnusta, toiseen mallinnukseen istutettiin rauduskoivun tai toiseen mallinnukseen kuusen taimia. Istutuksen jälkeen annoin ohjelman kasvattaa metsää metsänhoitosuosituksien mukaisesti.

Laskin mallinnuksen jälkeen nykyarvolaskelmalla perustettujen metsien nettonykyarvon. Nettonykyarvon laskemisen ideana on laskea tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvo. Tein laskelman erittäin karkeana, muodostin pari vuotta sitten vastaavalla laskelmalla tarkemman laskelman kuusikon nettonykyarvosta.KuusenJaKoivunNykyarvo

Kuusen kasvatus on Metlan mallinnuksen perusteella selkeästi kannattavampaa kuin rauduskoivun kasvatus. Molemmat kasvatukset ovat kannattavia, rauduskoivullakin puuntuottaja saa investoimansa rahat pienellä korolla takaisin. Kuusen kohdalla puuntuottaja saa rahansa reilummin takaisin, jos kaikki menee hyvin.

Käytin laskelmassa puunhintoina Metsälehden sivuilta löytyviä Etelä-Suomen puunhintoja. Hinnat ovat keskimääräisiä toteutuneita hintoja keskimääräisille leimikoille. Hyviltä kelirikkokelpoisilta kohteilta saa tilastoa parempaa kantohintaa ja huonommilta kohteilta taas vähemmän rahaa.

Laadukkaista koivikoista voi saada laskelmaa enemmän rahaa. Koivujen kohdalla puhutaan ”laatutyvistä”, joista maksetaan tavallisen tukin reilun 40 euron sijasta lähemmäksi 100 euroa per kiintokuutio. Laatutyveksi kelpaavia koivuja kertyy hehtaarilta yleensä vain vähän tai sitten puuntuottajan on tarvinnut panostaa kuviolle enemmän vaivaa kuin mitä laskelmassa on ajateltu.

Kuusta kannattaa istuttaa reheville maille aina, kun siihen on mahdollisuus. Koivikon kasvatusta kuusikiertojen välissä voidaan pitää maataloudesta tuttuna kesannointina. Koivikon avulla maapohja saadaan taas hyvään kuntoon seuraaville kuusikierroille. Pelkästään kuusikoita kasvattamalla maapohja happamoituisi ja kuuselle tyypilliset taudit pääsivät leviämään puusukupolvesta seuraavaan.

Uskon koivun ja kuusen hintaeron säilyvän myös tulevaisuudessa kuusen hyväksi. Kuitukokoisesta kuusesta saadaan valmistettua arvokkaampaa pitkäkuituista sellua kuin eucalyptyksen kanssa kilpailevasta lyhytkuituisesta koivusta. Suomen metsäteollisuus on viime aikoina siirtynyt entistä enemmän käyttämään raaka-aineena kuusta koivun sijasta. Kuusesta saadaan myös järeämpänä enemmän rahaa, koska kuusen sahatavaraksi kelpaava tukkiosuus on rauduskoivua suurempi. Koivua kasvatettaessa puutavarasta päätyy uudistushakkuilla kuitupinoon kaksi kertaa enemmän puutavaraa kuin uudistettaessa kuusikkoa.KoivikonPikakasvatus

Metlan ohjelma antaa koivikonkasvatuksesta mielestäni vähän liian synkän kuvan. Olen nähnyt omin silmin 40-vuotiaita uudistuskypsiä rauduskoivikoita ja jo 20-vuotiaana 20 metrin pituuden saavuttaneita rauduskoivikoita. Muodostin rauduskoivulle myös positiivisemman laskelman, jossa tiputin hakkuiden ajankohtia reilusti alaspäin. Laskelman mukaan koivikon kasvatus olisi heikommin kannattavaa kuin kuusikon kasvatus myös nopealla kiertoajalla. UudistettuaLepikkoaKäytin laskelmassa taimihintoina meidän itse vuonna 2012 maksamia summia, koivulla 0.40€ per kappale ja kuuselle 0.26€ per kappale verottomana. Käytimme istutukseen kookkaita koivuntaimia ja kuusina 2-vuotiaina keskipaakkuja. Käytimme istutuksessa myös 0.4€ per kappale maksavia muovisia taimisuojia. Kokonaisuudessa koivikosta tuli per hehtaari erittäin arvokas.

Nykyisellä kokemuksella en enää käyttäisi taimisuojia uudistettaessa tiheää kuusimetsää ja käyttäisin rauduskoivun taimina halvempia ”kesätaimia”. Kesätaimilla tarkoitetaan syksyllä myytäviä taimitarhoilla nopeasti vain yhden kesän kasvatettuja rauduskoivun taimia, jotka ovat keväällä myytäviä vanhempia taimia pienempiä ja halvempia. Rauduskoivut tuntuvat kasvavan nuorena niin hyvin, että koivut pääsevät pakoon pintakasvillisuutta helposti ennen kuin pintakasvillisuudesta syntyy koivujen kannalta uhkaa. Peltoja ja muita avoimia aloja istuttaessa käyttäisin edelleen kookkaampia taimia ja taimisuojia.MännynSirkkataimiMetsät uudistuvat myös ilman taimien istuttamista. Sen jälkeen kun olet kaivanut metsässä maapohjaa esille tulee kaivetulle paikalle melkoisella varmuudella parin vuoden sisään jonkin puulajin taimia. Luonto ei aina valitettavasti siemennä metsiä puuntuottajan kannalta arvokkailla puulajeilla.

Luontaisesti runsaasti taimettuvan hieskoivun kasvattaminen ei ole kannattavaa, koska siitä ei saa tulevaisuudessa puuntuottajan tilipussia lihottavaa tukkia vaan hieskoivu päätyy valtaosin kuitu- ja energiapinoihin. Hieskoivu kasvaa nuorena yhtä nopeasti kuin rauduskoivu, mutta vartuttuaan hieskoivu häviää kasvussa rauduskoivulle. Luontaisesti syntyneen taimikon kasvattaminen on istutettua taimikkoa työläämpää ja lopputulokseltaan epävarmempaa.

Jokainen joka on kokeillut ostaa metsää tietää miten hankalaa maapohjan ostaminen on. Hankalasti saatuja reheviä maapohjia ei kannata pitää tyhjäkäynnillä vaan ajaa kovalla kaasulla istutustaimien kanssa. Karummat männiköt voi uudistaa levittämällä siementä äestysvakoihin.

Kuusi ja koivu poikkeavat toisistaan tuhojen osalta.

Puuntuottaminen ei ole täysin riskitöntä sijoitustoimintaa. Sanomalehdet ovat uutisoineet viime vuosina innokkaasti erilaisista myrskytuhoista, myyristä sekä kirjanpainajista. Puuntuottajia myös pelotellaan tulevaisuuden ilmastomuutoksella, toisien ennustajien mukaan oletettu ilmastomuutos tulee tappamaan Suomen metsät ja toisien mukaan ilmastomuutos parantaa metsien kasvua.KaatunutEnsiharvennettuKuusiKuusi on onnistuessaan tuottoisa puulaji, mutta se on myös tuhoaltis. Kuusella on ongelmana tyveä sisältä päin lahottava maannousema, hyönteistuhot kuten kirjanpainajat sekä tuulituhot.

Kuusikon tuhot ovat siitä kiitollisia, että puuntuottaja voi itse vaikuttaa niiden syntymiseen. Maannousemaa vastaan voi taistella puulajikierrolla, lahon kuusikon tilalle kannattaa laittaa kesantona rauduskoivua kasvamaan. Hyönteistuhoja vastaan voi taistella pitämällä metsät elinvoimaisina ja korjaamalla vioittuneet puut metsästä. Normaaleja tuulituhoja vastaan voi taistella suunnittelemalla harvennukset ja uudistustukset siten, että tuulet eivät pääse iskemään vastaharvennettuihin heikkojuurisiin kuusikoihin.HirvikarkoiteTricoRuiskutusKoivu on nuorena hirvien herkkua. Hirvivaaran takia monella seudulla on käytännössä luovuttu koivun istuttamisesta ja siirrytty rehevillä mailla pelkästään kuusen viljelyyn. Hirviongelmaan paras lääke olisi nikkeli. Yksittäisen puuntuottajan vaikutusmahdollisuus säänneltyyn hirvikantaan on käytännössä nolla, joten puuntuottaja voi vain siirtää ongelmaa toisiin taimikoihin omista taimikoista.

Yhtenä keinona siirtää syömistä omista kasvatettavista taimista pois, on suojata taimet lampaan munuaisrasvasta valmistetulla Trico-hirvikarkotteella. Kokeilimme syksyllä 2013 Trico-hirvikarkoitetta omissa taimikoissa ja keväällä 2014 taimikoita tarkastettaessa olimme positiivisen yllättyneitä. Trico oli pysynyt puissa hyvin kiinni koko talven eikä Tricolla suojatuissa taimissa näkynyt syömäjälkiä. Tulemme jatkamaan taimien suojaamista hirvialttiilla kohdilla myös tulevina talvina kunnes taimet ovat ohittaneet hirvivaaran. Suojaaminen aiheuttaa meille tarpeetonta kustannusta, mutta ilman suojelurahan maksamista emme tulisi saamaan alaltamme hyvää koivua.

Koivunkasvattajalla on hirvien lisäksi haasteena ruskotäpläkärpänen sekä pienienkin vaurioiden kautta tuleva lahoaminen. Ruskotäpläkärpänen syö koivun rungon sisällä käytäviä, käytävät aiheuttavat puunlaatuun värivikoja jolloin ruskotäpläkärpäsen vioittama puutavara ei kelpaa kaunista ulkonäköä vaativiin kohteisiin. Ruskotäpläkärpäsen täydelliseen torjumiseen ei ole tunnettuja keinoja. Tuhoja voi vähentää kasvattamalla koivuja tiheässä sekapuustoisina sekä karsimalla koivut kuuden metrin korkeuteen asti.KuusiJaMerkkauskeppiKuuset eivät ole hirvien ruokalistalla, mutta hitaasta varhaiskasvusta johtuen ne voivat hautautua kilpailevaan kasvustoon ja hävitä kasvussa monta vuotta verrattuna vapaana kasvaviin lajitovereihin. Istutimme kuusia aikaisemmassa kuvassa näkyvän harmaalepikon paikalle. Tiesimme jo uudistuvaiheessa, että tulemme saamaan kuvion kanssa vielä paljon työtä kilpailevan kasvuston torjunnasta.

Suoritimme keväällä 2012 istutetuissa taimikoissa keväällä 2014 varhaisperkauksen. Varhaisperkauksessa kaadetaan istutuskuviolta kilpaileva puusto kokonaan alas. Huomasin varhaisperkausta suorittaessa, että osa taimista oli saanut kasvutappioita jo kahden ensimmäisen kesän aikana. Taimien kehitysennuste olisi ollut heikko ilman ihmisen auttavaa kättä. Varhaisperkaus on nopeaa puuhaa keväisin ja syksyisin, kun kuuset näkyvät maastossa selvästi. Metlan uutiskirjeen mukaan valtaosassa kuusen taimikoita on varhaisperkauksen tarve.

Laitoimme haastavimpaan paikkaan myös Siekkelin sahan taimien merkkauskeppejä auttamaan taimien löytämisessä kesällä kilpailevan kasvuston seasta. Merkkauskepit ovat metrin mittaisia oksattomia mäntytikkuja joiden toinen pää on maalattu siniseksi. Merkkauskepit auttavat taimien löytämisessä kilpailevan kasvuston seassa. Kepit maksoivat syksyllä 2013 alle 2000 kappaleen erissä 0,12e/kpl +alv ja yli 2000 kappaleen erissä 0,09e/kpl + alv. Hinnan päälle tulee maksettavaksi myös rahti. Kustannuksen vastapainona myöhemmissä vaiheissa säästää aikaa taimien etsimisessä sekä kepit estävät heinien kaatumisen taimien päälle. Merkkauskeppejä ei kannata käyttää kuin kaikkein haastavimmissa kohteissa.

Luonnontuhojen ja muiden riskien rinnalla puuntuottajalla on myös puumarkkinariski. Perustaessaan metsää pitää puuntuottajan uskoa puulle olevan markkinoita myös uudistushakkuun tullessa vuoroon. Uskon puulla olevan markkinoita myös tulevaisuudessa rakentamisessa sahatavarana, kuituna erilaisiin käyttötarkoituksiin ja vähintään energianlähteena poltettaessa.

Metsän kasvatuksen ei tarvitse olla vain männyn, kuusen ja koivun vuorottelua

Suomessa saa nykyisen metsälain aikaan viljellä rehevällä maalle myös muita puulajeja kuin kuusta ja koivua. Näen itse männyn, kuusen ja koivun taloudellisimpina puulajeina viljellä, koska nykyisellä arviolla yleisimmille puulajeille tulee olemaan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan Suomessa istutettiiin vuonna 2012 yhteensä 60 757 hehtaaria metsää. Muita puulajeja kuin kuusta, mäntyä tai koivua istutettiin vain 256 hehtaaria. Erikoisempien lajien istutukset vastaavat 0.41 prosenttia kaikista istutuksista. Harvinaisempien puiden istutukset aiheuttavat ”muna-kana” ongelman. Koska Suomessa ei tule markkinoille erikoisempia puulajeja, ei erikoisemmille puulajeille synny myöskään merkittävää kysyntää. Erikoisempien puulajien haasteena kysynnän vähäisyyden lisäksi on myös viljelymateriaalin korkeampi hinta verrattuna kuuseen ja mäntyyn.KonkeloaKoivikkoaMuista erikoisemmista puulajeista poiketen visakoivulla on muita puulajeja huomattavasti korkeampi kuutiohinta sekä edes jonkinlainen kysyntä nykyiselle tarjonnalle. Onnistuessaan visakoivikko voisi antaa huomattavan korkean hehtaarituoton kovaa työpanosta vastaan. Visakoivun kasvatusta voi verrata puutarhan pitoon, visoja pitää leikata vuosittain ja pahimmillaan käydä karistelemassa talvisin lumia puiden päältä. Harvemmalla metsänomistajalla riittää virtaa kaksikymmentä vuotta putkeen visakoivikon hoitamiseen. Suomi on täynnä hoitamattomia visakoivikoita, joiden kohdalla kalliit taimet ja mahdolliset hoitotoimet ovat menneet hukkaan.

Olen itse kiinnostunut kokeilemaan lähes eucalyptuksen kanssa yhtä nopeasti kasvavaa hybridihaapaa. Hybridihaavikon perustamisen esteenä on ollut aikapula sekä taimien liian korkea hinta. Metsätaloudessa kannattaa pitää kokeilutkin riittävän suurina. Käytännössä istutettavan alan pitää olla vähintään niin suuri, että jokaisessa hakkuussa alalta saa vähintään tukkirekallisen puutavaraa. Puutavara, jota ei saa myytyä tai käytettyä muuten, on arvotonta. Pienessä mittakaavassa hybridihaavan taimia voisi kasvattaa itse pistokkaista, mutta suuremmassa mittakaavassa kohtuullisen hintaisten taimien löytyminen olisi välttämätöntä.LehtikuusiOksaErikoisempia taimia voi kasvattaa tilan pienellä osuudella. Kasvattaminen on sijoitustoiminnasta tuttua hajauttamista, osan sijoitusomaisuudesta voi laittaa myös riskialttiinpiin kohteisiin. Erikoisempia puulajeja voi kasvattaa myös kokeilunhalusta ja maiseman takia ilman taloudellisesta ajattelua. Olemme itsekin pohtineet laittavamme taukopaikkamme lähelle kasvamaan jonkinlaiselle alalle tammia ja/tai vaahteroita piristämään maisemaa ja tuottamaan tuleville sukupolville puuta. Tai kuka metsämme sitten omistaakaan puiden ollessa korjuukypsiä.

8 thoughts on “Kuusta vai koivua rehevälle maalle

  1. Hei! Nuo tekemäsi mallinnukset ovat oiva esimerkki kirjoituspöytäteorioista, joita myös ”kamariteorioiksi” kutsutaan.
    Itselläni on omakohtaisia kokemuksia ja myös useita havaintokohteita työn puolesta käyty toteamassa. Minulla on n. 25 vuotias rauduskoivikko – istutettu viljavaan peltoon.
    Päävaltapuut alkavat olla tukkikokoisia harvennuksessa on kertynyt jo nyt puuta n. 70 kiintoa /ha. Taimikonhoito tehty kerran. Uudistushakkuu on ajankohtainen viimeistään 15 vuoden kuluttua, joten mikään laho kuusikko ei pääse samaan tulokseen.
    Yksi havaintokohde meillä on, jossa on rinnakkain istutettu peltoon mäntyä, siperian lehtikuusta ja raudusta. Mänty on mennyt ihan pipariksi, tyvitervastauti.
    Lehtikuusi oli selviytynyt ihan mallikkaasti, mutta Raudus oli kasvanut senkin ohi tuplavauhtia.
    Koivu on siitäkin jännä puulaji, että sen laatu on sitä parempaa, mitä nopeammin se se kasvaa.
    Koivu on niin nopekasvuinen puu, että hyvällä pohjalla ihmisiässä voi kasvattaa kaksikin puusukupolvea. Siinä saa sijoituksensa nopeasti takaisin ja taitava metsänomistaja saa luontaisen uudistumisen tapahtumaan lähes ilmaiseksi, kunhan kinkeripiirissä on edes kaksi rauduskoivua siementämässä.

    • Moi. Kaikki taloudelliset etukäteislaskelmat ovat kirjoituspöytämetsurointia. Laskelmaa tehdessä pitää arvioida tulevaiden korkotasoja, puunhintaa ja ilmastoa. Kaikki laskelmat ovat aina vain sivistyneitä arvauksia. Olen nähnyt itse 25 vuotiaina / 25 metriä korkeita koivikoita. Ja myös epäonnistuneita kohteita, aina kaikki ei mene kuin oppikirjoissa. Metla (nykyinen Luke) on seurannut puiden kasvua vuosia ja heiltä löytyy tällä hetkellä parhaimmat arvaukset eripuiden kasvuille. Olen käyttänyt laskelmissa noita Metlan arvioita, mielestäni laskelmat on pakko tehdä keskiarvoisen taulukkokasvun mukaan.

      Koivut kasvavat mukavasti tukkikokoisiksi jos niille vaan antaa tilaa kasvaa. Koivun kanssa suurin haaste on vähäinen hehtaarituotos, matala puunhinta ja alhainen tukkiprosentti. Mistään Juurikkalan 500 motin uudistushakkuista on turha haaveille koivun kanssa. Vaikka koivikot ovat nopeita kasvamaan ja kauniita katsoa, eivät ne nykyisen tiedon mukaan tuota yhtä hyvin rahaa per hehtaari kuin kuuuset.

      En ole täysin koivuvastainen. Olemme itsekin istuttaneet pellolle koivua kasvamaan, pioneerilajina koivu valmistelee maanpohjan kuuselle kuntoon. Meillä on myös luontaisesti uudistettua koivikkoa, vaikka sellaisen saa halvalla aikaan ovat myöhemmät vaiheet työllistäviä. Verrattuna keinollisesti taimilla uudistettuun kohteeseen saa luontaisesti uudistetulla kohteella käyttää raivaussahaa aivan erimäärän. Lisäksi luontaisen kohteen raivaussahaus on vaikeampaa kun pitää valista sopivaa puuväliä ja erotella hies- ja rauduskoivuja. Istuteille kohteilla valinnaksi tiittää, että jättää edes valtaosan istutetuista puista pystyyn.

  2. On totta, että kuusi ja jopa mänty antaa kiertoajassaan jonkin verran enemmän puuta / ha, mutta siinä on yksi pieni jippo.
    Koivu oikeastaan täytyy uudistushakata neljänkymmenen vuoden iässä ja nuo havupuut kahdeksankymppisinä.
    Kun koivikossa on D 1,3 -vahvuudeltaan 40 senttisiä koivuja neljäsataa kpl / ha ja se on kaksi kertaa harvennettu sitä ennen, on sen puuntuottokyky ollut hehtaarilta n. 600 Kiinnon luokkaa.
    Kun sijoituksensa saa kuitattua 40 vuodessa, on tulos aika paljon parempi, kuin että sitä joutuisi kypsyttelemään 80 vuotta.
    Maaperän hoito tulee ihan kaupanpäälliseksi ja voi olla, että seuraava puusukupolvi = luontaisesti syntynyt kuusikko, kehittyy ihan terveeksi metsäksi ilman maannousemaa.
    Tosin siihen voi saada syntymään myös luontaisen rauduskoivikon, jos hillitsee hermonsa maanmuokkauksen ajankohdan kanssa,
    Meillä eräs seminaarityö käsitteli rauduksen luontaista uudistamista (siemenpuilla) ja mittausten mukaan temppu onnistui hyvin.
    Tarmokas puuntuottaja voi moisen vielä täydellistyttää siirtoistutuksin, jos on tarvetta.
    Taimettumista tarkastellessa pitäisi muistaa, että taimeton alle kymmenen metrin aukko taimikossa on vain reikä.

    • Moi. Olen laskenut koivulle 40 vuoden kiertoajan ja kuuselle 59 vuoden kiertoajan. Laskelmassa koivu antaa 40 vuoden kierrossa yhteensä 411 kuutiota puuta ja kuusi 533 kuutiota. Nykyarvolaskemalla voidaan laskea nettonykyarvo molemmille sijoituksille ja vertailla kumpi on kannattavampi.

      Kuusikon kannattavuus perustuu korkeampaan puunhintaan, parempaan tukkiprosenttiin ja harvennuksista saataviin tuloihin. Kakkosharvennuksessa kuusikko antaa jo mukavaa tuloa tilille.

      Meillä on kanssa luontaisesti uudistunut koivikko. Kyllä sekin onnistuu, tulee vain hitaammin ja työläämmin.

  3. ”Merkkauskepit auttavat taimien löytämisessä kilpailevan kasvuston seassa. Kepit maksoivat syksyllä 2013 alle 2000 kappaleen erissä 0,12e/kpl +alv ja yli 2000 kappaleen erissä 0,9e/kpl + alv”
    Eli kannattaa ostaa pienemmissä erissä? No, ymmärsin kyllä että yksi nolla puuttui…

  4. ”Sekametsän voi saada onnistumaan talousmetsässä esimerkiksi istuttamalla koivut vasta myöhemmin kuusien jälkeen tai istuttamalla koivut ja kuuset omille alueilleen juosteina.”

    Kuinka kapeina juosteina?

Vastaa käyttäjälle vonPatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.