Saksalaisen sananlaskun mukaan vain kaksi asiaa elämässä ovat pakollisia, verojen maksaminen ja kuolema. Veroilta ei voi välttyä Suomessakaan. Metsätalous lasketaan elinkeinotoiminnaksi, jonka tuotosta maksetaan pääomaveroa. Tuotto muodostuu, kun tuloista vähennetään menot.
Lue loppuun
Kirjoittajan arkistot:Paavo Puuntuottaja
Väärin käsitetty metsälain kymmenes pykälä
Metsänhoitoa säädetään Suomessa metsälain avulla. Ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886 metsien hävityksen estämiseksi. Metsälaki tuli metsäteollistumisen alkumetreillä olevassa Suomessa tarpeeseen, ennen metsälakia olivat metsät hävinneet laajoilta alueilta. Metsälaissa määriteltiin metsien uudistamisesta ja siitä miten metsiä tulee hoitaa. Metsälain tavoitteena oli taata metsäteollisuudelle tarpeeksi puuta.
Metsälakiin otettiin mukaan luonnonsuojelullisia ominaisuuksia vuonna 1996, kun metsälakiin lisättiin metsälain tunnetuin ja väärin käsitetyin kohta, kymmenes pykälä: metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi uudistushakkuilta kielletyt kohteet. Vuoden 2014 lakimuutos vapautti myös jatkuvan kasvatuksen sallituksi metsänkasvatukseksi.
Metsälaki määrittää metsien uudistamista sekä rajoittaa hakkuita määritellyissä elinympäristöissä. Metsälaki ei pakota metsänomistajia uudistamaan metsiään. 
Lue loppuun
Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla
Ensiharvennuksen tekeminen moottorisahalla on osa omatoimisen puuntuottajan yleissivistystä. Sinun ei tarvitse tehdä aina ensiharvennuksia itse. Tekemällä edes kerran ensiharvennuksen itse moottorisahalla, opit arvioimaan paremmin ulkopuolisen tekemän harvennuksen laatua sekä paremmaksi taimikonhoitajaksi. Minun silmäni aukesivat kunnolla taimikonhoitoon vasta ensimmäisen ensiharvennuksen jälkeen. Liian tiheään jätetyt puut olivat pieniä verrattuna sopivaan tiheyteen jätettyihin puihin.
Ensiharvennuksen tavoitteena on valita kuviolta parhaimmat kasvatettavat puut ja kaataa niiden kanssa kilpailevaa puustoa pois. Ensiharvennus on ensimmäinen vaihe, jossa puuntuottaja saa taimikkoon laittamastaan panoksesta hieman tuloja itselleen. Naputtelin vuosi sitten kuusikon ensiharvennuksesta pidemmän jutun, kannattaa käydä lukemassa juttu ennen ensiharvennukselle ryhtymistä.
Lue loppuun
Energiapuun myynti voi antaa metsänomistajalle lisätuloja
Suomessa käytetään puuta merkittäviä määriä saha- ja vaneriteollisuudessa, kuiduttavassa selluteollisuudessa sekä energiateollisuudessa lämmitykseen. Polttamalla puuta kaukolämpölaitoksilla voidaan Suomessa korvata uusiutumaton tuontienergiaa uusiutuvalla kotimaisella energialla. Ympäristö ja kauppatasapaino kiittävät. Ja siinä sivussa puuntuottajankin tilipussiin tulee muutama euro ja valtiolle verotuloja puunmyynnistä.
Energiapuu (voi) antaa metsänomistajalle hyvän lisätulon. Energiapuun markkinat eivät ole tasaiset koko Suomessa. Riippuen alueen lämmitystarpeesta ja kaukolämpölaitoksien polttamasta materiaalista, energiapuun kysyntä vaihtelee nollan ja kovan kysynnän välillä. Kaukolämpöä tarvitaan kerrostalokotien lämmitykseen. Seudulla, jossa asuu runsaasti ihmisiä kerrostaloissa ja kaukolämpö tuotetaan puulla, on energiapuulle kysyntää. 
Lue loppuun
Metsätien rakentaminen
Meillä on taukotuvastamme metsätilamme toiseen päätyyn matkaa kilometrin verran. Helpottaaksemme matkan kulkemista, päätimme rakentaa tilamme keskelle oman metsätien. Metsäautotien rakentaminen eteni jälkikäteen ajateltuna helposti ajatuksesta toteutukseen eikä rakentamiskustannuskaan ollut kohtuuton.
Emme laskeneet metsätien rakentamiselle taloudellista kannattavuutta. Joidenkin investointien järkevyyttä kannattaa laskea etukäteen. Toiset investoinnit voi järkeillä kannattaviksi ilman taskulaskinta ja siirtyä suoraan toteutukseen. Miellän metsäteiden olevan metsätilan perusrakennetta, metsätilan jokaiselle kuviolle pitää olla kohtuullinen kulkureitti. Ihminen on luonteeltaan laiska, vain helposti saavutettavat kuviot tulevat hoidettua kunnolla ja hankalammat kuviot jäävät heikommalle hoidolle.
Lue loppuun
Finnmetko 2014 metsäpuolen käyntikokemus
Suomessa järjestetään vuosittain useita metsämessuja. Mielestäni tärkeimmät metsämessut ovat parillisina vuosina Jämsässä järjestettävät Finnmetko-messut. Messut olivat alkujaan metsäkonemessut, mutta ne ovat laajentuneet vuosien saatossa kattamaan koko puuntuotannon kirjon metsäkoneiden pysyessä edelleen etualalla.
Olen käynyt Finnmetko-messuilla nyt kolmena peräkkäisenä kertana. Blogin aktiiviset lukijat ovat vuosien saatossa nähneet monta Metkossa otettua kuvaa ja monet blogin hintatiedoista ovat lähtöisin messuilta. Messuilla pääsee juttelemaan yrityksien edustajien kanssa helposti ja yritykset kertovat toiminnastaan erittäin avoimesti. Messujen ulkopuolella hintojen ja myyntilukujen selvittäminen olisi huomattavasti vaikeampaa.
Metko ei ole ollut minulle vuoden ainut messu, kävin kesällä 2014 Okra-maatalousmessuilla sekä viime talvena Helsingissä Metsämessuilla. Minulla on haaveena käydä vuonna 2015 Ruotsissa Skogs Elmia-messuilla, jotka järjestetään Metkon kanssa vuorovuosin.
Vieraslajien torjunta metsätaloudessa
Vieraslajit ovat ihmisen mukana luontaiselta alueelta uudelle alueelle levinneitä kasveja ja eläimiä. Yleensä vieraslajit menestyvät huonosti luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella, mutta välillä vieraslajit löytävät itselleen sopivan avoimen kasvutilan ja muodostavat uudelle alueelle lisääntyvän kannan. Monien vieraslajien, kuten kissojen, tuleminen maahan on ollut ihmiselle positiivinen asia, mutta jotkin haitalliset vieraslajit ovat aiheuttaneet ihmisille ja luonnolle ongelmia. Näiden haitallisten vieraslajien leviämistä pyritään estämään ihmisten yhteisillä toimilla.
Vieraslajit ovat ongelmallisia syrjäyttäessään alkuperäistä lajistoa. Paikallinen luonto on asettautunut historian saatossa tasapainoon, jonka vieraslajit tullessaan tuhoavat. Vieraslajit ovat vaikuttaneet kasvien uhanalaisuuteen, toisen lajin leviäminen aiheuttaa toiselle lajille heikennystä lajien kilpaillessa samoista kasvutekijöistä. Luonnon monimuotoisuus laskee yhden uuden lajin tuhotessa monta vanhaa lajia. 
Lue loppuun
Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen ja torjunta
Kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset ovat hirvien ja myyrien ohella metsien yleisimpiä tuhoeläimiä. Nämä viisi millimetriä pitkät hyönteiset pystyvät joukkovoiman avulla tappamaan kuusiryhmiä. Kirjanpainajat aiheuttavat metsänomistajille vaivaa tuhojen torjunnasta, taloudellista tappiota puiden myyntilaadun tippuessa tukista energiapuuksi sekä mielipahaa rakkaiden puiden kuollessa pystyyn. 
Moottorisahan teräketjun teroitus
Terävällä ketjulla moottorisahaaminen etenee joutuisasti ja heikompikin saha tuntuu riittävän tehokkaalta. Teräketjut kuitenkin tylsyvät käytössä, jolloin teräketju pitää joko vaihtaa uuteen tai teroittaa. Tavallisimmat moottorisahan teräketjut maksavat vuonna 2014 arvonlisäverollisena 15 – 25 euron välillä. Ketjut ovat turhan arvokkailta kertakäyttöisiksi.
Moottorisahan teräketjun teroittaminen oli minulle vaikeampi oppia kuin raivaussahan terän teroitus. Uskon hitaan oppimisen johtuneen osittain vähäisestä toistomäärästä verrattuna raivaussahanterän teroitukseen. Tarpeeksi monen toisten jälkeen koen lopulta oppineeni ketjun teroituksen ja kehtasin kirjoittaa tämän ohjeen. 
Lue loppuun
Kuusta vai koivua rehevälle maalle
Uudistushakkuun jälkeen puuntuottajan tulee päättää, mitä puulajia hän kasvattaa uudistusalalla seuraavalla puukierrolla. Uudistamisen voi tehdä luontaisesti siemenpuiden avulla, kylvämällä siemeniä maahan tai istuttumalla puut taimitarhalla kasvatettuina pottitaimina. Pottitaimien ja maanmuokkausen kehityttyä on taimien istuttamisesta tullut suosituin uudistusmenetelmä. Pottitaimien istuttamisen etuna on metsän uudistumisen nopeus ja varmuus, kasvujalostetun taimimateriaalin korkeampi kasvuvoima sekä taimikon tasaisuus.
Etelän rehevillä mailla siemenpohjaiset menetelmät eivät toimi kunnolla maapohjassa olevan siemenpankin puskiessa liikaa kilpailevia kasveja tukehduttamaan nousevia puuntaimia. Karummilla mailla kilpailevien lajien paine on pienempi, jolloin uudistaminen voi onnistua myös siemenlähtöisesti. 
Lue loppuun